Etäyhteyden käyttö yritysten välisissä sopimusneuvotteluissa on ollut kasvussa jo vuosia. Etänä toteutettavia neuvotteluja tapahtuu päivittäin ja erilaisia sopimuksia dokumentoidaan sähköisesti. Sopimuksia solmiessa voidaan myös olla tilanteessa, jossa esimerkiksi osapuolet eivät ole lopulta samaa mieltä sopimuksen sisällöstä tai sen tuottamista velvoitteista. Tällöin kyseessä voidaan sanoa olevan sopimusriita. Nähdäänkö etäyhteys riskinä riitatilanteiden näkökulmasta? Vai voidaanko etänä toteutettavien neuvotteluiden jättämää digitaalista jälkeä pitää arvokkaana mahdollisena todistusaineistona?
Etäyhteys neuvottelutyökaluna sisältää riskinsä
Etäneuvottelutilanne eroaa perinteisellä tavalla lähikontaktissa käytävistä neuvotteluista erityisesti luotettavuuden ja turvallisuuden osalta. Neuvotteluun liittymisen toteuttaminen linkin tai neuvottelutunnuksen kautta ilman muuta valvontaa voi altistaa sille, että neuvotteluun yrittää liittyä myös ulkopuolisia henkilöitä. Neuvottelut voidaan suojata salasanalla tai PIN-koodilla, jossa koodi on jaettu eri kautta kuin varsinainen kokouksen osallistumislinkki.Yksityisyyteen liittyvät asetukset kuten neuvotteluiden tallentaminen voidaan myös toteuttaa. (Kyberturvallisuuskeskus 2020.) Luottamuksellisten tietojen tallentamista voidaan kuitenkin pitää myös tietoturvariskinä (Järvinen 2022, 198).
Etäneuvotteluratkaisuja voidaan organisaatiossa asentaa omassa ympäristössä oleville palvelimille, jolloin neuvottelut tapahtuvat organisaation omassa ympäristössä. Neuvotteluiden turvallisuutta on tällöin helpompi hallita. Neuvotteluyhteys voidaan myös luoda ulkopuolisen tarjoaman pilvipalvelun kautta ja on olemassa ratkaisuja, joissa osa palvelusta voidaan toteuttaa palvelun tarjoajan pilviympäristössä sekä samanaikaisesti palvelua käyttävän organisaation omassa ympäristössä. (Kyberturvallisuuskeskus 2020.)
Sopimusriita
Sopimusriidaksi voidaan kutsua tilannetta, jossa osapuolille syntyy kiistaa sopimuksen syntymisestä, suorituksen virheellisyydestä tai esimerkiksi velkojan käytössä olevista oikeuskeinoista. Yleisin menettelytapa tällöin on pyrkimys neuvotteluratkaisuun. Sopimusriidat elinkeinoelämässä pyritään ratkaisemaan välimiesoikeudessa. (Hemmo & Hoppu 2021.)
Oikeuksien turvaamiseksi tehokkaasti riitatilanteessa sopimustekniikan tulee olla huolellista. Suhteellisen muodollisia menettelytapoja tulisi noudattaa kirjaamalla sopimusasiakirjaan sovitut ehdot ja sopimuksen täyttämisedellytyksiin vaikuttavat tapahtumat. Riitatilanteita silmällä pitäen tuleekin kysyä, voiko tarvittaessa ulkopuolinen saada riittävän hyvän kuvan siitä, mitä sopimuspuolten välillä on tapahtunut. (Hemmo & Hoppu 2021.)
Etäyhteyksien vaikutus sopimusriitojen ratkaisuun
Etäyhteyksien tehokkuus, joustavuus sekä mahdollisuus dokumentoida viestintä ja mahdolliset neuvottelut digitaaliseen muotoon, voi osoittautua tärkeäksi todistusaineistoksi sopimusriitatilanteessa. Neuvottelun tai kokouksen tallentaminen on sallittua, mikäli tallentajalla on itsellään lupa osallistua kokoukseen (Frände ym 2023, 420). Tällöin voidaan arvioida sopimuspuolilla olevan täysi oikeus tallentaa neuvotteluiden vaiheet. Sopimuksen tekemiseen ja täyttämiseen osallistuneilta henkilöiltä voidaan todisteluvaiheessa pyytää tapahtumista esimerkiksi muistioiden laatimista (Hemmo & Hoppu 2021). Etäyhteydellä toteutetuissa neuvotteluissa tältä voidaan välttyä, tallentamalla ja dokumentoimalla neuvottelu- ja sopimuksensyntyprosessi alusta alkaen.
Matias Kanerva tutki opinnäytetyössään etäyhteyden rinnastamista juridisesti lähikontaktiin sopimusneuvotteluissa (Kanerva 2025). Etäyhteysratkaisuiden lisääntynyt käyttö osana sopimusneuvotteluita on muuttanut yritysten välistä vuorovaikutusta sekä sopimuksien syntyprosessia. Sopimusriitoja etäyhteyden ei voida suoraan sanoa ratkaisevan, mutta se voi tarjota arvokkaan työkalun niiden helpottamiseen, erityisesti todistelun osalta. Riskeistä huolimatta, tallenteiden avulla on mahdollista selvittää mitä on sovittu ja miten neuvotteluprosessi itsessään on edennyt. Tämä voi nopeuttaa riitatilanteen ratkeamista merkittävästi.
Kirjoittajat
Matias Kanerva valmistuu LAB-ammattikorkeakoulusta liiketalouden tutkinto-ohjelman (AMK) opinnoista.
Jarmo Kemppinen työskenteleejuridiikan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Frände, D., Hyttinen, T., Kallio, H., Korkka-Knuts, H., Matikkala, J., Tapani, J., Tolvanen, M., Viljanen, P. & Wahlberg, M. 2023. Keskeiset rikokset. LAB Primo. Helsinki: Edita Publishing Oy. Viitattu 8.12.2025. Saatavissa https://digikirja-edilex-fi.ezproxy.saimia.fi/digikirja/3788766?lid=22e95&synched=1#Esipuhe(20)5.,(20)uudistettuun(20)painokseen
Hemmo, M. & Hoppu, K. 2021. Sopimusoikeus. LAB Primo. Helsinki: Alma Talent Oy. Viitattu 7.12.2025. Saatavissa https://verkkokirjahylly-almatalent-fi.ezproxy.saimia.fi/teos/HAHBGXCTDG#kohta:SOPIMUSOIKEUS/piste:tP
Järvinen, P. 2022. Yrityksen tietoturvaopas. Kauppakamaritieto. Helsingin seudun kauppakamari/Helsingin kamari Oy ja tekijä. Viitattu 8.12.2025 Saatavissa https://kauppakamaritieto-fi.ezproxy.saimia.fi/ammattikirjasto/teos/yrityksen-tietoturvaopas-2022#kohta:Yrityksen((20)tietoturvaopas
Kanerva, M. 2025. Etäyhteyden rinnastaminen juridisesti lähikontaktiin sopimusneuvotteluissa. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalous. Viitattu 7.12.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121034321
Kyberturvallisuuskeskus. 2020. Valitse videoneuvotteluratkaisu käyttötarpeen ja tiedon luottamuksellisuuden mukaan. Viitattu 6.12.2025. Saatavissa https://www.kyberturvallisuuskeskus.fi/fi/ajankohtaista/valitse-videoneuvotteluratkaisu-kayttotarpeen-ja-tiedon-luottamuksellisuuden-mukaan
