Ennakoinnilla tarkoitetaan usein erilaisia käytäntöjä, tutkimuksia, menetelmiä ja harjoitteita, joilla hahmotetaan tulevaisuutta (Tuleva 2019). Ennakoinnissa pyritään kartoittamaan tulevaisuuteen liittyviä erilaisia näkökulmia ja toimenpiteitä, joita kehityskulut edellyttävät (Dufva 2018). Ennakointi on prosessi, jossa yritetään valmistautua tulevaisuuteen, havaita merkkejä alkavista tapahtumaketjuista, sekä tunnistaa nykyhetken ilmiöitä, jotka vaikuttavat siihen millaiseksi tulevaisuus muotoutuu (Jalonen ym. 2017, 7).
Ammattimainen ennakointi on systemaattista tulevaisuustyötä, jossa kerätään tulevaisuustietoa ja tuotetaan jaettua ymmärrystä vaihtoehtoisista tulevaisuuksista päätöksenteon tueksi (Koskelo 2021, 32–33). Työelämän tuottavuus ja laatu paranevat työyhteisöjen oppiessa ennakoimaan muutoksia (Työ- ja elinkeinoministeriö 2022, 11). Rohrbeck & Kum (2018) tutkimuksen mukaan tulevaisuuteen valmistautuneiden yritysten kannattavuus on 33 % parempi ja markkina-arvon kasvu 200 % suurempi kuin keskiverto yritysten keskimäärin (Rohrbeck & Kum 2018, 114).
Maailman muuttuessa, myös ennakoinnin merkitys korostuu (Ansoff ja Sullivan 1993). Ennakointi auttaa reagoimaan muuttuvaan maailmaan ja on välttämätöntä kriisin keskellä sekä auttaa ennakoimaan mahdollisia kriisitilanteita, jotta niitä ei syntyisi (Minkkinen ym. 2020). Tulevaisuuteen liittyvää epävakautta ei pystytä kokonaan poistamaan, mutta sitä voi oppia sietämään ennakoinnin avulla (Koskelo 2021, 30–31).
Käyttökokemus lisäarvon tuottajana
Onnistunut palvelu tai tuote pitää usein sisällään hyvin toimivan käyttökokemuksen, joka kattaa kaikki näkökulmat, joilla tuotteen loppukäyttäjä on vuorovaikutuksessa yrityksen, palvelujen ja tuotteen kanssa (Norman & Nielsen 1998–2022). Hyvän käyttökokemuksen tunnistaa, kun sen olemassaoloa ei huomata eli asiat sujuvat kuin itsestään ja käyttäjä tietää varmuudella, miten ja mitä pitää tehdä (Korhonen 2017).
Käyttökokemuksen tavoitteena on luoda lisäarvoa käyttäjälle, joten suunnittelun lähtökohdaksi tulee valita tuotteen tai palvelun loppukäyttäjä (Alfame 2016). Organisaatiot ymmärtävät entistä paremmin sen tärkeyden, joka asiakkaiden mielikuvilla heidän brändeistään on ja tietävät, että hyvän käyttökokemuksen suunnittelulla saadaan aikaan luottamusta ja uskollisuutta. Hyvän käyttökokemuksen lisääntyessä sitä myös osataan vaatia enemmän. (DeRome 2022.)
Ennakointi auttaa kartoittamaan tulevaisuuden mahdollisuuksia ja uhkia, joten sen hyödyntäminen käyttökokemuksen suunnittelussa auttaa varautumaan tulevaisuuteen sekä kehittämään tuotteita ja palveluja, jotka ovat hyödyllisiä ja toimivia tulevaisuudessa (Turunen 2022, 1). Ennakoinnin avulla asiat voidaan nähdä ”laatikon ulkopuolelta”, joten se tuo organisaatioille ja yrityksille kokonaisvaltaisemman näkemyksen kehittämistyön tueksi ja saa aikaan palveluja sekä tuotteita, jotka ovat askeleen edellä kilpailijoita.
