Luonto tarjoaa kognitiivista tukea kuormittuneille aivoille

Arjen ja työelämän kuormitus sekä erilaiset terveydelliset haasteet voivat heikentää keskittymiskykyä, tarkkaavaisuutta, oppimista ja muita kognitiivisia toimintoja. Luontovierailut elvyttävät tehokkaasti nykymaailman informaatiotulvan keskellä kuormittuneita aivoja. Säännöllinen lumoutuminen luonnon ihmeistä onkin yksinkertainen mutta tärkeä terveysteko aivojen hyvinvoinnille.

Mistä kognitiivinen kuormitus syntyy?

Kognitio tarkoittaa mielen toimintojen kokonaisuutta, johon kuuluvat mm. muisti, oppiminen, havaitseminen, tarkkaavuus, päättelykyky, kieli ja toiminnanohjaus (Duodecim terveyskirjasto 2021). Kognitiivista kuormitusta syntyy, kun näitä toimintoja rasitetaan liiaksi. Nykymaailmassa kuormittavia tekijöitä on paljon. Digitaalinen teknologia ja sosiaalinen media lisäävät kognitiivista kuormitusta etenkin jatkuvan informaatiotulvan ja häiriöiden vuoksi, mikä vaikeuttaa keskittymistä, tiedonkäsittelyä ja muistia. Usein toistuva tarkkaavuuden hajautuminen ja laitteiden käyttö voivat muuttaa aivojen toimintaa niin, että syvä keskittyminen ja pitkäaikaisen tiedon tallentaminen muuttuvat haastavammaksi. (Shanmugasundaram & Tamilarasu 2023.)

Työelämässä kognitiiviset vaatimukset koskevat usein tiedonkäsittelyä, päätöksentekoa, ongelmanratkaisua, muistia ja uuden oppimista, mutta myös työskentelyolosuhteita (Rantamaa). Airilan ja Pekan (2025) mukaan lähes 40 % työssä käyvistä kokee merkittävää kognitiivista kuormitusta. Kognitiivinen kuormittuminen on yksi ylikuormittumisen ja työuupumuksen taustatekijä (Rantamaa). Työuupumukseen liittyy usein keskittymisen, muistin ja oppimisen vaikeuksia. Lisäksi jo lyhytaikainen stressi voi aiheuttaa muistin ja keskittymisen ongelmia. (Terveyskylä 2023a.) Myös monissa sairauksissa havaitaan kognitiivista heikkenemistä. Esimerkiksi aivoverenkiertohäiriö aiheuttaa usein muistin, tarkkaavaisuuden ja toiminnanohjauksen häiriöitä sekä kielellisiä ongelmia (Terveyskylä 2023b). Näin ollen kognitiivinen kuormitus voi koskettaa erilaisia ihmisryhmiä eri elämäntilanteissa.

Luonto elvyttää aivoja

Luontoympäristössä havaitaan monien muiden hyvinvointivaikutusten lisäksi kognitiivisen toimintakyvyn tehostumista. Kaplanin (2001) mukaan ihminen elpyy parhaiten ympäristössä, jossa tahdonalainen tarkkaavaisuus voi levätä ja ihminen lumoutuu. Lumoutuminen tarkoittaa tarkkaavuuden tahatonta kiinnittymistä ympäristön kiinnostaviin, rauhallisiin ja monimuotoisiin kohteisiin ilman ponnistelua, mikä mahdollistuu paremmin luonto- kuin kaupunkiympäristössä. (Berman & Schertz 2019; Ylilauri & Yli-Viikari 2019.) Tyrväisen (2023) mukaan luonnossa liikkuessa kognitiivinen elpyminen on tehokkaampaa kuin sisäliikunnassa. Keskittyminen helpottuu ja väsynyt mieli palautuu. Jo pienet tauot palauttavat suorituskykyä ja auttavat työhön keskittymisessä, kun aivot ovat saaneet elpyä luontoympäristöä katselemalla. (Salovuori 2020.) Luonnossa oleilu vähentää stressiä, joka on haitallista kognitiivisille toiminnoille. Stressin lievittyessä kognitiivinen joustavuus lisääntyy ja mielen kapasiteetti käsitellä monimutkaisia tehtäviä helpottuu. (Berman & Schertz 2019.)

Pienet luontohetket arjessa

Lyhytkin luonnossa vietetty aika voi parantaa suorituskykyä ja keskittymiskykyä tarkkaavuutta vaativissa tehtävissä. Säännölliset luontovierailut lisäävät näitä hyötyjä ja voivat tukea kognitiivista hyvinvointia pitkäaikaisemmin. (Berman & Schertz 2019.) Vähä-Rukan (2024) tutkimuksen mukaan 15 minuutin luontohetki työpäivän keskellä selkeytti ajatuksia, antoi uusia oivalluksia, paransi keskittymistä ja tarkkaavaisuutta käsillä oleviin asioihin sekä lisäsi ongelmanratkaisukykyä.

