Nykyisessä työelämässä törmätään yhä useammin tilanteisiin, joissa tuloksia pitää saada aikaan nopeasti, mutta työntekijöiden hyvinvointi ja työn mielekkyys jäävät sivurooliin. Aikataulut, tavoitteet ja tehokkuusmittarit ohjaavat monen tekemistä yhä vahvemmin, samalla kun työ edellyttää luovuutta, oppimista, yhteistyötä ja kykyä sopeutua jatkuvaan muutokseen. Monilla toimialoilla tehokkuutta ja inhimillisiä tekijöitä tarkastellaan ja mittaroidaan edelleen erillisinä kokonaisuuksina, mikä näkyy sekä työn kuormittavuutena että kehittämistoimien rajallisena vaikuttavuutena (OECD 2022).
TKI-asiantuntijatyössä tämä ilmiö tulee vastaan toistuvasti erityisesti yritysyhteistyössä. Yritykset toimivat toimintaympäristössä, johon liittyy tulospaineita, ja jossa kehittämistyöhön kohdistuu suuria odotuksia, mutta käytettävissä olevat resurssit ovat rajalliset. Samalla asiantuntijatyön inhimilliset edellytykset, kuten osaamisen kehittyminen, työkyky ja työn mielekkyys, jäävät helposti tehokkuusvaatimusten varjoon.
Teos Inhimillinen tehokkuus – jännitteet hyötykäyttöön (Ikonen ym. 2023) tarjoaa tähän hyödyllisen näkökulman. Teoksen keskeinen ajatus on, että työelämän perusjännitteitä, esimerkiksi tuloksellisuuden ja työntekijöiden hyvinvoinnin välistä tasapainoa, ei tarvitse ratkaista poistamalla toista osapuolta. Sen sijaan ne kannattaa tunnistaa, tehdä näkyviksi ja ottaa tietoisesti huomioon työn ja johtamisen arjessa. Inhimillinen tehokkuus ei ole vaihtoehto tehokkuudelle, vaan tapa nähdä suorituskyky kokonaisuutena: tulokset ja inhimillinen hyvinvointi voivat vahvistaa toisiaan, kun niitä johdetaan tietoisesti.
Asiantuntijatyössä tehokkuus ei synny yksinomaan prosessien yksinkertaistamisesta tai työn tehokkuuden lisäämisestä, vaan siitä, miten hyvin organisaatio kykenee hyödyntämään osaamista, luomaan oppimisen edellytyksiä ja ylläpitämään työkykyä. Lyhyen aikavälin tulostavoitteiden ja pitkäjänteisen osaamisen kehittämisen välinen suhde on monille organisaatioille pysyvä lähtökohta, ei poikkeustilanne (Ikonen ym. 2023).
Tuottavuuden, laadun ja hyvinvoinnin johtaminen
OECD:n (2022) selvitys korostaa, että työn tuottavuus, laatu ja ihmisten hyvinvointi eivät kulje erillään, vaan vaikuttavat toisiinsa jatkuvasti. Parhaat tulokset syntyvät, kun niitä johdetaan yhteensovitetusti. Kestävämpi suorituskyky rakentuu tilanteissa, joissa vaativan työn vastapainona on riittävästi autonomiaa, tukea ja vaikutusmahdollisuuksia. Kun kuormitusta ei tunnisteta tai voimavaroja ei johdeta tietoisesti, seurauksena on usein uupumista, osaamisen kaventumista ja lopulta myös heikentynyttä tuloksellisuutta.
Teoksessa Inhimillinen tehokkuus – jännitteet hyötykäyttöön (Ikonen ym. 2023) korostuu myös ajatus siitä, että inhimillinen tehokkuus ei synny yksittäisistä hyvinvointitoimenpiteistä, vaan johtamisen valinnoista arjessa. Tavoitteiden asettaminen, työn priorisointi ja palautekäytännöt muovaavat työarkea joko kestävään tai kuluttavaan suuntaan. Asiantuntijatyössä tämä näkyy selvästi: kehittämistyön vaikuttavuus heikkenee nopeasti, jos asiantuntijat joutuvat jatkuvasti tekemään ristiriitaisia valintoja ilman selkeää suuntaa tai riittävää tukea.
Psykologinen turvallisuus on myös osa tätä kokonaisuutta. Jännitteiden tietoinen käsittely edellyttää ilmapiiriä, jossa asioista voidaan keskustella avoimesti ja keskeneräisyys on sallittua (Ikonen ym., 2023). Harvard Business Schoolin mukaan psykologinen turvallisuus tukee sekä sitoutumista että suorituskykyä erityisesti epävarmoina ja kuormittavina aikoina, ja sen on todettu vähentävän uupumisen riskiä (Harvard Business School, 2020). Myös Työterveyslaitos (2023) korostaa psykologisen turvallisuuden merkitystä tiedon jakamiselle, yhteiselle oppimiselle ja kehittämiselle.
Työelämässä palataan yhä uudelleen saman kysymyksen äärelle: miten saada aikaan tuloksia tavalla, joka ei kuluta ihmisiä loppuun. Yritysten kehittämistyössä tämä ei näyttäydy yksittäisenä ongelmana, vaan jatkuvana tasapainoiluna arjen valinnoissa.
Oma kokemukseni on, että tuloksellisuus ja inhimillisyys eivät sulje toisiaan pois, vaan ne nivoutuvat toisiinsa, usein tiiviimmin kuin halutaan edes ymmärtää. TKI-asiantuntijan työssä tämä harvoin tarkoittaa valmiiden vastausten tarjoamista yrityksille. Useammin kyse on keskustelun avaamisesta, kehittämistarpeiden tunnistamisesta ja erilaisten näkökulmien tuomisesta yhteiseen pohdintaan.
Inhimillisen tehokkuuden kehittäminen ei ole nopea ratkaisu, vaan jatkuvaa havainnointia ja valintoja. Juuri siksi se on myös yksi keskeisimmistä kysymyksistä tulevaisuuden työelämässä.
Kirjoittaja
Kati Korhola työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa liiketalouden yksikössä TKI-asiantuntijana ja projektipäällikkönä NOKKA-hankkeessa.
Lähteet
Harvard Business School. 2020. In Tough Times, Psychological Safety Is an Asset, Not a Luxury. Viitattu 16.1.2026 Saatavissa
https://www.library.hbs.edu/working-knowledge/psychological-safety-is-an-asset-not-a-luxury
Ikonen, O., Aro, A., Heikkilä, A., Holmgren, E., Juujärvi, P., Morikawa, M., Råman, S. & Sahimaa, J. 2023. Inhimillinen tehokkuus – jännitteet hyötykäyttöön. Helsinki: Alma Talent. Viitattu 16.1.2026.
OECD. 2022. An OECD survey of employee well-being. Viitattu 16.1.2026. Saatavissa
https://www.oecd.org/content/dam/oecd/en/publications/reports/2024/05/an-oecd-survey-of-employee-well-being_f25c3c0b/74f48e24-en.pdf
reallywellmadedesks. 2022. Coworkers, Workplace, Discussin image. Pixabay. Viitattu 29.1.2026. Saatavissa https://pixabay.com/photos/coworkers-workplace-discussin-6952915/
Työterveyslaitos. 2023. Psykologinen turvallisuus työyhteisössä. Viitattu 16.1.2026. Saatavissa
https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/pelotta-toissa-psykologinen-turvallisuus-tyoyhteisossa
