Miten saamme Suomen uudelleen kasvuun?

Valtakunnallisessa Työmarkkinoiden tulevaisuusverstaassa katsottiin rohkeasti eteenpäin. Asiantuntijapuheenvuoroissa muun muassa työ- ja elinkeinoministeriö ja Centria piirsivät tulevaisuuden talouskasvun avaimia. Tilaisuuden järjestivät KaakkoACT ─ Ennakoiva tieto toiminnaksi – ja Tulevaisuuden työmarkkinat -hankkeet. (EVK 2026; LAB 2026; XAMK 2026.)

Työllisyys ja kasvu suunnannäyttäjinä

Kehysriihen alla työ- ja elinkeinoministeriö nosti esiin yhden kysymyksen ylitse muiden: mitä voimme tehdä työllisyyden vahvistamiseksi? Myös talouspolitiikan arviointineuvosto on esittänyt vakavan huolensa Suomen talouskehityksestä. Tämä hetki on ratkaiseva, suuntaa voidaan vielä muuttaa. Suomi ei voi jäädä sivustakatsojaksi, kun Ruotsi kasvaa vahvasti ja Saksa käynnistää elvytystä. Nämä ovat kaksi tärkeintä vientimarkkinaamme. Yhdysvaltojen kanssa toimitaan noin 15 prosentin tullien varjossa, mutta on hyvä huomata, ettei tämä koske palveluvientiä. (Pylkkänen 2026.)

Potentiaali käyttöön

Suomen BKT kasvoi vahvasti vielä 2000-luvun alkuun saakka, mutta vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen kasvu hidastui ja investoinnit ovat jääneet vaisuiksi. Nyt on eletty lähes kaksi vuosikymmentä hitaamman kehityksen aikaa. Suomessa tuottavuus on perustunut olemassa olevien resurssien supistamiseen ja tehostamiseen, kun taas Ruotsissa on panostettu kasvuun ja uudistumiseen.

Suomen työmarkkinat ovat muuttuneet intensiivisemmiksi ja pohjoismaisempaan suuntaan kehittyneiksi. Samaan aikaan Suomessa on hyödyntämätöntä pääomaa, osaamista, luonnonvaroja, energiaa ja dataa. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kasvu on lähivuosina maltillista: vuosi 2023 oli negatiivinen, ja vuonna 2024 kasvu oli noin 2,5 prosenttia; tosin lähdetään matalalta tasolta.  Suomen tilanne ei ole toivoton, mutta se ei myöskään korjaannu itsestään.

Uskalletaanko olla innovoivia ja luovia? Ja luodaanko sille optimaaliset puitteet? Uskaltavatko yritykset ottaa riskiä ja jaksetaanko hakea rahoitusta, lupia ja työvoimaa? Pitäisiköhän pk-yrityksiä auttaa TKI-ratkaisuissa keskitetysti? Pitäisiköhän opetusta pöyhiä ja miettiä tavoitteet uudestaan ja keinot niiden perusteella? Pitäisikö ihmisten rohkeutta alanvaihtoon rohkaista? (Pylkkänen 2026.)

Yhteistyö toimii uudistumisen moottorina

Työelämän uudistuminen ei synny yksittäisistä hankkeista, vaan koulutusorganisaatioiden ja yritysten pitkäjänteisestä kumppanuudesta. Tarvitaan yhteistä kieltä, ymmärrystä ja aikakäsitystä. Asiakasymmärrys, palvelumuotoilu ja teknologian siirto ovat tärkeitä, mutta yhtä lailla pedagoginen ajattelu, ennakointi ja vaikuttavuuden arviointi. Kun osaamista uudistetaan yhdessä, opitaan yhdessä ja jaetaan osaamista yli organisaatiorajojen, syntyy aitoa uudistumista. Koulutusjärjestelmä tukee työelämän kehittymistä silloin, kun yhteistyö on strategista ja molempia osapuolia hyödyttävää. (Huttula 2026.)

Metataidot määrittävät tulevaisuuden työelämän

Työmarkkinoiden uudistuminen edellyttää ennen kaikkea osaamista ja kykyä oppia. Työ rakentuu yhä enemmän yhteisölliseksi ja verkostoituneeksi tekemiseksi, jossa arvo syntyy yhdessä. Siksi metataidot nousevat keskiöön: oppimaan oppiminen, osaamisidentiteetti, kriittinen tiedon ymmärtäminen, tulevaisuusosaaminen ja kyky toimia verkostoissa. Työelämän uudistaminen ei ole vain rakenteiden muuttamista. Se on ennen kaikkea ajattelun, yhteistyön ja oppimisen kulttuurin vahvistamista. (Huttula 2026.)

Kanadan mallista oppia

Voisiko Suomessakin toimia Kanadan mallia muistuttava teknologian siirtokeskus, joka hyödyntää oppilaitosten tiloja, laitteita ja osaamista tehokkaammin yritysten tarpeisiin? Ajatuksena olisi alueen vahvuusaloille rakentuva keskus, joka toimii mikro- ja pk-yritysten ulkoistettuna TKI-osastona eli testaus- ja simulaatioympäristönä, tuotantoprosessien tehostajana sekä uuden teknologian pilotointialustana. Yritykset maksaisivat toimeksiannoista markkinahinnan ja saisivat kevyen verokannusteen, samalla kun opiskelijat ja opettajat ratkoisivat kentältä nousevia kehityskohteita yhdessä yritysten kanssa. Näin opiskelijat työllistyvät, opettajien osaaminen päivittyy ja alueen yritykset saavat konkreettista kasvutukea. (Huttula 2026; Pylkkänen 2026.)

Lähteet

EVK. 2026. Uudenmaan elinvoimakeskus. Tulevaisuuden työmarkkinat – valtakunnallinen kooordinaatiohanke. Viitattu 17.2.2026. Saatavissa https://tulevaisuudentyomarkkinat.fi/ .

Huttula, T. 2026. Centria-amk. Inspiraatiopuheenvuoro 11.2.2026. Valtakunnallinen työmarkkinoiden tulevaisuusverstas  -tilaisuus.

LAB. 2026. KaakkoACT Ennakoiva tieto toiminnaksi. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 17.2.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/kaakkoact-ennakoiva-tieto-toiminnaksi

Pylkkänen, E. 2026. Työ ja elinkeinoministeriö. Uudella rakenteella Suomen talouskasvuun – pienistä keskisuuriksi. Keynote-puheenvuoro 11.2.2026. Valtakunnallinen työmarkkinoiden tulevaisuusverstas -tilaisuus.

XAMK. 2026. KaakkoACT Ennakoiva tieto toiminnaksi. Hanke. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Viitattu 17.2.2026. Saatavissa https://www.xamk.fi/hanke/kaakkoact-ennakoiva-tieto-toiminnaksi/