Yksinäisyyden seuraukset yksilölle 

Suomen Punainen Risti seuraa joka vuosi yksinäisyysbarometrin avulla Suomessa asuvien vähintään 16-vuotiaiden yksinäisyyden tilaa. Vuonna 2025 yksinäisyyttä koki viikoittain 20 prosenttia kaikista vastaajista, ja vähintään joskus 59 prosenttia. Yksinäisyyden kokemus korostui etenkin alle 25-vuotiailla, pienituloisilla ja opiskelijoilla. Lisäksi yli 40 prosenttia 16–24-vuotiaista koki yksinäisyyttä vähintään viikoittain.  (Soivio & Hyry 2025.) 

Vuonna 2022 lähes 30 prosenttia yli 16-vuotiaista vastaajista koki olevansa suurimman osan, koko ajan tai joskus yksinäisiä. Merkittävää oli, että puolet yksinasuvista koki itsensä yksinäiseksi. Samaan aikaan Suomessa kuitenkin koetaan myös onnellisuutta, sillä yli 90 prosenttia vastaajista oli koko ajan, suurimman osan ajasta tai joskus onnellinen yksinäisyydestä huolimatta. Yksinäisyys ei siis yksistään poista onnellisuutta, mutta on kuitenkin merkittävä riskitekijä terveydentilan huononemiselle. Tilastokeskus (2023.) 

World Health Organizationin (2025, 63–64) mukaan yksinäisyydelle altistaa iso joukko taustasyitä, mutta niistä merkittävimpiä eivät maailmanlaajuisesti kuitenkaan ole työtilanne, koulutustaso tai sosioekonominen asema, vaan yksinäisyyteen liittyviä selkeämpiä taustatekijöitä ovat masennus sekä persoonallisuudenpiirteenä ujous. Toki on ymmärrettävä, että esimerkiksi vähävaraisuus voi vaikuttaa pidättäytymiseen harraste- ja vapaa-ajantoiminnasta, mikä yhdessä työttömyyden kanssa kaventaa sosiaalisia piirejä.  

Yksinäisyyden merkitys yksilölle 

Mundin ja Neyerin (2018) mukaan yksinäisyys tarkoittaa sitä, että yksilön itse haluama sosiaalisten kontaktien laatu tai määrä on suurempi kuin tosiasialliset sosiaaliset kontaktit, joita hänellä on. Tarve ja tarjonta eivät siis vastaa toisiaan. Sosiaalipedagogiikan nestori Paul Natorp totesi jo 1800–1900-lukujen vaihteessa, että ihminen tulee ihmiseksi vain yhteenkuuluvaisuuden kautta (Nivala & Ryynänen 2019). Yksinäisyydellä on todettu olevan yhteys huonompaan terveydentilaan; fyysisistä seurauksista etenkin sydänperäinen ja immuniteettiin liittyvä sairastavuus on yksinäisillä muuta väestöä korkeampaa, ja lisäksi psyykkinen sairastavuus, kuten masennus, ahdistus ja itsemurha-ajatukset, ovat yksinäisillä yleisiä (Shankar 2023).  

Voidaan todeta, että yksinäisyys on inhimillisen kärsimystaakan lisäksi myös kansantaloudellinen ongelma, jota ratkaisemaan tarvitaan tekoja riippumatta valtion ja hyvinvointialueen taloudellisesta tilanteesta. Esimerkkinä taloudellisista vaikutuksista Mccarthy ym. (2025) valottavat, että lukuisat eri tutkimukset antavat näyttöä yksinäisyyden negatiivisista vaikutuksista myös työelämään; yksinäisten työssä suoriutuminen, luovuus ja työhön sitoutuminen olivat vähäisempiä kuin sosiaalisesti tyytyväisten. Voidaan todeta, että yhteenkuuluvaisuutta kokeva ihminen on keskimäärin työhönsä sitoutuneempi ja yhteiskunnallisesti tuottavampi veronmaksaja kuin yksinäinen kanssakulkijansa. Samaan aikaan yksinäiset tarvitsevat sairastavuutensa vuoksi enemmän terveyspalveluja. 

Keinoja yksinäisyyden lieventämiseksi 

Mielenterveyspalveluissa on julkisella puolella ruuhkaa, ja kolmannen sektorin ilmaiset palvelut, kuten Mieli ry:n kriisikeskukset, kamppailevat toimintansa rahoituksen pienenemisen kanssa. Ammatillista keskusteluapua ei tule väheksyä, kuitenkin samaan aikaan tulee hyödyntää ruohonjuuritason keinoja yksinäisyyden lieventämiseksi. Yksi keino voisi olla yksinäisten rohkaiseminen matalalla kynnyksellä helposti saavutettavien harrastusten pariin esimerkiksi jo opiskelijaterveydenhuollossa. Tiedetään, että väsyneellä ja yksinäisellä ihmisellä ei ole välttämättä ylimääräisiä voimia odottaa tukea. 

