Linnaranta ym. (2022) mukaan kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa on tunnistettu useita erilaisia teknologia-avusteisia palveluita ja hoitoja, jotka soveltuisivat mielenterveys-, päihde- ja riippuvuustyöhön myös meillä Suomessa. Teknologia-avusteisella hoitomenetelmällä tarkoitetaan teknisellä sovelluksella tapahtuvaa hoitotyötä (Linnaranta & Pelkonen, 2023).
Mielenterveyden hoidossa voidaan hyödyntää esimerkiksi seuraavia digitaalisia menetelmiä: digitaalisia hoito-ohjelmia, mobiilipalveluja, sähköisiä palveluportaaleja, verkkotukiryhmiä, terapeuttista pelaamista ja virtuaalitodellisuutta (Linnaranta ym., 2022). Haasteena kuitenkin on, että Suomesta on vähän julkaistua tutkimustietoa teknologia-avusteisten hoitomenetelmien hyödyntämisestä mielenterveys- ja päihdeoireiden hoidossa (Linnaranta & Pelkonen, 2023). Sosiaali- ja terveysministeriön (2025) laatiman Sote2040-vision mukaan digitaaliset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat vakiintuneet osaksi palveluvalikoimaa. Näin ollen mielenterveys-, päihde- ja riippuvuustyön digitaalista kohtaamisosaamista tulee vahvistaa, jotta teknologia-avusteinen hoitotyö olisi laadukasta ja kohderyhmä sitoutuisi saamaansa hoitoon.
DIGIKOHTA-hanke kehittämässä digitaalista kohtaamisosaamista
DIGIKOHTA – Mielenterveys-, päihde- ja riippuvuustyön digikohtaamisosaamista ja simulaatioita uudistamaan –hanke käynnistyi syyskuussa 2025 (LAB ammattikorkeakoulu n.d.). Hanke toteutetaan ryhmähankkeena Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa. Hankkeen yhteistyökumppanina toimii Irti Huumeista ry. Hankkeen yhteiskehittämisen kautta vaikutetaan mielenterveys-, päihde- ja riippuvuustyön haavoittuvien ryhmien digikohtaamisen esteettömyyteen, syrjimättömyyteen, yhdenvertaisuuteen, osallisuuteen ja palvelujen saatavuuteen tuottamalla tietoa, uudenlaista osaamista ja ratkaisuja toimintakykyä edistäviin palveluihin ja toimintamalleihin.
Simulaatiopedagogiikka kohtaamisosaamisen harjoittelussa
Simulaatio pedagogiikka on hoitotyön koulutuksessa käytössä oleva keino mallintaa lähes autenttisia työelämä tilanteita. Simulaation toteuttamisen muotoja on erilaisia ja simulaation valintaan vaikuttaa; mitä on tarkoitus harjoitella, ketkä simulaatioon osallistuvat ja mikä on heidän osaamisensa kyseisestä aiheesta (Persico, L., Wilson-Keates, B., DiGregorio, H., Decker, S., & Xavier, N, 2025).
Simulaation avulla voidaan harjoitella tilannetietoisuutta, kommunikointia, ryhmätyötaitoja, tarkemmin laiteosaamista tai hoitoprotokollaa. Simulaatio jaetaan teknisiin- ja ei-teknisiintaitoihin. Simulaatioihin rakennetaan todellisuutta vastaava tila (ympäristö/välineistö) ja tarina, joiden on tarkoitus auttaa osallistujaa orientoitumaan tilanteeseen. Hoidon- ja palvelutarpeen arviointia harjoitellaan hoitotyön ammatillisen koulutuksen aikana mm. Puhelimen, Teamsin tai chatin avulla.
