SAILA-hankkeessa toteutetun laillistamisväylän opinnot ovat päättymässä hankkeen loppuessa vuoden 2025 lopussa. Työelämässä tapahtuvat laillistamisväylään kuuluvat harjoittelujaksot ovat osoittautuneet keskeisiksi sekä ammatillisen ja kielellisen osaamisen kehittämisessä, mutta myös laillistujien integroitumisessa suomalaiseen hoitotyöhön ja sen käytänteisiin. Työelämäharjoittelut ovat osa opiskelijan oppimisprosessia ja kasvua suomalaiseen sairaanhoitajuuteen. Harjoitteluympäristöt ovat tarjonneet oivan mahdollisuuden laillistujalle integroitua työyhteisön jäseneksi ja oppia suomalaiseen työkulttuuriin kuuluvia pelisääntöjä ja työyhteisötaitoja.
EU- ja ETA-maiden ulkopuolella sairaanhoitajan tehtävänkuva voi poiketa merkittävästi Suomessa sairaanhoitajan työnkuvasta. Maiden välillä voi olla suuriakin eroavaisuuksia niin koulutuksen laajuudesta kuin työelämäjaksojen toimintaympäristöissä. (Silen-Lipponen & Korhonen 2020, 3.) Lisäksi suomalaiseen työelämään integroitumiseen ja työelämäharjoittelun sujumiseen voivat vaikuttaa ulkomaalaistaustaisten hoitajien omat aikaisemmat työelämän kokemukset ja kotimaassa omaksutut erilaiset hoitotyön käytänteet. Myös laillistujan etninen tausta voi vaikuttaa työympäristössä tapahtuvaan vuorovaikutukseen. (Vartiainen ym. 2017, 149.) Opintojaksoilla nostettiin vahvasti esiin suomalaista hoitokulttuuria sekä vertailtiin eri kulttuurien välisiä toimintatapoja suhteessa näyttöön perustuvaan hoitotyöhön, jolla laillistujia tuettiin työelämäjaksoille siirtymisessä.
Suomen kieleen liittyvät tavoitteet sisällytetään osaksi työelämäjakson oppimistavoitteita
Riittävä kielitaito on tärkeä edellytys työelämäharjoitteluille, sillä kielitaitoon liittyvät puutteet voivat hankaloittaa työelämään integroitumista (Vartiainen ym. 2017, 154). Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994, 18 a §) mukaan terveydenhuollon ammattihenkilöltä edellytetään tehtävien hoitamiseen riittävää kielitaitoa. Suomen kielen kehittymistä voidaan tukea integroimalla kielen oppimista opintojaksojen lisäksi myös työelämäjaksoille (Manninen 2018, 48). Suomen kielen kehittyminen on yhteydessä siihen, miten ja millaisia käytännön työelämässä tapahtuvia kielen käytön tilanteita laillistujalla tulee vastaan. Tästä syystä on tärkeää kannustaa ja tukea laillistujaa erilaisiin oppimistilanteisiin niin suomen kielen harjoittelun kuin hoitotyön harjoittelun näkökulmasta. (Strömmer 2017, 2.)
Laillistamisväylällä myös työelämäjaksoissa on hyödynnetty yhteisopettajuutta. Harjoittelun ohjaukseen on hoitotyön opettajan lisäksi osallistunut suomen kielen opettaja. S2-opettaja on konkreettisesti tukenut laillistujaa tavoitteiden kirjaamisessa sekä auttanut miettimään harjoittelulle kielellisiä tavoitteita. Työeläjaksoilla on ollut käytössä kielisopimus, jonka tarkoituksena on ollut selventää sekä työelämäohjaajalle että laillistujalle kielitaitoon ja kielenkäytön ohjaukseen liittyviä käytänteitä. Kielitaidon kehittymistä on arvioitu hoitotyön tavoitteiden saavuttamisen tavoin. Suomen kieleen liittyviä osaamistavoitteiden mukaista osaamisen kehittymistä arvioitiin työelämäjaksoon kuuluvissa väli- ja loppuarvioinneissa. Samalla tarkasteltiin kielitaidon kehittymistä kielisopimuksen näkökulmasta.
Yhteisopettajuuden merkitys korostui laillistujien työelämäjaksoilla. Hoitoyön substanssin lisäksi laillistujat harjoittelevat ja kehittävät suomen kieltä osana ammatillista osaamistaan. Jotta osaamisen kehittymistä voidaan laillistujan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti tukea, vaatii se suomen kielen ja hoitotyön opettajan ammatillista yhteistyötä niin laillistamisväylän opinnoissa kuin työelämäjaksoillakin.
Kirjoittaja
Tiia Kangassalo toimii hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa ja asiantuntijana SAILA-hankkeissa.
Lähteet
Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994. Finlex. Viitattu 18.11.2025. Saatavissa https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/1994/559
Manninen, E. 2018. Maahanmuuttajien erityistarpeet koulutus- ja urapoluilla. Teoksessa Stenberg Heidi & Autero, Marianne & Ala-Nikkola Elina (toim.) 2018. Osaamisella ei ole rajoja. Vastuukorkeakoulutoiminta maahanmuuttajien integraation tukena Suomessa. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu. Viitattu 17.11.2025. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/153809/2018%20osaamisella_ei_ole_rajoja_TAITO.pdf?sequence=4&isAllowed=y
Silen-Lipponen, M & Korhonen, T. (toim.). 2020. Osaamisen ja arvioinnin yhtenäistäminen sairaanhoitajakoulutuksessa –YleSHarviointi-hanke. Kuopio: Savonia-ammattikorkeakoulu. Savonia-ammattikorkeakoulun julkaisusarja 5/2020. Viitattu 18.11.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020111089877
Strömmer, M. 2017: Mahdollisuuksien rajoissa. Neksusanalyysi suomen kielen oppimisesta siivoustyössä. Jyväskylä Studies in Humanities 336. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Viitattu 17.11.2025. Saatavissa https://journal.fi/virittaja/article/view/69051/34995
Vartiainen, P., Alenius, P., Pitkänen, P. & Koskela, M. 2017. Ulkomailta muuttaneiden hoitajien integraatio ja oppimisen polut sosiaali- ja terveydenhuollon työyhteisöissä. Työelämän tutkimus. Vol. 15(2), 148–162. Viitattu 17.11.2025. Saatavissa https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/85288/44286
