Hengityselimistön tehtävä on siirtää happea hengitysilmasta keuhkojen kautta verenkiertoon ja poistaa aineenvaihdunnan sivutuotteena syntynyt hiilidioksidi uloskengityksen mukana pois. Jos tämä elintoimintojen prosessi häiriintyy, syntyy hengitysvajaus, jossa kaasujen vaihto hengityselimistön ja verenkierron välillä häiriintyy. Hengitysvajaus ei ole itsessään sairaus, vaan se voi olla seuraus useista taustasyistä tai -sairauksista kuten keuhkosairaudet, verenkiertohäiriöt, neurologiset taustasyyt tai keuhkojen alueella syntyneet traumat. (Ala-Kokko ym. 2022).
Hengitysvajaus on yksi yleisimmistä tehohoitoon joutumisen syistä ja sen hoito perustuu akuutissa tilanteessa lisähapen antamiseen potilaalle happiviiksien, happimaskin tai erilaisten hengityskonehoitojen avulla. (Terveyskylä 2023).
AIRVO3
Perinteisten menetelmien rinnalle on kehitetty uusia ratkaisuja, joista merkittävin on Fisher & Paykelin Airvo korkeavirtaushappihoitolaite. Ensimmäinen versio Airvo 2 esiteltiin 2010-luvun alussa ja uusin Airvo3 julkaistiin 2022. (Fisher&Paykel Healthcare). Airvo hoito tarjoaa potilaalle lämmitettyä ja kostutettua happea huomattavasti suuremmalla virtauksella 2–3 l/kg/min, kun muilla hapetusmuodoilla päästään vain 2–3 l/min virtaukseen. (Käypähoito 2023).
Airvo laiteen käyttö tuo runsaasti etuja sekä potilaalle että henkilökunnalle. Hoito on mukavampaa ja siedetympää, sillä potilas voi puhua, syödä ja juoda hoidon aikana. Kostutettu ja lämmitetty ilma tukee hengityselimistön värekarvatoimintaa ja edistää liman irtoamista, mikä parantaa hengityksen tehokkuutta. Suuri virtausnopeus huuhtelee tehokkaasti kuollutta anatomista hukkatilaa ja tehostaa uloshengitystä, jolloin hengitystyö rauhoittuu ja kaasujen vaihto paranee. Hoitohenkilökunnan työkuorma kevenee koska potilas ei ole sidottu kiinteän maskin taakse. (Linko. 2019).
Airvo korkeavirtaushappihoitolaitteen käyttö edellyttää laitteen käyttökuntoon saattamista potilaskohtaisesti. Näyttötaululta valitaan lämpötila, virtaus ja happiprosentti lääkärin määrittämän happisaturaatiotavoitteen mukaisesti. Hoidon aikana säätöjä muokataan protokollan mukaan, ja potilaan seuranta on keskeinen osa hoidon onnistumista. Päijät-Hämeen keskussairaalan sydänvalvonnassa on käytössä Airvo protokolla, jonka mukaan säätöjä muokataan hoidon edetessä.
(Kuva: Kirsti Lindqvist, 2025)
Hoitohenkilökunnan osaamisen varmistaminen on tärkeää lääkinnällisten laitteiden käytössä ja Suomen Laki valvoo lääkinnällisten laitteiden käyttöä (Finlex 2021). Sosiaali- ja terveysministeriö puolestaan on tehnyt oppaan lääkinnällisten laitteiden turvalliseen käyttöön. Tällä taataan ja turvataan potilas- ja asiakasturvallisuus kaikissa tilanteissa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2024.)
Kardiologiseen hoitotyöhön erikoistunut osaaja koulutukseen kuuluu kehittämistehtävä, jonka aihe valikoitui Päijät-Hämeen keskussairaalan Sydänvalvonnan osaston tarpeesta. Vuoden 2026 alusta osaston lääkinnällisiin laitteisiin ja niiden käyttöön vaaditaan jokaisen osaston työntekijän perehdytys, laiteosaamisen näyttö ja sen varmistaminen. Kehittämistehtävän aiheeksi valikoitui Airvo3 korkeavirtaushappihoitolaitteen perehdytyslomakkeen kehittäminen osaston käyttöön. Perehdytyslomakkeella osaston työntekijät näyttävät laiteosaamisen ja saavat tästä merkinnän laitepassiin. Perehdytyslomakkeen mallia ja sisältöä muokattiin yhdessä osaston työntekijöiden ja esihenkilön kanssa. Lomakkeen sisältö kattaa laitteen käyttötarkoitukseen, käyttöön ja ongelmatilanteisiin perehtymisen. Sitä voivat hyödyntää osaston vakituisen työntekijät, sijaiset sekä opiskelijat.
Kirjoittajat
Kirsti Lindqvist työskentelee sairaanhoitajana Päijät-Hämeen keskussairaalan sydänvalvonnassa ja osallistuu Lab-ammattikorkeakoulun kardiologiseen hoitotyöhön erikoistunut osaaja – täydennyskoulutukseen.
Fanny Kilpinen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa hoitotyön lehtorina ja vastuuopettajana kardiologisen hoitotyönosaaja – koulutuksessa
Lähteet
Ala-Kokko, T., Alahuhta, S., Hyppölä, H., Kaartinen, J., Savolainen, T. 2022. Peruselintoimintojen häiriöt ja niiden hoito. 4.tarkistettu painos. Kustannus Oy Duodecim. Helsinki. Viitattu 31.12.2025.
Fisher&Paykel Healthcare. Airvo3 user manual. Viitattu 2.1.2026. Saatavilla https://www.fphcare.com
Helminen, M. 2023. Lämmitetyn ja kostutetun lisähapen anto bronkioliitissa korkeaa virtausta käyttäen. Suomalainen lääkäriseura Duodecim. Helsinki. Viitattu 3.1.2026. Saatavilla https://www.kaypahoito.fi/nak08124
Laki lääkinnällisistä laitteista 2021/719. Finlex. Viitattu 29.12.2025. Saatavilla https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2021/719
Linko, R. 2019. Korkeavirtaushappihoito. Viitattu 3.1.2026. Saatavilla chrome-extension://efaidnbmnnnibpcajpcglclefindmkaj/https://sash.fi/wp-content/uploads/2019/10/Korkeavirtaushappihoito-RL.pdf
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2024:3. Lääkinnällisten laitteiden turvallinen käyttöopas laiteosaamisen varmistamiseen. Viitattu 5.1.2026. Saatavilla https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/items/d06eb0e4-6659-494f-8837-b15cf08e1868
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2024. Lääkinnällisten laitteiden turvallinen käyttö on osa asiakas- ja potilasturvallisuutta. Viitattu 5.1.2026. Saatavilla https://stm.fi/-/laakinnallisten-laitteiden-turvallinen-kaytto-on-osa-asiakas-ja-potilasturvallisuutta
terveyskylä.fi. 2023. Hengitysvajauksen hoito teho-osastolla. Viitattu 8.1.2026. Saatavilla https://www.terveyskyla.fi/leikkaukseen/tietoa-tehohoidosta/tehohoitoon-liittyvia-oireita-ja-ilmioita/hengitysvajauksen-hoito-teho-osastolla
![[alt-teksti: Kuvassa pöydällä tietokoneen näyttö, tablettitietokone, näppäimistö, hiiri ja kynä.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2024/05/423_2024_Tyoterveyshoitajan-digitaalinen-vuosityosuunnittelu-vahentaa-kuormittuneisuutta-510x510.jpg)
