Energiatehokkuuden kehittäminen pk-yrityksissä: Kohti vastuullisempaa ja kannattavampaa liiketoimintaa

Energiatehokkuuden kehittäminen ei ole vain suuryritysten asia. Myös pienet ja keskisuuret yritykset voivat saada merkittävää taloudellista ja imagollista hyötyä energiatehokkuuden kehittämisestä ja päästöjen vähentämisestä.

Nousevat energiakustannukset, asiakkaiden kasvavat vastuullisuusodotukset ja ilmastonmuutoksen torjunta tekevät energiatehokkuudesta yhä tärkeämmän osan liiketoiminnan kehittämistä. LAB-ammattikorkeakoulun EPEKY – Energiatehokkuuden parantaminen Etelä-Karjalan yritysyhteisöissä -hankkeessa edistetään julkisen ja yksityisen sektorin välistä yhteistyötä sekä kehitetään hyviä käytäntöjä energiatehokkuustoimista pk-yrityksille ja julkiselle sektorille.

Pienet ja keskisuuret yritykset toimivat usein rajallisilla resursseilla ja tiukoilla budjeteilla, jolloin energiatehokkuuteen panostaminen voi tarjota useita etuja. Kustannussäästöjä voidaan saavuttaa pienillä muutoksilla, kuten valaistuksen päivittämisellä ja automaatiolla. Lämmityksen optimoimisella ja laitteiden uusimisella energiatehokkaampiin voidaan saavuttaa säästöjä energiakuluissa. Sähkön ja lämmön kulutuksessa tapahtuvat energiasäästöt näkyvät nopeasti kuukausilaskuissa. Lisäksi tehokas energiankäyttö vähentää riippuvuutta energian hinnan vaihteluista auttaen näin hallitsemaan liiketoiminnan riskejä.

Hyvä energiatehokkuus viestii kuluttajille, työntekijöille ja yhteistyökumppaneille vastuullisuudesta. Hankintaketjuissa ja tarjouskilpailuissa yrityksen hyvällä vastuullisuudella voi olla vaikutusta valintaan.

Monelle pienelle ja keskisuurelle yritykselle suurin haaste on tietämättömyys energiatehokkuuden parantamisesta: Mistä aloittaa ja mitä tehdä? Energiakatselmus ja -kartoitus on pk-yritykselle hyvä ensiaskel selvittää, mihin energiaa yrityksessä kuluu ja missä sitä voitaisiin säästää. Energiakatselmus on kattavampi ja perusteellisempi analyysi yrityksen kiinteistön ja laitteiden energiankäytöstä. Energiakatselmuksessa lasketaan havaittujen kehityskohteiden vuotuiset energiansäästöpotentiaalit, hiilidioksidin vähentyminen, kehityskohteista aiheutuvat kustannusarviot ja takaisinmaksuajat. Energiakartoituksen tarkoituksena on saada yleiskuva yrityksen energiankäytöstä, tunnistaa selkeimmät energiankulutuskohteet ja kehityskohteet.

Tiukentuneen EU-lainsäädännön myötä energiakatselmus tulee pakolliseksi vuonna 2026 niille pk-yrityksille, joiden kolmen edellisen vuoden energiakulutuksen keskiarvo on 2 800–24 000 MWh. Kyseisten yritysten tulee tehdä energiakatselmus neljän vuoden välein. (Motiva 2024.)

Kesäinen kaupunkimaisema Lappeenrannasta. Etualalla pienyrityskiinteistöjen kattoja ja taka-alalla Saimaa. — Kuva 1. Potentiaalisia kattoja aurinkoenergialle Lappeenrannan keskustassa. (Kuva: Ville Kukkonen)

Case-esimerkki: Aurinkoenergiaa ilman alkuinvestointia

Lemmikkieläinten ruoan valmistukseen keskittyneen Premium Pet Food Oy:n tuotantotiloissa Liedossa otettiin käyttöön aurinkovoimala vuonna 2020. Aurinkovoimala koostuu 720 aurinkopaneelista ja on huipputeholtaan 241 kWp. Aurinkovoimalalla voidaan tuottaa noin 20 prosenttia tehtaan käyttämästä sähköstä. (Musti Group.)

Aurinkovoimala on hankittu ilman omaa investointia niin sanotulla PPA-mallilla (Power Purchase Agreement), jossa aurinkovoimaloita rakentava yritys rakentaa, rahoittaa ja omistaa aurinkovoimalan. Asiakasyritys tekee 15–20 vuoden aurinkosähkösopimuksen joustavaan tai kiinteään hintaan. Sopimusajan jälkeen asiakasyritys voi ostaa aurinkovoimalan tai jatkaa sähkösopimusta. Jos asiakasyritys ei halua kumpaakaan, voimala puretaan. Kyseisessä ratkaisussa asiakasyritys maksaa ainoastaan aurinkovoimalan tuottamasta sähköenergiasta sopimuksen mukaisesti, jolloin siirtomaksua tai sähköveroa ei tarvitse maksaa. Myöskään investoinnista tai kunnossapidosta ei asiakasyritykselle aiheudu kustannuksia. (Solarigo.)

EPEKY-hakkeen tavoitteisiin kuuluva yhteistyön ja osaamisen vahvistaminen kuntien ja pk-yritysten välillä luo perustan pitkäkestoisille toimintamalleille, jotka palvelevat yrityksien liiketoimintaa ja ympäristöä. Hankkeen aikana tuotettujen käytäntöjen ja toimintamallien vaikutus voi ulottua pitkälle hankkeen päättymisen jälkeen. Näin EPEKY on mukana rakentamassa energiatehokkuutta ja kestävään menestystä Etelä-Karjalaan.

Kirjoittaja

Ville Kukkonen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana. Hän osallistuu EPEKY-hankkeeseen asiantuntijana energiatekniikkaan ja -tehokkuuteen keskittyen.