Kroonista kipua esiintyy yli 60 %:lla iäkkäistä. Kipu vaikuttaa yksilöön fyysisen oireen lisäksi myös psykologisesti, sosiaalisesti että ekonomisesti. Vaikutukset voivat olla esimerkiksi uupumusta, masennusta, vetäytymistä tai taloudellisia ongelmia. Kroonisesta kivusta kärsivät iäkkäät tuntevat olevansa väsyneempiä, yksinäisempiä ja surullisempia kuin ne iäkkäät, joilla pitkäkestoista kipua ei ollut, ja he myös tunsivat toimintakykynsä ja terveydentilansa huonommaksi. (Kovacevic ym. 2022; Marques ym. 2022; Rapo-Pylkkö 2016.)
Kivunhoitoon on käytettävissä useita lääkkeettömiä menetelmiä fysioterapeuttisista ja fysiologisista psykologisiin. Yksi jälkimmäiseen kategoriaan kuuluvista kivunhoitokeinoista on sosiaalinen tuki. Tuki ei suoraan vaikuta kivun aiheuttajaan, mutta voi alentaa kivun kokemusta vähentämällä stressitekijöiden vaikutusta (Franqueiro ym. 2023).
Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että sosiaalinen tuki on merkittävä tekijä yksilön hyvinvoinnissa. Tuki luo perustan kuuluvuuden tunteelle, joka puolestaan korreloi positiivisesti elämään tyytyväisyyden kanssa. Lisäksi sosiaalinen tuki on myös yhdistetty sekä fyysisen terveyden parantumiseen että subjektiivisesti koettuun hyvinvoinnin tasoon. Henkilöt, jotka omaavat läheisiä ihmissuhteita, käyttäytyvät usein terveystietoisemmin: he syövät säännöllisesti ja noudattavat muita hyvinvointia tukevia tapoja. (Kovacevic ym. 2022.)
Kotihoitaja sosiaalisen tuen tarjoajana
Haugan ja Eriksson (2021) korostavat hoitaja-potilas-suhteen perustavanlaatuista merkitystä terveyttä edistävänä tekijänä hoitokodissa asuvien iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnissa. Välittävä hoitaja kohtaa jokaisen asiakkaansa yksilönä. Hoitotyön laatu perustuu paitsi ammatilliseen osaamiseen ja asenteisiin, myös hoitajan tietoiseen läsnäoloon hoitotilanteissa.
Samat periaatteet pätevät myös kotihoidossa, jossa hoitosuhde on usein pitkäaikainen ja jossa vuorovaikutustilanteet voivat tapahtua joko fyysisen kotikäynnin tai etäkäynnin aikana. Asiakkailla, joita rohkaistaan ja tuetaan emotionaalisesti, on suurempi todennäköisyys osallistua jokapäiväisiin toimiin sekä esimerkiksi sosiaalisiin toimintoihin (Kovacevic ym. 2022).
Kroonisen kivun hyväksymistä voi edesauttaa yhdistelmä läheisten antamaa emotionaalista tukea ja terveydenhuollon ammattilaiselta saatua tukea (Kovacevic ym. 2022). Laadukas vuorovaikutus hoitosuhteessa edistää asiakkaan tunnetta muun muassa luottamuksesta ja turvallisuudesta sekä vahvistaa hänen kokemustaan arvokkuudesta (Haugan & Eriksson 2021). Sosiaalinen tuki kuitenkin muovautuu ja muuttuu kroonisen kivun luonteesta johtuen rajoitetummaksi ajan myötä. (Kovacevic ym. 2022.)
Pidä yllä ammattitaitoasi
Hoitotyön osaajilla on merkittävä rooli lääkkeettömässä kivunhoidossa, kuten kirjoittajat opinnäytetyössään tuovat esille (Kujala & Remes, 2025). Muistisairaan henkilön päivittäistoiminnoissa tukemisessa, vuonna 2020 julkaistussa hoitosuosituksissa (Haapala ym. 2020) ehdotetaan hoitohenkilöstön ammattitaidon ylläpitämisen merkitystä muistisairauksien, muistisairaiden erityispiirteitä ja muistisairaan päivittäistoiminnoista suoriutumista tukevien lääkkeettömien menetelmien toteuttamisessa.