Aaltosen ja Järvisen (2025) opinnäytetyössä laadittiin luonnossa toteutettavia harjoitteita Seppo-sovellukseen. Jo yhden harjoitteen tekeminen luonnossa voi lisätä hyvinvointia.

Lähteet:

Aaltonen, A. & Järvinen, S. 2025. Aivoverenkiertohäiriöön sairastuneen omakuntoutus luonnossa: Fyysinen kuntoutus pelialustan avulla. LAB-ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Viitattu 17.12.2025. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/907880/Aaltonen_Jarvinen.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Airila, A. & Pekka, T. 2025. Varman työkykykyselyt: Lähes 40 prosenttia työntekijöistä kokee merkittävää kognitiivista kuormitusta. Varma. Viitattu 11.12.2025. Saatavissa https://www.varma.fi/tama-on-varma/ajankohtaista/uutiset-ja-artikkelit/uutiset/2025-q3/varman-tyokykykyselyt-lahes-40-prosenttia-tyontekijoista-kokee-merkittavaa-kognitiivista-kuormitusta/

Berman, M. & Schertz, K. 2019. Understanding Nature and Its Cognitive Benefits. Sage Journals. Current Directions in Psychological Science. Vol. 28, No. 5, 496–502. Viitattu 11.12.2025. Saatavissa https://journals.sagepub.com/doi/epub/10.1177/0963721419854100

Duodecim terveyskirjasto. 2021. Lääketieteen sanasto: kognitio. Viitattu 11.12.2025. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/ltt04223

Rantamaa, S. Kognitiivinen ergonomia. Työturvallisuuskeskus. Viitattu 11.12.2025. Saatavissa https://ttk.fi/tyoturvallisuus/tyoympariston-turvallisuus/tyokuormituksen-hallinta/kognitiivinen-kuormittuminen/kognitiivinen-ergonomia/#top

Salovuori, T. 2020. Luonto kuntoutumisen tukena. 2. uudistettu painos. Sininauhaliitto. Viitattu 24.3.2025. Saatavissa https://storage.googleapis.com/sininauhaliitto-production/2020/04/84308ec5-salovuori_tuomo_luonto_kuntoutumisen_tukena_2020_verkkoversio.pdf

Shanmugasundaram, M. & Tamilarasu, A. 2023. The impact of digital technology, social media, and artificial intelligence on cognitive functions: a review. Frontiers. Viitattu 11.12.2025. Saatavissa https://www.frontiersin.org/journals/cognition/articles/10.3389/fcogn.2023.1203077/full

Terveyskylä. 2023a. Stressi ja työuupumus muistivaikeuksien syynä. Viitattu 11.12.2025. Saatavissa https://www.terveyskyla.fi/aivotalo/aivosairaudet/muistisairaudet/muistivaikeudet-johtuvat-usein-muusta-syysta-kuin-muistisairaudesta/stressi-ja-tyouupumus-muistivaikeuksien-syyna

Terveyskylä. 2023b. Tiedonkäsittelyn vaikeudet ja väsyvyys aivoverenkiertohäiriön jälkeen. Viitattu 15.12.2025. Saatavissa https://www.terveyskyla.fi/aivotalo/aivosairaudet/aivoverenkiertohairiot/oireita-aivoverenkiertohairion-jalkeen/tiedonkasittelyn-vaikeudet-ja-vasyvyys-aivoverenkiertohairion-jalkeen

Tyrväinen, L. 2023. Luonnosta mielenterveyttä, kuntoa ja elämänlaatua. Duodecim terveyskirjasto. Viitattu 3.2.2025. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01347

Vähä-Ruka, R. 2024. Luontoa lounastauolla: Etätyöläisten kokemuksia luontotauosta. Jyväskylän yliopisto. Pro gradu -tutkielma. Viitattu 11.12.2025. Saatavissa https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_123456789_100269

Ylilauri, M. & Yli-Viikari, A. 2019. Kohti luonnollista hyvinvointia – Näkökulmia luontoperustaisen toiminnan kehittämiseen. Vaasan yliopisto. Levón-instituutin julkaisuja 143. Viitattu 11.12.2025. Saatavissa https://osuva.uwasa.fi/bitstream/handle/10024/8172/978-952-476-861-0.pdf?sequence=1&isAllowed=y