Korona-aikana yksinäisiä oli Suomessa Suomen Punaisen Ristin (2021) mukaan kolmasosa vastaajista. Puustisen (2021) opinnäytetyössä haluttiin selvittää, voisiko korona-ajan merkittävässä yksinäisyydessä ja eristäytyneessä yhteiskunnassa löytää merkittävää yhteenkuuluvaisuutta postcrossing-harrastuksesta, jossa lähetetään ja vastaanotetaan postikortteja tai tavataan muita postcrossing-harrastajia verkossa tai kasvotusten. Tulosten mukaan peräti viisi kuudesosaa vastaajista ei kokenut kertaakaan yksinäisyyttä, sillä hetkellä, kun otti osaa postcrossing-harrastukseen. Postcrossing sopii harrastuksena myös ujoille, sillä ihminen saa itse valita, kirjoittaako ja vastaanottaako vain postikortteja vai osallistuuko lisäksi harrastajien tapaamisiin. Harrastusta ei jarruta myöskään maantieteellinen välimatka eikä liikuntarajoite. Suomen Postcrossingyhdistys Ry (2024) tarjoaa lisätietoja harrastuksesta, jonka parissa on maailmanlaajuisesti jo 850 000 harrastajaa. 

Lähteet: 

Mccarthy, J., Erdogan, B., Bauer, T., Kudret, S. & Campion, E. 2025. All the Lonely People: An Integrated Review and Research Agenda on Work and Loneliness. Journal of Management. Viitattu 12.10.2025. Saatavissa DOI:10.1177/01492063241313320  

Mund, M. & Neyer, F. 2018. Loneliness effects on personality. International Journal of Behavioral Development. Viitattu 12.10.2025. Saatavissa DOI:10.1177/0165025418800224  

Nivala, E. & Ryynänen, S. 2019. Sosiaalipedagogiikka. Kohti inhimillisempää yhteiskuntaa. Helsinki: Gaudeamus.  

Pexels 2025. Kuva nuoresta naisesta. Viitattu 14.11.2025. Saatavissa https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/kirkas-vaalea-kevyt-naine-6279442/ 

Puustinen, A. 2021. Yhteenkuuluvaisuuden ja ystävyyssuhteiden esiintyminen postcrossing-harrastuksen parissa Suomessa. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Viitattu 12.10.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105199472  

Shankar, R. 2023. Loneliness, Social Isolation, and its Effects on Physical and Mental Health. Mo Med. Mar-Apr; 120 (2), 106–108. Viitattu 12.10.2025. Saatavissa https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC10121112/  

Soivio, R. & Hyry, J. (toim.). 2025. Yksinäisyysbarometri 2025. Helsinki: Suomen Punainen Risti. Viitattu 12.10.2025. Saatavissa https://www.punainenristi.fi/globalassets/13.-uutiset/2025/suomen-punaisen-ristin-yksinaisyysbarometri-nuorten-ja-nuorten-aikuisten-yksinaisyys-on-lisaantynyt-entisestaan/suomen-punainen-risti_yksinaisyysbarometri_2025_raportti.pdf 

Suomen Postcrossingyhdistys Ry. 2024. Mitä on postcrossing? Viitattu 12.10.2025. Saatavissa https://www.postcrossingyhdistys.fi/mita-on-postcrossing/  

Suomen Punainen Risti. 2021. Yksinäisyys on räjähtänyt Suomessa – Punainen Risti on huolissaan tilanteesta. Viitattu 12.10.2025. Saatavissa https://www.punainenristi.fi/uutiset/yksinaisyys-on-rajahtanyt-suomessa/  

Tilastokeskus. 2023. Yksinäisyyttä koki 29,7 % 16 vuotta täyttäneistä henkilöistä vuonna 2022. Viitattu 12.10.2025. Saatavissa https://stat.fi/julkaisu/cl8sh640so9n30bw7s21tu6s8 

World Health Organization. 2025. From loneliness to social connection. Charting a path to healthier societies. Report of the WHO Commission on Social Connection. Geneva: WHO. 63–64. Viitattu 12.10.2025. Saatavissa https://www.who.int/publications/i/item/978240112360