Kiipeilijän yleisimmät vammat olkapäästä varpaisiin

Kiipeily on monipuolinen liikunta- ja urheilulaji, jossa noustaan kallioita, seiniä, jäätä tai vuoria erilaisin tekniikoin ja varustein. Lajiin kuuluu useita muotoja, kuten köysikiipeily, boulderointi, jää- ja mixed-kiipeily sekä vuorikiipeily. Kiipeilyssä yhdistyvät isometrinen ja isotoninen lihastyö, ja noin 38 % suorituksesta kuluu staattisissa asennoissa, mikä vaatii voimakasta kehonhallintaa ja kestävyyttä. Lajin suosio on lisääntynyt, kun siitä tuli olympialaji vuonna 2021. (Koski & Arasola 2006; Suomen Kiipeilyliitto.)

Kiipeilyssä ylirasitusvammat ovat yleisempiä kuin muissa urheilulajeissa (Franco ym. 2021). Kiipeilyvammoja esiintyy kaikissa kehon osissa ja niiden mekanismit voidaan jakaa kolmeen eri kategoriaan: krooniset ylirasitusvammat, akuutit atraumaattiset vammat sekä akuutit traumaattiset vammat. (Cole ym. 2020.)

Alaraajavammat kiipeilyssä

Alaraajoihin kohdistuvat vammat muodostavat 20–30 % kaikista kiipeilyssä sattuvista vammoista ja niistä valtaosa on äkillisiä putoamisen seurauksena syntyneitä nilkkavammoja. Tyypillisimmin nilkka nyrjähtää, kun kiipeilijä putoaa patjojen väliin, osuu seinään tai laskeutuu maahan epäonnistuneesti. (Leung 2023.) Noin 85 % kaikista nyrjähdyksistä kohdistuu nilkan lateraalisiin nivelsiteisiin, kun taas loput 15 % ovat mediaalisia tai nilkan yläpuolelle sijoittuvia syndesmoottisia nyrjähdyksiä (Herzog 2019). Nilkan rakenteelliset erot ja se, että kiipeilykengät suunnitellaan pääosin miesten anatomialle, voivat lisätä naisilla nilkka- ja jalkateräongelmia (Grønhaug 2018).

Cobos-Morenon ym. (2022) mukaan tyypilliset kiipeilyssä ilmenevät varpaiden vammat ovat claw toes eli vasaravarpaat, josta aiheutuu metatarsalgiaa eli päkiän alueen kipua. Myös isovarpaan bursiitit, isovarpaan tyvinivelen jäykkyys tai liikerajoitus sekä vaivaisenluu ovat yleisiä alaraajavaivoja kiipeilyssä.

Yläraajavammat kiipeilyssä

Grønhaugin (2018) mukaan yleisimmät kiipeilyvammat kohdistuvat sormiin (41,3 %), olkapäihin (19,5 %) ja kyynärpäihin (17,7 %). Sormivammat ovat selvästi yleisimpiä kaikilla kiipeilijöillä sukupuolesta, kokemuksesta tai kiipeilytyylistä riippumatta. Sukupuolten välillä sekä eri kiipeilymuodoissa ja taitotasoissa on kuitenkin eroja vammojen yleisyydessä. Myös Schöfflin ym. (2015) mukaan sormivammat ovat yleisimpiä kiipeilyvammoja (52 % kaikista vammoista) ja seuraavaksi yleisin on olkapää. Sormien jännevammat eli pulley-vammat ovat tavallisin sormivammatyyppi. Eroja sormi- ja olkapäävammojen yleisyydessä ei osata täysin selittää. Rannevammojen suurempi määrä naisilla voi liittyä rannekanavaoireyhtymän yleisyyteen. (Grønhaug 2018.)

[Alt-teksti: seinäkiipeilijä kurottautuu ylemmäs kiipeilyseinällä.]
Kuva 1. Kiipeily vaatii kehonhallintaa ja kestävyyttä. (Pixabay 2018)

Kiipeilyn riskit hallintaan

Kiipeilyvammoja voidaan ehkäistä useilla eri keinoilla ja kun kiipeilijä ymmärtää vammojen syntymekanismit, riskejä voidaan vähentää merkittävästi. Oikeilla toimintatavoilla ja ajoissa tehdyillä toimenpiteillä voidaan välttää kipujen paheneminen. Kiipeilyn suosion kasvaessa myös vammojen määrä voi lisääntyä, joten on tärkeää tunnistaa millaisia akuutteja ja pitkäaikaisia vammoja lajin harrastajille voi kehittyä. Nykyään vakavat tapaturmat ovat harvinaisempia parempien varusteiden ansiosta, mutta monet vammat johtunevat siitä, että kiipeilijät haluavat testata omia fyysisiä rajojaan. (Cobos-Moreno ym. 2022.)

