Lähiympäristössä vietettävä loma ei vaadi laajaa suunnittelua, jolloin kynnys lähteä lomalle madaltuu. Lähiloma näyttäytyy helposti saavutettavana lomamuotona, joka on sovitettavissa kiireiseenkin elämäntilanteeseen. Voiko kotikaupunkiloma eli staycation tarjota yhtä vahvan lomatunnelman kuin kauempana sijaitseva matkakohde – ja mikä siihen vaikuttaa?
Kotikaupungissa tai sen lähiympäristössä vietettävää lomaa voidaan kutsua staycation-lomaksi. Termi muodostuu englanninkielisistä sanoista stay ja vacation, jotka tarkoittavat paikalleen jäämistä ja lomaa (Cambridge Dictionary 2022). Staycation-loma on yleensä lyhyt loma, päivän tai muutaman yön mittainen. Tässä matkailutrendissä voidaan nähdä monia etuja. Staycation-lomalla säästetään matkustuskustannuksissa sekä voidaan tukea vastuullista matkailua tekemällä ympäristöystävällisiä valintoja ja suosimalla paikallisia palveluja. (Gonçalves 2020.)
Motivaatiotekijät ohjaavat lomaa
Motivaatiotekijät vaikuttavat siihen, mihin matkustetaan ja mitä lomalta halutaan. Matkustusmotiivien tutkimiseen kehitetty push & pull -malli auttaa tarkastelemaan matkailijoiden tekemiä lomavalintoja. Motiivit voidaan jakaa kahteen ryhmään. Sisäiset (push) eli henkilön omista tarpeista muodostuvat tekijät liittyvät useimmiten palautumiseen, rentoutumiseen ja haluun irtautua arjesta. Ulkoiset (pull) vetovoimatekijät ovat palveluja tai elämyksiä, kuten ravintolat, tapahtumat ja aktiviteetit, jotka antavat konkreettisen syyn valita jokin kohde. (Sastre & Phakdee-Auksorn 2017, 440.)
Kotikaupungissa loman viettämisen onnistuminen vaatii, että motivaatiotekijät täyttyvät tutussa ympäristössä yhtä vahvasti kuin on totuttu esimerkiksi ulkomaanmatkalla. Usein ulkomaille matkaavat kaipaavat maiseman vaihdosta, jotta arjesta pääsee irti (Jacobsen ym. 2023). Mikäli ympäristö tuntuu arkiselta, kokemuksen elämyksellisyys voi jäädä vajavaiseksi, vaikka palvelut olisivat laadukkaita.
Arjesta irtautumisen vaikeus
Vaikka staycation tarjoaa monia etuja, arkiympäristössä loman viettäminen voi olla haastavaa. Mäkinen (2025) selvitti staycation-matkailun potentiaalia Lahdessa. Kyselytutkimus keskittyi siihen, miten nuoret aikuiset suhtautuvat staycationiin, ja millaiset tekijät vaikuttavat kotikaupungissa vietettävän loman houkuttelevuuteen.
Tulokset osoittivat, että kohderyhmä kokee positiivisesti taloudellisen ja saavutettavuuden näkökulmat. Useampi vastaajista halusi lomalta rentoutumista sekä kokea jotain arjesta poikkeavaa. (Mäkinen 2025.)
Staycationin suurimmaksi haasteeksi nouseekin arjesta irrottautumisen vaikeus. Arki yhdistetään usein kotikaupunkiin, jossa rutiinit ja velvollisuudet ovat läsnä. Tämä tekee irrottautumisesta pinnallista. Kun maisema ei vaihdu, ajatukset pysyvät arjen askareissa. Näin ollen myöskään mielen loma‐asetukset eivät aktivoidu samalla tavalla.
Elämykset apuna irtiotossa
Staycation näyttäytyy taloudellisesti houkuttelevana lomavaihtoehtona etenkin nuorille aikuisille (Mäkinen 2025, 24). Onnistunut staycation-loma edellyttää kuitenkin palveluja ja kokemuksia, jotka tuntuvat arjesta poikkeavilta. Majoittuminen, tapahtumat ja ravintolakokemukset vahvistavat lomatunnelmaa, kun ne muodostavat elämyksellisen palvelukokonaisuuden.
Staycation-trendiin olisi helpompaa tarttua tulevaisuudessa, mikäli kaupungin palveluita markkinoitaisiin paikallisille näkyvämmin. Elämyksellisyyttä voitaisiin lisätä palveluntarjoajien yhteistyöllä sekä elämyspaketeilla, jotka ovat suunnattu vahvemmin paikkakuntalaisille.
Niin ikään tarjonnan kehittäminen vahvistaa paikallisen väestön suhdetta omaan asuinympäristöönsä. Kun kotikaupunki onnistuu synnyttämään lomatunnelman, se lisää sekä alueen vetovoimaisuutta että viihtyvyyttä. Viihtyminen omassa arkiympäristössä mahdollistaisi elämyksellisen lomailun omassa kotikaupungissa, ilman suurempaa matkastressiä.
Kirjoittajat
Kristiina Mäkinen valmistuu restonomiksi (AMK) LAB-ammattikorkeakoulusta matkailu- ja tapahtumaliiketoiminnan koulutuksesta.
Taina Savonen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun liiketalouden lehtorina ja on kiinnostunut uusista matkailutrendeistä sekä niiden taustavaikuttajista.
Lähteet
Cambridge Dictionary. 2022. Staycation. Viitattu 25.11.2025. Saatavissa https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/staycation
Gonçalves, A. 2020. What is staycation: Discover the latest trend in sustainable tourism. YouMatter. Viitattu 25.11.2025. Saatavissa https://youmatter.world/en/category-society/staycation-definition-stay-vacations-sustainable/
Jacobsen, J. Kr. S., Farstad, E., Higham, J., Hopkins, D. & Landa-Mata, I. 2023. Travel discontinuities, enforced holidaying-at-home and alternative leisure travel futures after COVID-19. Tourism Geographies Vol. 25, Issue 2–3, 615–633. Viitattu 25.11.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1080/14616688.2021.1943703
Mäkinen, K. 2025. Staycation-lomamuodon potentiaali Lahdessa nuorten aikuisten näkökulmasta. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, matkailu- ja tapahtumaliiketoiminta. Viitattu 28.11.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112730271
Sastre, R. P. & Phakdee-Auksorn, P. 2017. Examining Tourists’ Push and Pull Travel Mo tivations and Behavioral Intentions: The Case of British Outbound Tourists to Phuket, Thailand. Journal of quality assurance in hospitality & tourism. Vol. 18, Issue 4, 437–464. Viitattu 25.11.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1080/1528008X.2016.1250242
Wouters, D. 2018. Fantasia, matkustaa, loma, matkalaukku. Pixabay. Viitattu 26.11.2025. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/fantasia-matkustaa-loma-matkalaukku-3502188/