Kirjoittajat
Heidi Turunen on opiskellut LAB-ammattikorkeakoulussa liiketalouden ylempää ammattikorkeakoulututkintoa, koulutuslinjana liiketoiminnan digitaaliset ratkaisut.
Lasse Torkkeli toimii LAB-ammattikorkeakoulun Liiketoiminta-yksikössä yliopettajana.
Lähteet
Alfame. 2016. Mistä muodostuu hyvä käyttökokemus? 4 tekijää. Viitattu 8.11.2022. Saatavissa: https://www.alfame.com/ajankohtaista/mista-muodostuu-hyva-kayttokokemus-4-tekijaa
Ansoff, H. I., & Sullivan, P. A. 1993. Optimizing profitability in turbulent environments: A formula for strategic success. Long Range Planning, 26(5), 11–23.
DeRome, J. 2022. What is user experience? User Testing. Viitattu 7.11.2022. Saatavissa https://www.usertesting.com/blog/what-is-user-experience
Dufva, M. 2018. Ennakointitieto – palikka, verkosto vai kyvykkyys? Sitra. Viitattu 06.11.2022. Saatavissa https://www.sitra.fi/blogit/ennakointitieto-palikka-verkosto-vai-kyvykkyys/
Jalonen, H., Lehti, M., Tonteri A., Koskelo, M., Nousiainen, A-K. & Jäppinen, T. 2017. Signaaleista tulevaisuustarinoihin, ennakoinnin lyhyt käsikirja. Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 109. Turun ammattikorkeakoulu. Viitattu 10.11.2022. Saatavissa https://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522166524.pdf
Korhonen, J. 2017. Sivututka. Käyttökokemus eli UX ja miksi sillä on merkitystä. Viitattu 23.02.2022. Saatavissa https://sivututka.fi/kayttokokemus-eli-ux-ja-miksi-silla-on-merkitysta/
Koskelo, M. 2021. Tehtävänä tulevaisuus. Tulevaisuusmuotoilu päätöksenteossa. Helsinki: Alma Talent.
Minkkinen, M., Pouru, L. & Neuvonen, A. 2020. Diverse foresight helps in facing surprising futures. Viitattu 9.5.2022. Saatavissa https://ffrc.wordpress.com/2020/04/07/diverse-foresight-helps-in-facing-surprisingfutures/?fbclid=IwAR3M0UWsu4vFsQbgUJ1n6CSEeDcsgh-bAPPY6e4J86cDNA5HCylzFRx76U.
Norman, D. & Nielsen, J. 1998–2022. The Definition of User Experience (UX). Nielsen Norman Group. Viitattu 8.11.2022. Saatavissa https://www.nngroup.com/articles/definition-user-experience/
Rohrbeck, R. & Kum, M.E. 2018. Corporate foresight and its impackt on firm performance: A longitudinal analysis. Technological Forecasting & Social Change 129, 105–116. Viitattu 7.11.2022. Saatavissa https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0040162517302287?via%3Dihub
Tuleva. 2019. Tuleva, PK-yritysten ennakointiopas. Hämeen ammattikorkeakoulu. Viitattu 5.11.2022. Saatavissa https://www.hamk.fi/wp-content/uploads/2019/01/TULEVA_kevytopas_ennakointi.pdf
Turunen, H. 2022. Uudistamisehdotukset käyttökokemuksen ja ennakoinnin näkökulmista, Case: TE-palvelujen asiantuntijan opas. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lahti. Viitattu 8.11.2022.Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112624231
Työ- ja elinkeinoministeriö. 2022. Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027. EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelma. Viitattu 10.11.2022. Saatavissa https://rakennerahastot.fi/documents/91635434/120111163/1_FI+Kansalaisversio+ohjelmasta+Uudistuva+ja+osaava+Suomi+2021-2027.pdf/9c43db0a-eb78-d580-295f-4ba37b3c86a8/1_FI+Kansalaisversio+ohjelmasta+Uudistuva+ja+osaava+Suomi+2021-2027.pdf?t=1652244958563
