EU:n metsäkatoasetus eli EUDR ((EU) 2023/1115) astui voimaan 29.6.2023. Asetuksen täytäntöönpano alkaa suuryrityksillä 30.12.2026 ja pien- ja mikroyrityksillä 30.6.2027, jolloin yritysten on viimeistään alettava toteuttaa asetuksen määräämiä toimia. Metsäkatoasetuksella pyritään hillitsemään ilmastonmuutosta ja luontokatoa minimoimalla Euroopan unionin osuutta globaaliin metsäkatoon ja metsien tilan heikkenemiseen. Käytännössä sen tavoitteena on varmistaa, ettei EU-markkinoille päädy tuotteita, joiden tuotantoon liittyy metsäkatoa tai metsientilan heikentymistä. Metsäkatoasetuksen piiriin kuuluvia hyödykkeitä ovat nautaeläimet, kaakao, kahvi, öljypalmu, kumi, soija ja puu, sekä tuotteet, joiden valmistuksessa on käytetty niitä. (Tulli 2025.)
Toimitusketjujen läpinäkyvyys
Yritysten suurin haaste liittyy toimitusketjujen läpinäkyvyyteen. EUDR edellyttää tarkkaa tietoa tuotantoalueista, riskinarviointia ja todennettua näyttöä siitä, ettei metsäkatoa ole tapahtunut missään tuotantoketjun vaiheessa. Tämä on erityisen haastavaa monimutkaisissa, useita vaiheita ja toimijoita sisältävissä toimitusketjuissa.
Esimerkiksi Paulig on jo vuosia panostanut kahvipapujen alkuperän jäljitettävyyteen, mutta EUDR:n myötä vaatimukset tiukentuvat entisestään. Yritys on kertonut kehittävänsä digitaalisia ratkaisuja, joilla se pystyy keräämään geolokaatiodataa suoraan viljelijöiltä ja varmistamaan, että jokainen papuerä täyttää asetuksen ehdot. (Ruokavirasto 2025.)
Toimitusketjujen läpinäkyvyyden parantuminen voi vähentää markkinahäiriöitä ja lisätä ennustettavuutta, mikä puolestaan vahvistaa yritysten taloudellista resilienssiä. Lisäksi vastuullisuusvaatimusten kiristyminen voi ohjata markkinoita kohti laadukkaampia ja kestävämpiä raaka-aineita, mikä parantaa EU:n sisämarkkinoiden kilpailukykyä.
Tarkan tiedon tarve kasvaa
Salo (2026) tutki opinnäytetyössään metsäkatoasetuksen vaikutuksia Wipak Oy:n toimitusketjussa. Tutkimuksessa kävi ilmi asetuksen vaikuttavan toimitusketjussa enimmäkseen informaatiovirtaan, sillä se tulee lisääntymään asetuksen täytäntöönpanon myötä. Asetukseen valmistautuminen on myös aiheuttanut yritykselle huomattavia kustannuksia, sillä se oli hankkinut uuden liiketoimintasovelluksen, jonka avulla asetuksen määräämiä toimia voidaan alkaa toteuttaa.
Stora Enso kertoo kehittävänsä ja hyödyntävänsä tulevaisuudessa muun muassa satelliittidataa ja tekoälyä metsien kartoituksessa (Stora Enso 2024a). Uutta teknologiaa voidaan tulevaisuudessa käyttää sen varmistamiseen, että puuraaka-aine tulee alueilta, joilla metsäkatoa ei ole tapahtunut. Yritys on tuonut esiin myös EUDR:n myötä datan laatuvaatimuksien kasvavan – pelkkä sertifikaatti ei enää riitä, vaan tarvitaan tarkkaa, todennettavaa tietoa (Stora Enso 2024b, 78).
Kestävä kehitys yrityksen kilpailuetuna
Vaikka metsäkatoasetus tuo yrityksille mukanaan velvoitteita, se avaa myös mahdollisuuksia. Yritykset, jotka osoittavat toimitusketjujensa läpinäkyvyyden ja vastuullisuuden, vahvistavat asemaansa markkinoilla. Kuluttajat, sijoittajat ja kumppanit odottavat yhä enemmän konkreettisia tekoja kestävän kehityksen eteen ja ovat kiinnostuneempia tuotteiden alkuperästä.
PTT:n raportin (Laturi ym. 2025, 25–28) mukaan EUDR:n taloudelliset vaikutukset näkyvät yrityksissä erityisesti kustannusrakenteen muutoksina, sillä asetuksen edellyttämät jäljitettävyys- ja riskinarviointijärjestelmät vaativat merkittäviä alkuinvestointeja. Lyhyellä aikavälillä tämä voi heikentää yritysten kannattavuutta, mutta pitkällä aikavälillä kustannusten arvioidaan tasaantuvan, kun prosessit vakiintuvat ja teknologiset ratkaisut kehittyvät.
Metsäkatoasetuksen taloudelliset vaikutukset eivät rajoitu ainoastaan kustannuksiin, vaan ne voivat toimia myös strategisena mahdollisuutena liiketoiminnan kehittämiselle. Kestävä kehitys ei ole vain ympäristöteko, vaan myös kilpailuetu. Asetus voi siis toimia katalyyttina, joka ohjaa koko liiketoimintaa kohti läpinäkyvämpiä ja kestävämpiä toimintamalleja.
Kirjoittajat
Marika Salo valmistuu LAB-ammattikorkeakoulusta liiketalouden tradenomiksi (AMK) keväällä 2026.
Jarmo Kemppinen työskentelee juridiikan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
jplenio. 2018. Metsä, Auringonsäteet, Auringonvalo. Pixabay. Viitattu 23.2.2026. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/mets%c3%a4-auringons%c3%a4teet-auringonvalo-3448818/
Laturi, J., Heimonen, R. & Norkio, A. 2025. Selvitys EU:n metsäkatoasetuksen taloudellisista vaikutuksista suomalaisille yrityksille. PTT. Raportti. Viitattu 5.3.2026. Saatavissa https://www.ptt.fi/julkaisut/selvitys-eun-metsakatoasetuksen-taloudellisista-vaikutuksista-suomalaisille-yrityksille/
Ruokavirasto. 2025. Yritysartikkeli, osa 1: Pauligin EUDR-valmistelu rakentuu vuosia tehdyn vastuullisuustyön perustalle. Viitattu 19.2.2026. Saatavissa https://www.ruokavirasto.fi/teemat/metsakatoasetus-eudr/uutiset/case-artikkeli-pauligin-eudr-valmistelu-rakentuu-vuosia-tehdyn-vastuullisuustyon-perustalle/
Salo, M. 2026. EU:n metsäkatoasetuksen vaikutukset Wipak Oy:n toimitusketjussa. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 20.2.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202602183139
Stora Enso. 2024a. Tekoälyllä ajantasaisempaa kuviotietoa. Viitattu 20.2.2026. Saatavissa https://www.storaensometsa.fi/tekoalylla-ajantasaisempaa-kuviotietoa/
Stora Enso. 2024b. Annual Report 2024. Viitattu 21.2.2026. Saatavissa https://www.storaenso.com/-/media/documents/download-center/documents/annual-reports/2024/storaenso_annual_report_2024.pdf
Tulli. 2025. Metsäkatoasetus (EUDR) vaikuttaa monien tavaroiden tuontiin ja vientiin. Viitattu 21.2.2026. Saatavissa https://tulli.fi/metsakatoasetus-eudr