Turvallisen harrastamisen kannalta on tärkeää, että kiipeilyn perustaidot opitaan ohjatusti. Harrastaminen kannattaa aloittaa ryhmässä, jossa ammattilainen opettaa tarvittavat tiedot ja taidot lajin harrastamiseen. Oikein toteutettuna kiipeily on turvallinen laji, vaikka siihen liittyy extreme-lajin luonteesta johtuvia riskejä. (Koski & Arasola 2006.) Sisähalleissa köysikiipeily edellyttää kiipeilykurssin suorittamista ja varusteiden turvallisen käytön osaamista, kun taas ulkona tapahtuva kiipeily on täysin kiipeilijän omalla vastuulla.

Jantunen ym. (2025) selvittivät opinnäytetyössään nilkan nyrjähdyksen kuntoutusta kiipeilyurheilijoilla. Opinnäytetyö keskittyi valmentajien ja kiipeilijöiden tiedon lisäämiseen sekä valmentajille suunnatun oppaan laatimiseen nilkan nyrjähdyksen hoidosta ja kuntoutuksesta.

Kirjoittajat

Sara Laurell on viimeisen vuoden fysioterapeuttiopiskelija LAB-ammattikorkeakoulussa.

Heli Lahtio toimii LAB-ammattikorkeakoulussa fysioterapian lehtorina.

Lähteet

Cobos-Moreno, P., Astasio-Picado, A. & Gómez-Martín, B. 2022. Epidemiological Study of Foot Injuries in the Practice of Sport Climbing. National Library of Medicine. PubMed Central. Viitattu 10.12.2025. Saatavissa https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC8998933/

Cole, K. P., Uhl, R. L. & Rosenbaum, A. J. 2020. Comprehensive Review of Rock Climbing Injuries. Journal of The American Academy of Orthopaedic Surgeons. Viitattu 7.12.2025. Saatavissa https://journals.lww.com/jaaos/abstract/2020/06150/comprehensive_review_of_rock_climbing_injuries.5.aspx

Franco, M. F., Madaleno, F. O., de Paula, T. M.N., Ferreira, T. V., Pinto, R. Z. & Resende, R. A. 2021. Prevalence of overuse injuries in athletes from individual and team sports: A systematic review with meta-analysis and GRADE recommendations. Brazilian Journal of Physical Therapy. Viitattu 8.12.2025. Saatavissa https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S1413355521000514?via%3Di-hub

Grønhaug, G. 2018. Self-reported chronic injuries in climbing: who gets injured when? BMJ Journals. Viitattu 8.12.2025. Saatavissa https://bmjopensem.bmj.com/content/4/1/e000406

Herzog, M., Kerr, Z., Marshall, W. S., Wikstrom, E. A. 2019. Epidemiology of Ankle Sprains and Chronic Ankle Instability. Viitattu 7.12.2025. Saatavissa https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC6602402/

Jantunen, H., Laurell, S. & Sallinen, A. 2025. Nilkan nyrjähdyksen kuntoutus 16–19-vuotiailla kiipeilyurheilijoilla: opas valmentajille. LAB-ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö (AMK). Viitattu 16.12.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120331834

Koski, J. & Arasola, R. 2006. Seinäkiipeily. 2. korjattu painos. Suomen Kiipeilyliitto ry & Tammer-Paino Oy.

Leung, J. 2023. A Guide to Indoor Rock Climbing Injuries. Current Sports Medicine Reports. Viitattu 7.4.2025. Saatavissa https://journals.lww.com/acsm-csmr/abstract/2023/02000/a_guide_to_indoor_rock_climbing_injuries.5.aspx

Pixabay. 2018. Urheilu, Kalliokiipeilyä seinään, Kiivetä. Viitattu 10.12.2025. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/urheilu-kalliokiipeily%c3%a4-sein%c3%a4%c3%a4n-3286563/

Schöffl, V., Popp, D., Küpper, T. & Schöffl, I. 2015. Injury Trends in Rock Climbers: Evaluation of a Case Series of 911 Injuries Between 2009 and 2012. Wilderness & Environmental Medicine. Viitattu 8.12.2025. Saatavissa https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S1080603214002762

Suomen Kiipeilyliitto. Köysikiipeily. Viitattu 7.12.2025. Saatavissa https://kiipeilyliitto.fi/kiipeilemaan/kiipeilyn-lajit/koysikiipeily/

Suomen Kiipeilyliitto. Kilpakiipeilyn historia. Viitattu 7.12.2025. Saatavissa https://kiipeilyliitto.fi/kilpailut/kilpakiipeilyn-historia/