InnoHub on Heinolan kaupungin, LAB-ammattikorkeakoulun ja LUT-yliopiston yhteistyönä käynnistämä verkosto, jonka tarkoituksena on yhdistää yritykset, korkeakoulut ja yliopistot. (Keski-Luopa 2024) Toukokuussa tapaamisen aiheena oli kiertotalouden hyvät käytännöt, joissa pohdittiin mm. kuluttajien asenteita.
InnoHub-tapaamisessa Ecowec Oy:n Jouni Helppolainen ja Huhtadesignin Mari Huhtala kertoivat yritystensä toiminnasta ja kiertotalouden käytännöistä. LAB-ammattikorkeakoulun Muotoilulla arvoa kasvavasta elinkaaresta – MAKE -hanke oli yksi verkostotapaamisen järjestäjistä.
Jouni Helppolainen esitteli Ecowecin kiertotalouteen perustuvia ratkaisuja. Ecowecin ratkaisuilla on mahdollista hyödyntää jäteveden hukkalämpöä kiinteistöjen lämmitykseen. Ympäristöystävällisellä ratkaisulla voidaan säästää huomattava määrä energiaa. Huhtadesignin Mari Huhtala kertoi yrityksestään, jossa hyödynnetään tekstiili- ja nahkateollisuuden hukkapaloja. Tekstiili- ja nahkamateriaalista valmistetaan design-laukkuja ja muita pieniä arkipäivän tuotteita. Kummallekin yrittäjälle on tärkeää jättää jälkeensä parempi maailma ja vähentää jätteen määrää.
Ihmisten käyttäytyminen ja asenteet kiertotalouteen
Tilaisuudessa pohdittiin, miten ihmiset suhtautuvat kiertotalouteen. Huhtala on huomannut, että ihmiset saattavat vieroksua kierrätetystä materiaalista valmistettuja tuotteita. Hän pyrkiikin suunnittelemaan tuotteensa ajattomiksi, jotta ne säilyttäisivät arvonsa mahdollisimman pitkään. Tuotteen arvo edesauttaa sen huoltamista ja korjauttamista, jos tarve vaatii. Suomen ympäristökeskuksen teettämässä kiertotalousbarometrissä kuluttajien kiertotalouden toimia on pyritty selvittämään. On vaikea arvioida, ovatko asenteet ja käyttäytyminen muuttunut vuosien aikana, koska barometriä ei ole aiemmin toteutettu. Kiertotalousbarometrin mukaan 52 % kuluttajista on ostanut käytettyjä tuotteita uusien sijaan (Pitkänen et al. 2024), mutta kierrätysmateriaalista valmistettujen tuotteiden houkuttelevuutta ei ole tutkimuksessa kartoitettu.
Helppolainen ja Huhtala pohtivat yhdessä, miksi kuluttajien voi olla haastavaa omaksua kiertotalouden mukaisia toimia. Keskustelussa mietittiin, voiko sodan jälkeinen sukupolvi olla tottunut kierrättämään kaiken ja sen takia uusi tuote on merkki paremmasta ajasta. Kuulijat osallistuivat keskusteluun nostaen esiin nuorten ilmastoahdistuksen ja tarpeen konkreettisiin kiertotalouden tekoihin. Osa nuorista voi siis olla valmiita panostamaan kiertotalouteen. MAKE-hanketta kiinnostaa kuluttajien käyttäytyminen ja miten yritykset voisivat tarjota kuluttajille arvokkaita tuotteita, joiden elinkaaren pidentäminen olisi helppoa ja kannattavaa.
Helppolainen ja Huhtala jakoivat omat tulevaisuuden näkymänsä. Ecowecin tulevaisuuteen voivat vaikuttaa positiivisesti EU-direktiivit. Samalla Helppolaisen mielestä kiertotalouden pitäisi olla kaupunkien hankinnoissa yhtenä vahvana kriteerinä. Ympäristöministeriön esiselvityksen mukaan kaupungeilla on mahdollisuus edistää ilmasto- ja kiertotaloustoimia, jos ne ovat osa strategiaa ja talouden seurantaa (Antikainen et al. 2022). EU-direktiivien lisäksi vuonna 2026 on tulossa voimaan energiatehokkuussopimus, johon kaupungit voivat liittyä. Sopimukseen sitoutuneet kunnat ja kaupungit saavat tukea, esim. uusien teknologioiden ja toimintatapojen käyttöönottoa edistäviin hankkeisiin. (Energiatehokkuussopimukset 2025) Huhtadesignin osalta materiaalisaatavuus näyttää hyvältä, koska vaatebrändien pitää hyödyntää materiaali mahdollisimman hyvin.
MAKE-hanke on mukana InnoHub-toiminnassa, jotta voi osaltaan levittää tietoa yrityksille kiertotalouden mahdollisuuksista ja luoda toimintamallia Päijät-Hämeeseen. Yhteistyö jatkuu RELE – Ratkaisuja alueelliseen kestävyyteen ja energiatehokkuuteen -hankkeen ja Heinolan elinkeinoelämän kasvun ja kehittymisen työpaketin kanssa, jotka osallistuvat tapaamisten järjestämiseen. InnoHub-toiminta jatkuu säännöllisillä tapaamisilla jälleen syksyllä.
Kirjoittaja
Sini Roine työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun TKI-hankkeissa, mm. projektisuunnittelijana Muotoilulla arvoa kasvavasta elinkaaresta -MAKE-hankkeessa.
Lähteet
Antikainen, J., Manu, S., Laiho, A., Berninger, K., Tynkkynen, O., & Leskinen, R. 2022. Esiselvitys kuntien kiritysvälineistä ilmasto- ja kiertotaloustoimiin. Ympäristöministeriö. Viitattu 4.6.2025. Saatavissa https://ym.fi/documents/1410903/33891761/Esiselvitys+kuntien+kiritysv%C3%A4lineist%C3%A4+ilmasto-+ja+kiertotaloustoimiin,+MDI+8.6.2022.pdf/7649f298-1831-8fe0-5774-2049a80db4fd/Esiselvitys+kuntien+kiritysv%C3%A4lineist%C3%A4+ilmasto-+ja+kiertotaloustoimiin,+MDI+8.6.2022.pdf?t=1655108643193
Energiatehokkuussopimukset. 2025. Energiatehokkuussopimukset 2026–2035. Viitattu 4.6.2025. Saatavissa https://energiatehokkuussopimukset.fi/sopimus/
Keski-Luopa, M. 2024. InnoHub – aluekehityksestä Business Finland hankkeisiin. LAB Pro. Viitattu 4.6.2025. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/innohub-aluekehityksesta-business-finland-hankkeisiin/
Pitkänen, K., Karppinen, T., Kylmänen, N., Kyynäräinen, A., & Myllymaa, T. 2024. Kiertotalousbarometrit 2023 – Kiertotalous suomalaisten arjessa ja yritysten toiminnassa. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 38. Viitattu 10.6.2025. Saatavissa https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/5d34bab5-27c8-4b5e-9c20-1baadb03815a/content
