LAB-ammattikorkeakoulu on yhtenä oppilaitoksena mukana European Nursing Module (ENM) -verkostoa, joka on perustettu vuonna 1994. Verkostoon kuuluu oppilaitoksia 17:sta eri Euroopan maasta. Verkoston kautta sairaanhoitajaopiskelijat pääsevät kahdeksi viikoksi vaihtoon toiseen verkoston oppilaitokseen. Jakso antaa opiskelijalle mahdollisuuden tutustua toisen maan kulttuuriin myös terveydenhuollon näkökulmasta. Vaihtoja järjestetään useana kertana vuodessa ja myös LAB-ammattikorkeakouluun saapuu kansainvälisiä opiskelijoita vaihtoon. (ENM 2024.)
Vaihdossa opiskelija saa tietoa eurooppalaisista ja ammatillisista eroista terveydenhuollosta keskustelemalla paikallisten terveydenhuollon ammattilaisten, opiskelijoiden ja opettajien kanssa. Lisäksi arkielämä terveydenhuollon eri yksiköissä käytännössä näyttävät konkreettisia esimerkkejä. Keskustelemalla avoimesti ja vertailemalla kokemuksia ja käytäntöjä opiskelija lisää omaa tietoisuutta ja suvaitsevaisuutta muita kulttuureja kohtaan sekä kehittää omaa kulttuuri-identiteettiä. (Kuuloliitto.fi.) Gradellini, ym. (2024) suosittelevat sisällyttämään hoitotyön koulutuksiin kulttuuritietoisuusopintoja terveyden tasa-arvon, hoidon laadun ja potilasturvallisuuden edistämiseksi. Kulttuuritietoisuuden puute terveydenhuollossa on yksi suurimmista esteistä laadukkaan hoidon toteutumiselle. Kommunikaatio-ongelmat voivat johtaa esimerkiksi hoitovirheisiin tai lisäkustannuksiin.
Kommunikaatiota ja keinoja
Vaatii rohkeutta, kärsivällisyyttä ja sosiaalisia taitoja lähteä vieraaseen maahan. Näitä samoja asioita tarvitaan vieraan kielen puhumisessa. Vaihtoon lähtevän opiskelijan kielitaito on oltava riittävä, jotta kohdemaassa pystyy kommunikoimaan muiden ihmisten kanssa ja saa vaihdosta mahdollisimman paljon irti. Esimerkiksi Itävallassa puhutaan virallisen saksan kielen lisäksi englantia. Kuten Suomessakin, vanhempi sukupolvi ei ole opiskellut juurikaan englantia ja kommunikoivat vain omalla äidinkielellään. Kieli-, kulttuuri- ja sukupuolierot ovat merkittäviä tekijöitä, jotka vaikuttavat hoitajan ja potilaan väliseen viestintään (Sethi & Rani 2017). Kun hoitajalla ja potilaalla on yhteinen kieli, se mahdollistaa esimerkiksi tiedon jakamisen, kulttuurin välittämisen ja potilaan tarpeiden syvällisemmän ymmärryksen. Näitä voidaan yhtä lailla vahvistaa myös visuaalisesti tai sanattomasti. Kielellisiä haasteita voi olla missä tahansa, jopa omassa kotimaassa omalla äidinkielellä puhuttaessa.
Ihmiset usein arastelevat vieraan kielen puhumisessa usein, koska pelkäävät virheitä. Taustalla on usein myös yksinkertaisesti sanaston hallinnan puute. Tärkeimpiä asioita kommunikoidessa vieraalla kielellä ovat kärsivällisyys, ele- ja viittomakieli sekä selkeä puhe. Elekielellä kuten hymyllä, olemuksella ja halulla voidaan korvata sanojen puutetta. Kärsivällisyys ja ymmärtäväisyys auttaa molempia osapuolia löytämään yhteistä säveltä kommunikaatiossa. Selkeä kieli mahdollistaa tiedon saattamisen ymmärrettäväksi mahdollisimman monelle. Lisäksi nykypäivänä teknologia on tuonut hyvin monipuolisia ratkaisuja puhelimen kautta tapahtuvaan kielen kääntämiseen mutta myös uuden kielen oppimiseen (Shamsi ym. 2020). Kielimuuri voi aluksi tuntua ylitsepääsemättömältä tai turhauttavalta, mutta jokainen sana, joka sanotaan ja opitaan, yhdistää ihmisiä yli kulttuurien ja rajojen. Kun uskaltaa puhua, vaikka sanat tai kielioppi eivät ole täydellisiä, alkaa kielimuuri hiljalleen murentua ja sen takana avautuu täysin uudenlainen maailma täynnä mahdollisuuksia.
Valmistuva sairaanhoitajaopiskelija oli kahden viikon vaihdossa Itävallassa toukokuussa. Vaihdon mahdollisti opiskelijan kielitaidon kehittymistä, uusia kohtaamisia ihmisten kanssa, näkökulmia ja oivalluksia kulttuurista terveydenhuollon toteuttamisesta niin kohdemaasta kuin kanssaopiskelijoilta Sveitsistä ja Hollannista. Opiskelija sai ainutlaatuisia kokemuksia ja suosittelee vaihtoon lähtemistä jokaiselle, joka haluaa avartaa omaa maailmankuvaa.
Kirjoittajat
Nea Pykilä on valmistunut sairaanhoitajaksi LAB-ammattikorkeakoulusta. Hän osallistui lyhytaikaiseen opiskelijavaihtoon opintojensa viimeisenä vuotena.
Anna Romakkaniemi työskentelee hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa ja on toiminut ENM-verkostossa koordinaattorina vuodesta 2018.
Lähteet
ENM 2024. European Nursing Module Network. Viitattu 25.5.2025. Saatavissa https://enm-network.com/About-Us/
Gardellini, C., Pretorius, M., Vermeiren, S., Schärli-Lim, S., Bønløkke, M. & de Lorenzo, E. 2024. The Development and Validation of an Intercultural Nursing Educator Profile Using the Delphi Method. Journal of Transcultural Nursing, 35(1), 62─73.
Kuuloliitto. Kommunikaatio. Viitattu 25.5.2025. Saatavissa https://www.kuuloliitto.fi/selkea-puhe-ja-huulioluku/ – :~:text=Kommunikoidessaan ihmiset käyttävät monenlaisia keinoja. Nämä keinot,lajityypillisenä ominaisuutena, jota ei muilla eläinlajeilla ole.
Los Muertos Crew. 2025. Pediatrician Checking Up the Baby Girl Sitting on the Bed. Pexels. Viitattu 15.8.2025. Saatavissa A Pediatrician Checking Up the Baby Girl Sitting on the Bed · Free Stock Photo
Sethi, D. & Rani, MK. 2017. Communication Barrier in Health Care Setting
as Perceived by Nurses and Patient. International Journal of Nursing Education, 9(4), 30─35.
Shamsi, HA., Almutairi, AG., Mashrafi, SA. & Kalbani, TA. 2020. Implications of Language Barriers for Healthcare: A Systematic Review. Oman Medical Journal 35(2), e122.
