Kesän 2025 festivaalikausi on päättynyt, ja nyt on aika arvioida kriittisesti, millaisen jäljen se jätti suomalaiseen tapahtumateollisuuteen. Pintapuolisesti tarkasteltuina luvut näyttävät positiivisilta: rytmimusiikin festivaaleja järjestettiin Suomessa lähes 520, ja kävijämäärät palasivat vuoden 2024 tasolle (LiveFIN 2025). Syvemmälle katsottaessa paljastuu kuitenkin kenttä, jossa rakenteelliset haasteet ja toimintaympäristön muutos vaativat jälleen aktiivisia toimia koko alalta.
![[Alt-teksti: suuri ulkoilmalava, jolla on esiintyjiä, ja lavan edessä sadoittain ihmisiä.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2025/11/423_2025_Festivaalikesa-2025-1024x602.jpg)
Taloudellinen yhteenveto
Kesän merkittävin ja huolestuttavin trendi oli lähes 20 festivaalin peruuntuminen – suurin määrä sitten pandemian jälkeisen vuoden 2022. Tämä ei ole satunnainen ilmiö, vaan signaali festivaalien tämän hetken haastavasta ympäristöstä. LiveFINin toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen identifioi keskeisimmät tekijät: yleisön ostovoiman heikkeneminen yhdistettynä järjestäjien kustannusten nousuun on luonut erittäin haastavan tilanteen. (LiveFIN 2025)
Erityisen ongelmallista on ennakkolipunmyynnin heikentyminen, joka vaikeuttaa ennakointia, kassavirtasuunnittelua ja riskienhallintaa. Kun tähän lisätään pääsylippujen ALV-korotus ja kulttuurialan systemaattiset rahoitusleikkaukset, syntyy tilanne, jossa perinteinen festivaalitalouden malli on vakavasti koetuksella. Tapahtuma-ala tarvitsee kiireellisesti selkeämpää lainsäädäntöä ja paremman pitkän tähtäimen näkymän, joka mahdollistaisi realistisen tulevaisuudensuunnittelun.
Ilmastonmuutos toimijana
Sään ääri-ilmiöt eivät ole enää poikkeuksia, vaan uusi normaali, johon festivaalien on sopeuduttava. Turun Kesärauha-festivaali joutui pitämään porttinsa suljettuina myrskyn vuoksi, ja Saaristo-festivaali viivästytti merkittävästi alueelle pääsyä sääolosuhteiden takia. Nämä tapaukset eivät ole vain olen enää harvinaisuuksia – ne edustavat muutosta tapahtumaturvallisuudessa, joka on entistä laajemmin otettava huomioon ja ennakoitava tapahtumia suunnitellessa. (Kesärauha 2025).
Festivaalijärjestäjien on investoitava infrastruktuuriin ja osaamiseen, joka mahdollistaa nopean reagoinnin muuttuviin olosuhteisiin. Tämä tarkoittaa myös strategioiden ja suunnitelmien uudelleenarviointia ja sääpuskurien entistä vahvempaa sisällyttämistä taloussuunnitteluun.
Festivaalitalouden uusi rakenne
Kävijäkokemuksen hinta ei muodostu enää pelkästään pääsylipusta. Kokonaistaloudellinen kuorma – majoitus, matkat, ruoka, juoma – voi ylittää lipun hinnan moninkertaisesti. Tämä on luonut mielenkiintoisen suunnan festivaalimarkkinoilla: Helsinki City Festivalin yllättävä menestys kävijämäärissä viittaa siihen, että paikallisten, helposti saavutettavien tapahtumien kysyntä kasvaa.
Samalla festivaali sai kritiikkiä logistisista haasteista, erityisesti pitkistä jonoista, mikä korostaa, että tapahtuman on entistä tärkeämpää osata reagoida myös henkilökunnan määrään ja omiin toimintoihin entistä joustavammin. Tämä herättää myös mielenkiintoisen kysymyksen: olemmeko siirtymässä totutuista festarimatkoista lähifestivaalimalliin? Tulevaisuus jää nähtäväksi.
Festivaalikartan jatkuva muutos
Festivaalikenttä on jatkuvassa liikkeessä. Helsinkiin saapuva uusi Kaivopuisto Blues -festivaali edustaa rohkeaa markkinatulemista haastavassa taloustilanteessa, kun taas Raumalla järjestetty RMJ ja Turun Rockfest päättävät toimintansa (Rockfest 2025). Tämä kertoo osaltaan terveen markkinadynamiikan olemassaolosta.
Kriittinen kysymys on: millaisilla erottuvilla arvolupauksilla uudet festivaalit voivat menestyä varsin saturoiduilla markkinoilla? Pelkkä genren tai sijainnin yhdistelmä ei riitä – tarvitaan syvempää ymmärrystä elämysten lisäksi yleisösegmenteistä ja heidän muuttuvista odotuksistaan.
Resilientti tulevaisuus – yhdessä rakennettu
Festivaalien monimutkaisuuden kasvaessa myös osaamistarpeet monipuolistuvat. Tapahtumateollisuus on viisaasti tiivistänyt yhteistyötä oppilaitosten, kuten LAB-ammattikorkeakoulun, kanssa. Opiskelijoiden integrointi oikeisiin tapahtumiin jo opintojen aikana luo arvokasta käytännön osaamista ja toimii alan tulevaisuusinvestointina.
Tulevaisuuden tapahtuma-alan ammattilaisilta vaaditaan monitaitoisuutta: perusasioiden hallintaa, teknologista osaamista, riskienhallinnan ja resilienssin ymmärrystä, yleisöturvallisuuden asiantuntijuutta sekä kykyä reagoida nopeasti yllättäviin tilanteisiin. Tämä korostaa systemaattisen koulutuksen ja jatkuvan ammatillisen kehittymisen merkitystä.
Kirjoittaja
Mika Nikula työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä tapahtumaliiketoiminnan lehtorina. Hän on toiminut yli 20 vuotta festivaalien ja musiikkialan äärellä.
Lähteet
Kesärauha. 2025. Kesärauhan avautuminen viivästyy. Tiedote. Viitattu 30.10.2025. Saatavissa https://www.kesarauha.fi/kesarauhan-avautuminen-viivastyy/
LiveFIN. 2025. Festivaalikesä 2025: käyntimäärät nousivat viime vuoden tasolle, mutta haasteitakin riitti. Uutinen. Viitattu 30.10.2025. Saatavissa https://livefin.fi/festivaalikesa-2025-kayntimaarat-nousivat-viime-vuoden-tasolle-mutta-haasteitakin-riitti/
Rockfest. 2025. Rockfestia ei järjestetä kesällä 2026. Uutinen. 9.10.2025. Viitattu 28.10.2025. Saatavissa https://rockfest.fi/rockfestia-ei-jarjesteta-kesalla-2026/