Simulaatio osana mielenterveys- ja päihdehoitotyön opetusta
Simulaatio opetuksesta tehdyissä kansainvälisissä tutkimuksissa nousee esiin opiskelijoiden ennakkoluulojen madaltuminen mielenterveys- ja päihdehoitotyötä kohtaan (Alexander, L., Shenn, J., Rinehart, N., Hay, M. and Boyd, L., 2023). Teoriatiedon, vuorovaikutustaitojen vahvistuminen sekä osaamisen itsetietoisuus paransivat opiskelijoiden ennakkokäsitteitä asiakasryhmästä (Lockersten, O., Lovhaug, L., Davik, N., Bolken, B., Faerden A. and Skarstein,S., 2022). Tutkimuksen mukaan kohtaamisosaamisen harjoittelu ennen mielenterveys- ja päihdehoitotyön harjoittelua vähensi myös jännitystä siitä, että sanoisi tai sanoittaisi jotain väärin kohtaamistilanteessa asiakkaan kanssa.
DIGIKOHTA-hankkeen toimenpiteet
Digikohtaamisen osaamisen kehittämiseksi hanke kartoittaa käytössä olevien opetusteknologioiden nykytilanteen sekä kehittämiskohteet. Simulaatioiden suunnittelu, pilotointi ja toimivuuden arviointi tehdään yhteistyössä kohderyhmien kanssa. Yhteiskehittämisellä on tarkoitus edistää ammattilaisten, opiskelijoiden ja 3. sektorin toimijoiden kumppanuutta, yhteistyötä ja siten edesauttaa uusien kokeilujen kautta opetuksen sekä palvelujen ajantasaisuutta, että toimivuutta.
Kirjoittajat
Sanna Muhonen työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Hyviksen TKI-tiimissä. Mukana mielenterveys-, päihde- ja riippuvuustyön sekä pedagogiikan asiantuntijana DIGIKOHTA-hankkeessa.
Mervi Hietanen työskentelee hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa. Mukana simulaatio asiantuntijana DIGIKOHTA-hankkeessa.
Lähteet
Alexander, L., Shenn, J., Rinehart, N., Hay, M. and Boyd, L. (2023). Mental Health Simulation With Student Nurses: A Qualitative Review. Clinical Simulation in Nursing, 84. Viitattu: 5.12.2025. Saatavissa https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1876139923000695
LAB ammattikorkeakoulu n.d., Digikohta. Viitattu 5.12.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/digikohta-mielenterveys-paihde-ja-riippuvuustyon-digikohtaamisosaamista-ja-simulaatioita
Linnaranta, O. & Pelkonen, I., (2023). Teknologia-avusteiset mielenterveyden hoitomenetelmät Suomessa. Tutkimuksesta tiiviisti 16/2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Viitattu 15.12.2025. Saatavissa Teknologia-avusteiset mielenterveyden hoitomenetelmät Suomessa.
Linnaranta, O., Strand, T., Suvisaari, J., & Solin, P. (2022). Mielenterveysstrategia 2020– 2030—Toimeenpanon ensimmäiset vuodet ja yhteisen tekemisen tahto. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työpaperi 55/2022. Viitattu 15.12.2025. Saatavissa https://www.julkari.fi/server/api/core/bitstreams/bbf32e65-9e27-464b-8148-f31a126dca6a/content
Lockersten, O., Lovhaug, L., Davik, N., Bolken, B., Faerden A. and Skarstein,S. (2022). Second-year undergraduate nursing student´s experiences with clinical simulation training in mental health clinical practise: A focus group study. Nurse Education in Practice 66. Viitattu 15.12.2025. Saatavissa https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/36563598/
Persico, L., Wilson-Keates, B., DiGregorio, H., Decker, S., & Xavier, N. INACSL Standards Committee, (2025). Preamble: Grounded in Excellence: The Cornerstone Healthcare Simulation Standards of Best Practice®. Clinical Simulation in Nursing, 105, 101774. Viitattu 5.12.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.ecns.2025.101774
Sosiaali- ja terveysministeriö, (2025). Sote2040-visio. Sosiaali- ja terveysministeriön virkakunnan näkemyksiä ja ehdotuksia sote-palvelujärjestelmän muutostarpeista. Viitattu 15.12.2025. Saatavissa Microsoft PowerPoint – STM_kp_Niemi_30.10.2025_final.pptx