Osaamisen päivittäminen ja täydentäminen luo laadukasta ja potilasturvallista hoitotyötä. Hoitohenkilökunnalle suunnattu täydennyskoulutus tulisi kattaa monipuolisesti eri muistisairauksiin ja lääkkeettömiin menetelmiin liittyviä aihealueita, kuten muistisairauksiin liittyvät käyttäytymisen muutokset, muistisairauden vaikutukset sosiaaliseen kanssakäymiseen, vuorovaikutustilanteisiin ja hoitoon, muistisairaan toimintakyvyn arviointi ja eri lääkkeettömien menetelmien toteutus (Haapala ym. 2020).
Sosiaalinen tuki arjen voimavarana
Sosiaalisen tuen merkitys korostuu erityisesti tilanteissa, joissa iäkäs henkilö kokee toimintakykynsä heikentyneen ja tarvitsee apua arjen hallinnassa. Tällöin läheisten, hoitohenkilökunnan ja yhteisön tarjoama tuki voi toimia voimavarana, joka auttaa ylläpitämään elämänlaatua ja ehkäisee kivun aiheuttamaa psyykkistä kuormitusta. Yhteisöllisyyden kokemukset, kuten osallistuminen ryhmätoimintaan tai säännöllinen vuorovaikutus hoitajan kanssa, voivat vahvistaa iäkkään henkilön tunnetta siitä, että hän ei ole yksin kipunsa kanssa. Tämä voi puolestaan lisätä motivaatiota osallistua kuntouttaviin toimiin ja edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Kirjoittajat
Eija Kujala on valmistunut sairaanhoitajaksi LAB-ammattikorkeakoulussa.
Elsa Remes on valmistunut sairaanhoitajaksi LAB-ammattikorkeakoulussa.
Mervi Hietanen työskentelee hoitotyönlehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Franqueiro, A., Yoon, H., Crago, M., Curiel, M., Wilson, J. 2023. The interconnection between social support and emotional distress among individuals with chronic pain: a narrative review. Viitattu 22.4.2025. Saatavissa https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC10617401/
Haapala, O., Koskenniemi, J., Okkonen, E., Parisod, H., Saarnio, R., Tuomikoski, A. 2020. Muistisairaan henkilön päivittäistoiminnoista suoriutumisen tukeminen – Lääkkeettömät menetelmät hoitotyössä. 2020. HOTUS Hoitosuositusten lyhennelmä. Viitattu 23.4.2025. Saatavissa https://www.hotus.fi/wp-content/uploads/2020/03/hoitosuosituksen-lyhennelma-muistinsairas-2020.pdf
Haugan, G., Eriksson, M. 2021. Nurse-patient interaction: A vital salutogenic resource in nursing home care. Viitattu 21.4.2025. Saatavissa https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/36315721/
Kovacevic. I., Kogler, V., Kriksic, V., Ilic, B., Friganovic, A., Vulinec, S., Pavic, J.m, Milosevic, M., Kovacevic, P. & Petek, D. 2022. Non-medical factors associated with the outcome of treatment of chronic non-malignant pain: a cross-sectional study. Viitattu 20.4.2025. Saatavissa https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/35270575/
Kujala, E., Remes, E. 2025. Ikääntyneen asiakkaan kroonisen kivun lääkkeettömät hoitomenetelmät kotihoidossa. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 2.5.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504257631
Marques, R., Rezende, A., Junger, A., Noll, M., de Oliveira, C. & Silveira, E. 2022. What is the relationship between physical activity and chronic pain in older adults? A systematic review and meta-analysis protocol. Viitattu 20.4.2025. Saatavissa https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC9684997/
Rapo-Pylkkö, S. 2019. Chronic pain and neuropathic pain among community-dwelling older adults in primary health care settings. Viitattu 20.4.205. Saatavissa https://helda.helsinki.fi/items/722e4a98-9d6c-45ba-8a71-5293b7da6cfb
