Kiertotalouden edistäminen vaatii konkreettisia tekoja, mutta myös kykyä tehdä ne näkyviksi ja ymmärrettäviksi. Miten yritys voi viestiä vastuullisuudestaan tavalla, joka on kiinnostavaa ja uskottavaa? Toukokuussa järjestetty viestinnän työpaja Lohjalla tarjosi tähän kysymykseen työkaluja. Työpaja toteutettiin Kiertotalousvauhdittamo-ohjelman puitteissa yhteistyössä E. Laiho Oy:n kanssa. E. Laiho Oy on vuonna 1954 perustettu yritys, joka tuottaa kotimaisia työvaatteita tehtaallaan Lohjalla.
Konkreettiset teot luovat uskottavuutta
Yritysten vastuullisuustyö on monella tapaa edistyksellistä ja käytännönläheistä, mutta usein haasteena on, miten siitä viestitään asiakkaille, kumppaneille ja suurelle yleisölle. Viestintä ei ole vain tiedottamista, vaan keskeinen osa yrityksen vastuullisuusstrategiaa ja vaikuttavuuden rakentamista.
Työpajassa käsiteltiin vastuullisuusviestinnän roolia yrityksen kokonaisviestinnässä. Keskusteluissa nousi esiin muun muassa se, miten tärkeää on viestiä konkreettisista teoista pelkkien arvojen sijaan. Tämä on linjassa Viesti RY:n (2025) katsauksen kanssa, jossa vastuullisuusviestinnän kehityssuunniksi nimetään mm. läpinäkyvyys, tekojen todentaminen ja epävarmuuden sietäminen. Viestinnässä ei tarvitse olla valmista, vaan tärkeintä on avoin ja rehellinen ote, joka rakentaa luottamusta ja uskottavuutta.
E. Laiho Oy:llä vastuullisuus näkyy arjen valinnoissa, esimerkiksi materiaalien tehokkaassa käytössä ja tuotannon kotimaisuudessa. Työpajassa käytiin läpi, miten näistä vastuullisuustoimista voi viestiä esimerkiksi verkkosivuilla, myyntiesityksissä ja sosiaalisen median kanavissa. Tarkoituksena ei ole kaunistella todellisuutta, vaan tuoda aidot teot esiin tavalla, joka on ymmärrettävää ja kiinnostavaa kohdeyleisölle.
Viestintä on vuoropuhelua
Yksi työpajassa korostuneista teemoista oli viestinnän läpinäkyvyys ja avoimuus. Yrityksen ei tarvitse väittää olevansa täydellisiä, vaan kannattaa kertoa rehellisesti, missä mennään nyt, mitä haasteita on kohdattu ja mihin ollaan menossa. Tämä tekee viestinnästä inhimillisempää ja lisää luottamusta sidosryhmien keskuudessa. (Puhakainen 2025)
Läpinäkyvä viestintä tarkoittaa myös avoimuutta prosesseista ja valinnoista. Esimerkiksi miten materiaalien käyttöä seurataan, miten jätteitä hyödynnetään uudelleen tai miten yhteistyökumppanit valitaan. Nämä yksityiskohdat auttavat konkretisoimaan yrityksen vastuullisuustyötä ja osoittavat, että sanojen takana on todellista toimintaa. Läpinäkyvyyden kautta yritys voi myös erottautua kilpailijoistaan. Kun vastuullisuudesta viestitään selkeästi ja uskottavasti, se rakentaa pitkäjänteistä luottamusta ja vahvistaa brändin uskottavuutta. Lisäksi avoin viestintä tarjoaa mahdollisuuden vuoropuheluun. Asiakkaat ja sidosryhmät voivat antaa palautetta ja osallistua kehittämiseen, mikä lisää sitoutumista ja yhteisöllisyyttä. Lopulta läpinäkyvyys ei ole pelkkä viestinnän keino, vaan strateginen valinta, joka tukee yrityksen arvoja ja kestävää kasvua.
Vaikka vastuullisuusviestintä voi mahdollistaa kilpailuetua, pitää kuitenkin pitää mielessä, että se ei ole enää yksisuuntaista mainontaa, vaan se rakentuu vuorovaikutuksesta. Työpajassa puhuttiin myös siitä, miten viestintää voidaan käyttää keskustelun avaamiseen sidosryhmien, asiakkaiden ja jopa kriittisten äänien kanssa. E. Laihon kaltaisille teollisuusyrityksille tämä voi tarkoittaa esimerkiksi asiakaspalautteen hyödyntämistä kehittämisessä tai toimintatapojen avaamista sidosryhmille avoimissa kanavissa.
Kiertotalous tarvitsee kertojia
Kiertotalous on toimintamalli, joka vaatii uudenlaista ajattelua ja uutta tarinankerrontaa. Yritykset, jotka osaavat kertoa omista kiertotaloustoimistaan ymmärrettävästi ja kiinnostavasti, voivat toimia suunnannäyttäjinä koko alalle. Viestintä on yksi tehokkaimmista työkaluista muuttaa toimintatapoja ja asenteita niin yrityksissä kuin yhteiskunnassa laajemmin.
Kiertotalous ja vastuullisuustyö kulkevat käsi kädessä, mutta eivät ole täysin sama asia. Vastuullisuustyö kattaa laajemmin yrityksen sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristöön liittyvät velvoitteet, kun taas kiertotalous keskittyy erityisesti resurssien tehokkaaseen käyttöön ja materiaalien kierrättämiseen. Molempia yhdistää ajatus kestävästä kehityksestä ja läpinäkyvyydestä: yrityksen on pystyttävä osoittamaan, että lupaukset eivät jää sanojen tasolle, vaan näkyvät konkreettisina tekoina. Tässä viestinnällä on ratkaiseva rooli – se tekee monimutkaisista prosesseista ymmärrettäviä ja tuo esiin, miksi kiertotalous ei ole pelkkä tekninen ratkaisu, vaan osa yrityksen arvoja ja strategiaa.
Kiertotalousvauhdittamo-hanke on LAB-ammattikorkeakoulun ja Laurea-ammattikorkeakoulun toteuttama hanke, jonka tavoitteena on auttaa yrityksiä tekemään konkreettisia ja vaikuttavia tekoja kiertotalouden edistämiseksi. Kiertotalousvauhdittamo-hanke on EAKR-rahoitettu. Linkki Kiertotalousvauhdittamon nettisivuille.
Kirjoittaja
Meri Majlund on muotoilija, joka työskentelee TKI-projektisuunnittelijana LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutissa. Kiertotalousvauhdittamo-hankkeessa hän työskentelee viestinnän asiantuntijana.
Lähteet
Puhakainen, E. 2025. Vastuullisuusviestintä on noussut yritysviestinnän ytimeen. Viitattu 30.12.2025. Saatavissa https://esignals.fi/pro/2025/05/26/vastuullisuusviestinta-on-noussut-yritysviestinnan-ytimeen/
Viesti Ry. 2025. Vastuullisuusviestintä vuonna 2025 – mikä muuttuu ja mitä viestijän tulisi ottaa huomioon? Viitattu 1.7.2025. Saatavissa https://www.viesti.fi/vastuullisuusviestinta-vuonna-2025-mika-muuttuu-ja-mita-viestijan-tulisi-ottaa-huomioon/
Linkit
Linkki 1. Kiertotalousvauhdittamon verkkosivu. 2025. Viitattu 1.7.2025. Saatavissa https://kiertotalousvauhdittamo.fi
