Ensihoitaja – osaatko kohdata autismikirjolla olevan potilaan?

Autistisia henkilöitä on Suomessa noin 55 000–65 000. Autismikirjolla olevalla on usein erilaisia aistiyliherkkyyksiä; autistinen voi esimerkiksi tuntea kosketuksen ihollaan huomattavasti voimakkaampana tai kuulla äänet paljon neurotyypillisiä ihmisiä kovempina. Lisäksi yleistä on, että kommunikaatiossa sekä oman toiminnan ohjauksessa voi olla vaikeuksia ja tunteet saatetaan kokea voimakkaammin. (Autismiliitto 2025.) Ensihoidon opetuksessa autismikirjolla olevia potilaita ei erikseen ehditä käsitellä, minkä vuoksi monelle voi työelämässä tulla yllätyksenä, kuinka haastavaa autistisen henkilön hoitaminen on.

Autismikirjolla olevan potilaan kohtaaminen ensihoidossa poikkeaa usein neurotyypillisen potilaan kohtaamisesta. Ensihoidossa lähestytään nopeasti potilasta sekä saatetaan rikkoa tämän henkilökohtaista tilaa. Lisäksi ensihoidon käyttämistä laitteista kuuluu paljon erilaisia ääniä ja ambulanssissa on vilkkuvat valot. Nämä voivat aiheuttaa autismikirjolla olevan aisteille ylistimulaatiota sekä voimakkaita tunnereaktioita. Aistien ylistimulaatio ilmenee yksilöllisesti; toisella saattaa olla käytöksen haasteita ja aggressiivisuutta, toinen saattaa pyrkiä tilanteesta pois. (EMTprep 2024.)

Sujuvampi ensihoitotilanne autismikirjolla olevan kanssa

Autismikirjolla olevan potilaan kohtaamisessa kannattaa käyttää aikaa yhteisen kommunikaatiokeinon löytämiseen, jos se vain on mahdollista. Kommunikaation tukeminen on keskeistä, jotta henkilön itsemääräämisoikeus ja hyvinvointi voivat toteutua (Socada 2024). Osa autismikirjolla olevista ei viesti puheella ja osa taas käyttää puhetta kommunikoidessaan, mutta heillä voi olla haasteita kielikuvien ymmärtämisessä (Autismiliitto 2022.), minkä vuoksi selkokielellä puhuminen on tärkeää. Ensihoidon akuuteissa tilanteissa on ymmärrettävää, että oikean kommunikaatiotavan löytämiseen ei ole aikaa, mutta kiireettömillä tehtävillä tähän panostaminen voi lopulta jopa nopeuttaa toimintaa (Jäppinen, Piirainen & Sungren 2025).

Huoltajan tai avustajan taidot voivat myös auttaa ensihoidon ja potilaan välistä kommunikointia. Osaamisen lisäksi tutun henkilön läsnäolo rauhoittaa potilasta, mikä helpottaa potilaan tutkimista ja hoitoa. (Bechtel 2014.) Tilannetta voi tukea myös antamalla potilaalle hänen omia tuttuja tavaroitaan, mikä voi lievittää stressiä ja rauhoittaa potilasta vieraassa tilanteessa ohjaten ajatusta muualle. (Al-Beltagi, Saeed, Bediwy, Alhawamdeh & Elbeltagi 2025.)

Vinkit pähkinänkuoressa

• Kiinnitä huomiota aistiärsykkeisiin ja pyri mahdollisuuksien mukaan minimoimaan kirkkaat valot, äänet ja hajut.
• Ennakoi – varoita esim. kosketuksesta.
• Kommunikoi selkeästi, tuo yksi asia kerrallaan sekä käytä ymmärrettävää ja konkreettista kieltä.
• Hyödynnä tarvittaessa kuvatukia ja tukiviittomia.

Lähteet:

Al-Beltagi, M., Saeed, NK., Bediwy, AS., Alhawamdeh, R. & Elbeltagi, R. 2025. Management of critical care emergencies in children with autism spectrum disorder. Viitattu 15.11.2025. Saatavissa https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC11891848/

Autismiliitto 2022. Sosiaalisen kanssakäymisen erityispiirteet. Viitattu 15.11.2025. Saatavissa https://autismiliitto.fi/autismi/toimintakyky/sosiaalisen-kanssakaymisen-erityispiirteet/

Autismiliitto 2025. Perustietoa autismista. Viitattu 11.11.2025. Saatavissa https://autismiliitto.fi/autismi/perustietoa-autismista/

Bechtel, T. 2014. Considerations for EMS Response to Autistic Patients. Viitattu 15.11.2025. Saatavissa https://www.hmpgloballearningnetwork.com/site/emsworld/article/11362588/considerations-ems-response-autistic-patients

EMTprep 2024. Autism spectrum disorder and EMS. Viitattu 11.11.2025. Saatavissa https://emtprep.com/resources/autism-spectrum-disorder-and-ems

Jäppinen, J. Piirainen, R. Sundgren, S. 2025. Autistisen potilaan kohtaaminen ensihoidossa. Viitattu 15.11.2025. Saatavissa (https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/905399/Jappinen_Piirainen_Sundgren.pdf?sequence=2&isAllowed=y)

Socada, L. 2024. Autismikirjon häiriöt. Terveyskirjasto. Lääkäriseura Duodecim 12.09.2024. Viitattu 15.11.2025. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00355