Kun arki pyörii verensokerin ympärillä – nuoren kokemus diabeteksesta

Tyypin 1 diabetes puhkeaa lapsella ja nuorella usein yllättäen ja nopeasti, ilman ennakkovaroitusta. Sairauden hoidossa on tärkeää muun muassa lääkehoito ja elintavat mutta näiden lisäksi on tärkeää huolehtia myös sairastuneen ja koko perheen psyykkisestä eli mielen hyvinvoinnista. (Diabetesliitto 2025.) Tyypin 1 diabetes on kuin näkymätön seuralainen, joka kulkee mukana joka hetki. Se vaatii jatkuvaa tarkkailua, suunnittelua ja sopeutumista – myös silloin, kun nuori haluaisi vain elää huolettomasti kuten muutkin ikäisensä. Jokainen ateria, liikuntasuoritus ja tunne heijastuu verensokeriin, ja sen tasapainottaminen voi olla uuvuttavaa.

Aihe, joka syntyi halusta ymmärtää

Opinnäytetyössä tyypin 1 diabeteksen vaikutus nuorten psyykkiseen hyvinvointiin (Satama ym. 2025) haluttiin tuoda esiin nuorten aitoja kokemuksia elämästä kroonisen sairauden, diabeteksen kanssa. Vaikka diabeteksen fyysinen hoito on keskeistä, mielenterveyden näkökulma jää usein sairauden hoidossa taka-alalle (Joro & Juntunen 2017). Työn tavoitteena oli lisätä ymmärrystä siitä, millaista henkistä kuormitusta jatkuva hoitovastuu aiheuttaa ja millaista tukea diabetesta sairastavat nuoret kokevat saavansa.

Haastattelut paljastivat arjen todellisuuden

Opinnäytetyössä avoimia kysymyksiä sisältäneeseen kyselylomakkeeseen vastasi viisi 20–24-vuotiasta tyypin 1 diabetesta sairastavaa nuorta aikuista. Monelle sairaus oli “salamatkustaja” – aina mukana, vaikka ei aina näkyvissä. Aikaisempien tutkimusten mukaan ennakointi, säännöllinen ruokailu ja verensokerin seuraaminen rytmittivät elämää sairauden kanssa (Merlo ym. 2024). Kokemukset avoimiin kysymyksiin vastanneilta nuorilta olivat hyvin samansuuntaiset; fyysisen työn, opiskelun ja vapaa-ajan yhteensovittaminen vaati jatkuvaa sopeutumista. (Satama ym. 2025.)

Monet kyselyyn vastanneet kokivat saavansa tukea perheeltään ja ystäviltään, mutta terveydenhuollon ammattilaisten suhtautuminen oli joskus moittivaa ja ymmärtämätöntä. Nuoruusiässä koettu hoitoväsymys oli yleistä – etenkin silloin, kun elämässä tapahtui paljon muutoksia. Useat kyselyyn vastanneet kuvasivat, että terveysalan ammattilaisilta olisi toivonut enemmän kuuntelua ja vähemmän arvostelua. (Satama ym. 2025.)

Tunteiden vuoristorata

Verensokerin vaihtelut vaikuttivat paitsi fyysiseen olotilaan myös mielialaan. Matalat verensokerit toivat haavoittuvuuden ja yksinäisyyden tunteita, kun taas korkeat verensokerit lisäsivät ärtyneisyyttä. Moni kyselyyn vastanneista pohti myös tulevaisuutta: pelkoa liitännäissairauksista, perheen perustamisesta tai sairauden periytymisestä. Kyselyssä kuvailtiin:

“Diabetes vaikuttaa vähän kaikkeen – ja kaikki vaikuttaa diabetekseen.” (Satama ym. 2025.)

Itsetuntoon sairaus oli kyselyyn vastanneiden kokemusten perusteella vaikuttanut etenkin teini-iässä, jolloin erilaisuuden tunne oli voimakasta. Ajan myötä moni oli kuitenkin oppinut hyväksymään diabeteksen osaksi identiteettiään – ei sen määrittäjäksi. (Satama ym. 2025.) Nämä kokemukset vastaavat aiempia tutkimuksia, joiden mukaan vertaistuki ja hyväksyntä auttavat nuoria sopeutumaan paremmin sairauteen (Eines ym. 2022).

Tukea ja ymmärrystä tarvitaan lisää

Kyselyn tulokset osoittavat, että diabeteksen hoito ei ole vain insuliiniannosten säätämistä, vaan myös jatkuvaa mielenhallintaa. Teknologia, kuten insuliinipumput ja glukoosisensorit, helpottaa arkea, mutta ne eivät poista sairauden psyykkistä kuormitusta. Nuoret tarvitsevat kokonaisvaltaista tukea, jossa huomioidaan sekä keho että mieli. (Satama ym. 2025.)

Tyypin 1 diabetesta sairastavan potilaan hoidossa korostuvat hoitohenkilöstön vuorovaikutustaidot ja nuoren yksilöllinen kohtaaminen. Myös vertaistuen merkitys on suuri – tieto siitä, ettei ole yksin, antaa voimaa jaksaa. Eräs vastaajista totesi:

“Välillä riittää vain se, että joku toinen ymmärtää, miltä tämä kaikki tuntuu.”

Tyypin 1 diabeteksen kanssa eläminen on elinikäinen matka, joka vaatii nuorelta sitkeyttä ja sopeutumista. Opinnäytetyön tulokset kuvaavat, että mielenterveys ja fyysinen terveys kulkevat käsi kädessä. (Satama ym. 2025.) Kun nuoren arki pyörii verensokerin ympärillä, pienikin tuki ja ymmärrys voivat olla ratkaisevan tärkeitä.

Lähteet

Diabetesliitto 2025. Diabetestietoa ja tukea omahoitoon. Viitattu 7.1.2026. Saatavissa Diabetestietoa ja tukea omahoitoon – Diabetesliitto

Eines, T. F., Kieczka, E. A., Klungnes, S. H., Johnsen, T. A. & Grønvik, C.K.U. 2022. Adolescents’ experiences living with type 1 diabetes mellitus: A scoping review. Nordic Journal of Nursing Research. Viitattu 18.11.2025. Saatavissa https://journals.sagepub.com/doi/full/10.1177/20571585221132652

Joro, M. & Juntunen, L. 2017. Tyypin 1 diabetesta sairastavien nuorten hoitotasapaino, elämänlaatu ja mieliala ja niiden yhteys psykologiseen joustavuuteen. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 16.11.2025. Saatavissa https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/55037/URN%3ANBN%3Afi%3Ajyu-201708083439.pdf

Merlo, E. M., Tutino, R., Myles, L. A. M., Costa, A., Zappulla, C. & Settineri, S. 2024. Alexithymia, intolerance to uncertainty and mental health difficulties in adolescents with Type 1 diabetes mellitus. Italian Journal of Pediatrics. Viitattu 17.11.2025. Saatavissa https://ijponline.biomedcentral.com/articles/10.1186/s13052-024-01647-4#citeas

Satama, S., Rantala, M. & Kovanen, P. 2025. Tyypin 1 diabeteksen vaikutus nuorten psyykkiseen hyvinvointiin. Opinnäytetyö, LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 7.1.2026. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/902736/Satama_Rantala_Kovanen.pdf?sequence=2&isAllowed=y