Yhteiskunnan resilienssi – Ei vain selviytymistä

Tiivistettynä yhteiskunnan kriisinsietokyky tarkoittaa yhteiskunnan kykyä ennakoida, varautua, sietää, toipua ja pysyä toimintakykyisenä erilaisten häiriötilanteiden ja kriisien aikana ja niiden jälkeen. Vuoden 2028 alusta avautuu uusi EU-ohjelmakausi, joka jatkuu vuoden 2034 loppuun. Alustavien tietojen mukaan uusi rahoituskausi tietää merkittäviä muutoksia ohjelmien teemallisiin painotuksiin. Sekä Unioni että Suomi tähtää rahoituksen kohdentamista keskeisimpiin poliittisin prioriteetteihin kuten kokonaisturvallisuuden ja kilpailukyvyn vahvistamiseen.

Suomi korostaa, että muuttuvassa toimintaympäristössä rahoituskehyksen joustavuutta tulisi lisätä, jotta kehyskauden aikana kyettäisiin oikea-aikaisesti ja tehokkaasti vastaamaan mahdollisiin kriiseihin ja muihin ennakoimattomiin tarpeisiin, mukaan lukien mahdollisten uusien painopisteiden rahoittaminen. (Valtioneuvosto, 2025). Ennen uuden ohjelmakauden alkua TKI-toimintaa harjoittavien tahojen on hyvä pohtia mitä kaikkea yhteiskunnan turvallisuus ja resilienssi pitää sisällään, ja minkälaisiin haasteisiin korkeakoulujen, muiden toimijoiden ohella pitää pystyä vastaamaan.

Kohti joustavampaa ja kestävämpää yhteiskuntaa

Yhteiskuntatieteiden näkökulmasta yhteiskunnan resilienssi ei ole vain selviytymistä vaikeuksista — se on kykyä kehittyä niiden kautta. Se edellyttää mm. yksilöiden hyvinvointitaitoja, vahvoja sosiaalisia verkostoja, teknologista ja taloudellista sopeutumiskykyä sekä vakaita ja joustavia instituutioita.

Modernit yhteiskunnat voivat kokea monenlaisia ja monen kokoluokan kriisejä kuten esimerkiksi luonnonkatastrofit, kyberhyökkäykset, talouskriisit, pandemiat tai energiapula (Turvallisuuskomitea, 2025). Esimerkiksi taloudellinen resilienssi tarkoittaa sitä, että nopeasti muuttuvilla työmarkkinoilla on tärkeää oppia uutta ja suunnitella useampia urapolkuja. Taloudellista puskuria ei voi kaikilla olla loputtomasti, mutta jokaisen olisi hyvä miettiä miten hallita oman talouden riskejä.

Ekologinen resilienssi tarkoittaa varautumista ja yhä enenevissä määrin sopeutumista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Tässä olemme yhteiskuntana vielä alkutekijöissä, mutta Suomen kaltaisella teknologisesti kehittyneellä yhteiskunnalla on hyvät edellytykset vastata tähän haasteeseen. Varautuminen sään ääri-ilmiöihin sekä energian huoltovarmuus (hajautettu energiantuotanto) ovat kriittisiä kestävämmän yhteiskunnan rakennuspalikoita.

Monimuotoiset ekosysteemit kestävät paremmin äkillisiä muutoksia, joten luonnon monimuotoisuuden vaaliminen on tärkeää myös oman lajimme hyvinvoinnin näkökulmasta. (THL, 2023).

Pohdittavaksi

Yhteiskunnan kriisikestävyyden kannalta kenties tärkeintä on, että jatkuvassa muutoksessa edistämme oikeudenmukaisuutta ja vähennämme eriarvoisuutta, jotta luottamus instituutioihin ja toisiin ihmisiin säilyy myös mahdollisen hädän hetkellä. Suomi tietää omasta historiastaan, että yhtenäinen Suomi on vahva Suomi. Resilienssiä tulee tarkastella sekä yksilön, yhteisöjen että yhteiskunnan tasolla. Globaali maailma on myös keskinäisriippuvainen, joten varsinkin vahvat kumppanuudet Euroopan Unionin muihin jäsenvaltioihin ovat meille tärkeitä. Kansalaisyhteiskunnan rooli kriiseissä ja esimerkiksi valmiusviestintä ovat sellaisia kehittämisen kohteita, joihin korkeakoulujen TKI-toiminta voi tulevaisuudessa tuoda paljon hyvää ja uutta. Hyvinvointialojen näkökulmasta katsottuna on tärkeää pitää huolta siitä, että kansalaisten henkinen jaksaminen tukee kriiseistä selviytymistä. Mielen hyvinvointi on siis edelleen etusijalla monessa kehittämishankkeessa.

Edes parhaiten varautunut yhteiskunta ei ole haavoittumaton, mutta se pystyy palautumaan ja uusiutumaan. Jos olemme viisaita, katsomme mikä on toiminut ennen, ja mikä ei, jotta voimme viedä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuteen, käyttäen nykyajan parhaita käytäntöjä ja teknologiaa.

Lähteet

THL. 2023. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Viitattu 17.12.2025. Saatavissa: Ilmastonmuutokseen sopeutuminen – THL

Turvallisuuskomitea. 2025. Yhteiskunnan turvallisuusstrategia. Viitattu 17.12.2025. Saatavissa: https://turvallisuuskomitea.fi/wp-content/uploads/2025/01/Yhteiskunnan-turvallisuusstrategia-Esite.pdf

Valtioneuvosto.fi. 2025. EU:n monivuotinen rahoituskehys vuosille 2028–2034. Viitattu 17.12.2025. Saatavissa: https://valtioneuvosto.fi/suomen-eu-politiikka/suomi-euroopan-unionissa/eu-n-monivuotinen-rahoituskehys-vuosille-2028-2034

Kuva: https://pixabay.com/fi/photos/poistumismerkki-valo-poistumisvalo-8443453/