Musiikkialan toimintamallit ovat murroksessa. Kansainväliset artistit korvaavat yhä useammin raskaan kiertämisen pitkäkestoisilla esiintymisjaksoilla eli residensseillä, jotka voivat olla taloudellisesti, logistisesti ja ekologisesti kestävämpiä. Samaan aikaan kotimaisessa musiikkikentässä pohditaan, voisiko residenssimallista olla ratkaisuja myös Suomeen, jossa pienet markkinat ja kasvavat kustannukset haastavat sekä artistien tulonmuodostusta että tapahtumajärjestäjiä. Mitä musiikkiresidenssi oikeastaan tarkoittaa, ja millaisia vaikutuksia sillä voisi olla suomalaiselle musiikkialalle?
![[Alt-teksti: suuren ulkoilmalavan edessä on satapäinen yleisö, lavan kahta puolta on kookkaat näytöt, joissa näkyy esiintyjä.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2026/01/54_2026_Mita-musiikkiresidenssit-merkitsevat-Suomessa-1024x642.jpg)
Mitä residenssi musiikkialalla tarkoittaa?
Musiikkiresidenssillä tarkoitetaan esiintymissarjaa, jossa artisti esiintyy samassa paikassa säännöllisesti, usein viikoista kuukausiin. Residenssit ovat tunnettuja erityisesti Las Vegasissa, jossa ne ovat jo pitkään olleet vaihtoehto kiertämiselle. Climb the Ladder -artikkelin mukaan residenssi tarjoaa artisteille mahdollisuuden vakaisiin tuloihin, paremmin kontrolloituihin tuotantoihin ja kevyempään logistiikkaan, koska siirtymiset kaupungista toiseen jäävät pois (Climb the Ladder 2025). Taloudellisesti malli voi olla kannattava etenkin suurille esiintyjille, joille residenssit tarjoavat “kiertueen ilman kiertuetta”.
Myös kustannusnäkökulma on noussut keskeiseksi syyksi residenssien yleistymiseen. CBC:n mukaan muusikot eri maissa ovat yhä useammin alkaneet suosia residenssejä, koska kiertueiden kustannukset – kuten kuljetukset, majoitus ja henkilöstö – ovat nousseet jyrkästi (Benchetrit 2023). Samalla pandemia-aika heikensi livekeikkailun kannattavuutta, mikä on lisännyt pysyvämmän mallin houkuttelevuutta.
Residenssien puolesta puhuu myös GenAdmissionin esille nostama ympäristönäkökulma: kun matkustaminen vähenee, hiilijalanjälki pienenee ja tuotannot voidaan rakentaa kestävästi (Olson 2025). Lisäksi residenssit mahdollistavat artistien uudenlaisen taiteellisen kokeilun – esimerkiksi monimuotoisen lavastuksen tai laajemmat visuaaliset elementit, joita kiertueilla on vaikea toteuttaa.
Myös suomalaisessa keskustelussa residenssimalli on noussut esiin. Helsingin Sanomien kulttuuriartikkelissa on nostettu esille, että suuret kansainväliset artistit saattavat jatkossa valita entistä useammin residenssejä, ja tämä voi vaikuttaa siihen, millaisia kiertueita Suomeen ylipäätään saadaan (Lehmusvesi 2026).
Mahdolliset vaikutukset Suomessa
1. Uudet mahdollisuudet tapahtumapaikoille
Suomessa ei vielä nähdä Vegas-tyylisiä jättiresidenssejä, mutta malli voisi toimia esimerkiksi keskisuurissa saleissa tai teattereissa. Vakituinen esiintymissarja voisi tuoda ennustettavuutta lipunmyyntiin ja vähentää tuotantoriskejä. Erityisesti pääkaupunkiseudulla tai matkailukaupungeissa residenssit voisivat houkutella myös kulttuurimatkailijoita.
2. Artistien työhyvinvoinnin paraneminen
Suomalaiset artistit ovat puhuneet paljon kiertueiden kuormittavuudesta. Residenssit voisivat tarjota paremman työn ja vapaa-ajan rytmityksen, kun matkustamista olisi vähemmän ja tuotanto pysyisi vakiona.
3. Ekologinen vaihtoehto?
Suomen laajat välimatkat tekevät kiertämisestä raskasta myös ympäristölle. Residenssit vähentäisivät tarpeetonta liikkumista ja voisivat olla osa kulttuurialan vihreää siirtymää. Toisaalta Suomen pitkät välimatkat ja yleisön lisääntynyt liikkuminen puolestaan kuormittavat ympäristöä.
4. Taloudellinen realismi – sekä mahdollisuus että haaste
Suomen markkinoiden pienuus asettaa rajoitteita. Kaikki artistit eivät saa täyttöastetta riittävän pitkäkestoiseen residenssiin. Toisaalta kotimaisen yleisön uskollisuus ja pienempien venueiden monipuolinen käyttö voisi avata mahdollisuuksia esimerkiksi kausiresidensseille tai teemallisille esiintymissarjoille.
Residenssimallin vaikutukset koulutukseen ja alueelliseen kehitykseen
Musiikkiresidenssien yleistyminen asettaa uusia vaatimuksia myös koulutussektorille. Oppilaitosten, kuten LAB-ammattikorkeakoulun, tulee huomioida muuttuva tapahtumakentän toimintaympäristö opetuksessaan ja valmistaa tulevia ammattilaisia toimimaan sekä perinteisten kiertue- että residenssimallien parissa.
Residenssimallin myötä korostuu myös alueellinen näkökulma. Pienemmillä paikkakunnilla on kasvava haaste houkutella tapahtumia, kun artistit valitsevat keskittyneitä esiintymispaikkoja kiertuemallin sijaan. Tämä kehitys voi vaikuttaa merkittävästi asukasviihtyvyyteen ja paikalliseen kulttuuritarjontaan. Samalla residenssimalli tarjoaa oppilaitoksille mahdollisuuden integroida opetus laajemmin kulttuurimatkailuun sekä luoda syvempiä yhteistyösuhteita yritysmaailman kanssa.
Kirjoittaja
Mika Nikula työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa tapahtumaliiketoiminnan lehtorina. Nikula on ollut aktiivisena tapahtumakentän toimijana yli 20 vuotta kaikilla kolmella sektorilla.
Lähteet
Benchetrit, J. 2023. Musicians stands residencies cost of touring. From indie musicians to pop stars, artists turn to mini-residencies as an antidote to gruelling tours. CBC. Viitattu 15.1.2026. Saatavissa https://www.cbc.ca/news/entertainment/musicians-stands-residencies-cost-of-touring-1.6943710
Climb the Ladder. 2025. What Is Residency in Music and How to Get One. Viitattu 15.1.2026. Saatavissa https://climbtheladder.com/what-is-residency-in-music-and-how-to-get-one/
Lehmusvesi, J. 2026. Tähdet haluavat nyt helppoa elämää, ja se on huono uutinen Suomelle. Helsingin Sanomat. Viitattu 15.1.2026. Saatavissa https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000011732229.html
Olson, S. 2025. To Tour or Not to Tour? The Case for Residencies. GenAdmission. https://www.genadmission.org/articles/to-tour-or-not-to-tour-the-case-for-residencies