Korkeakoulut eivät enää ole pelkästään tiedon jakamisen keskuksia. Yhä useammin ne toimivat aktiivisina aluekehityksen moottoreina, jotka rakentavat siltoja opiskelijoiden, yritysten ja kuntien välille. Etelä-Karjalassa tämä näkyy erityisen hyvin Business Mill -yrityshautomon toiminnassa, joka on vuodesta 2018 lähtien ollut konkreettinen esimerkki siitä, miten korkeakoulut voivat sitoutua alueen elinvoiman vahvistamiseen.
Business Millin tuloksia esiteltiin Portugalissa, Lissabonissa 6.-7.11.2025 ICER-konferenssissa. (ICER 2025)
Business Mill perustettiin Lappeenrannan LUT-yliopiston kampukselle vuonna 2018. Sen rahoitus tulee LAB-ammattikorkeakoululta ja alueen kunnilta, mikä kertoo vahvasta sitoutumisesta yhteiseen kehittämiseen. Hautomon tavoitteena on auttaa mikro- ja pienyrityksiä sekä opiskelijalähtöisiä startup-tiimejä kasvamaan ja kansainvälistymään.
Toiminta ei rajoitu pelkkään neuvontaan: Business Mill järjestää vuosittain startup-koulutuksia ja Idearace-kilpailun, jossa ideavaiheen tiimit pääsevät esittelemään ajatuksiaan sijoittajille ja yrittäjille. Palvelut kattavat koko yrityksen elinkaaren ideasta uudistumiseen. (Business Mill 2025.)
Vuonna 2024 Business Millillä oli 200 asiakasta, joista 143 alueen yrityksiä. Asiakkaat perustivat yhdeksän uutta yritystä ja saivat yhteensä 2,5 miljoonaa euroa rahoitusta kehittämiseen. Lisäksi syntyi 39 uutta työpaikkaa – monesti opiskelijoille, jotka pääsivät mukaan kehitysprojekteihin. Kun opiskelijat pääsevät ratkomaan aitoja yritysten haasteita, he oppivat työelämän kannalta kriittisiä taitoja. Samalla yritykset saavat tuoreita näkökulmia, tutkimustietoa ja mahdollisuuden rekrytoida motivoituneita osaajia. Tämä kaksisuuntainen hyöty vahvistaa koko alueen kilpailukykyä. Etelä-Karjalassa yhteistyö näkyy esimerkiksi projektikursseina, harjoitteluna, opinnäytetöinä ja yhteisinä tutkimus- ja kehityshankkeina.
Triple Helix -teoria käytännössä
Business Millin toimintaa voidaan tarkastella Triple Helix -mallin kautta. Malli kuvaa yliopistojen, yritysten ja julkisen sektorin yhteistyötä, jossa innovaatiot syntyvät vuorovaikutuksessa. Malli kehitettiin 1990-luvun alussa noiden kolmen toimijan välisten suhteiden analysointiin. (Lahtonen & Tokila 2014.) Etelä-Karjalassa tämä näkyy siinä, että kunnat eivät ole vain rahoittajia, vaan aktiivisia kumppaneita. Yliopistot tuovat tutkimusosaamisen, yritykset käytännön tarpeet ja julkinen sektori mahdollistaa kokeilut. Triple Helix -mallin hyöty suhteiden analyysissä on se, että evolutiivinen malli pyrkii selittämään, miten erilaiset toiminnot vaikuttavat innovaatiosysteemin kehitykseen. Näin ollen mallin avulla voidaan myös antaa suosituksia, joilla tähdätään Triple Helix -verkoston uudelleenjärjestämiseen ja sitä kautta innovaatiotoiminnan kiihdyttämiseen. (Lahtonen & Tokila 2014.)
Alueella on havaittavissa siirtymä kohti mallin kolmatta vaihetta, jossa roolit joustavat ja limittyvät. Yritykset osallistuvat yhä enemmän yhteisiin kehitysympäristöihin, ja korkeakoulut toimivat välittäjinä, jotka yhdistävät osaamisen ja tarpeet. (Lahtonen & Tokila 2014.)
Alla on kuvattu Triple Helix -mallin toinen vaihe, jossa jokainen toimija toimii itsenäisesti mutta yhdessä kohti yhteistä tavoitetta ja maalia. (Kuva 1.)
![[Alt-teksti: kaavakuva kolmesta toimijasta, jotka ovat yhteydessä keskenään. Toimijat ovat hallinto, yliopisto ja teollisuus.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2025/12/491_2025_Siltoja-tulevaisuuteen-case-Business-Mill-esilla-ICER-konferenssissa-1024x554.jpg)
Tulevaisuudennäkymät
Etelä-Karjalan esimerkki osoittaa, että kun korkeakoulut, yritykset ja kunnat sitoutuvat yhteiseen kehittämiseen, syntyy positiivinen kierre: alue kehittyy, korkeakoulut vahvistuvat ja opiskelijat saavat paremmat valmiudet työelämään. Business Mill on konkreettinen malli siitä, miten korkeakoulujen kolmas tehtävä – yhteiskunnallinen vaikuttavuus – voidaan toteuttaa käytännössä.
Tulevaisuudessa yhteistyö voi syventyä entisestään esimerkiksi digitaalisten verkostojen, alueellisten innovaatioalustojen ja yhteisöllisten oppimisympäristöjen kautta. Keskeistä on avoin vuoropuhelu ja yhteinen tavoite: rakentaa osaava, osallistava ja kestävä yhteiskunta.
Kirjoittaja
Emma Latvala työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa Business Mill -tiimin tiiminvetäjänä. Yritystoiminnan kehittäminen, muutosvalmiuksien parantaminen sekä elinvoimatyö kuuluvat hänen tehtäviinsä LABin yrityshautomossa Business Millissä.
Lähteet
Business Mill. 2025. Viitattu 27.11.2025 Saatavissa https://businessmill.fi/
ICER. 2025. 2nd international conference on education research. Viitattu 27.11.2025. Saatavissa https://www.academic-conferences.org/conferences/icer/
Lahtonen, J. & Tokila, A. 2014. Triple Helix: Malli menestyvälle alueelliselle innovaatiokeskittymälle. Kansantaloudellinen aikakauskirja 1/2014. Viitattu 10.11.2025 Saatavissa https://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/wp-content/uploads/2014/09/lahtonen_tokila1.pdf
