Kohti uudistavaa innovointia

Olemme ylittäneet seitsemän yhdeksästä planetaarisesta rajasta (Stockholm Resilience Center 2025). Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja sosiaalinen eriarvoisuus haastavat meidät ajattelemaan uudella tavalla.

Innovaatio on uusi, käyttöönotettu ja arvoa tuottava ratkaisu, joka parhaimmillaan pystyy muuttamaan kokonaisia toimialoja. Viheliäisten ongelmien aikakaudella innovaatioiden tulee tuottaa taloudellisen arvon lisäksi myös sosiaalista ja ekologista arvoa. Innovaatio voi ylläpitää olemassa olevaa tai uudistaa toimialaa ja maailmankuvaa. Uudistavat innovaatiot tähtäävät transformatiiviseen muutokseen (Wahl 2022, 58–59).

Uudistava, regeneratiivinen muotoilu on elinvoimaa lisäävää yhteiskehittämistä, jonka avulla pyritään systeemisesti elvyttämään ja vahvistamaan ihmisten, ympäristön ja koko planeetan elinvoimaa ja hyvinvointia. Luonto toimii inspiraation lähteenä uusien ratkaisujen muotoilussa (Mang & Reed 2012). Uudistava ajattelu ei tähtää pikavoittoihin vaan kestävään arvoon ja kukoistukseen pitkällä aikavälillä.

Muotoilu positiivisen muutoksen mahdollistajana

Uudistava muotoilu on positiiviseen muutokseen tähtäävää kehittämistä, jota voi soveltaa mille tahansa toimialalle, kun kehitetään uutta. Muotoilu ja muotoilijan roolit ovat muutoksessa (Design Council 2026). Planetaaristen rajojen ylittyessä muotoilun rooli on laajentunut ihmislähtöisestä planeettakeskeiseen kehittämiseen ja kokemusten muotoilusta kokonaisvaltaisempaan vaikuttavuuteen. Muotoilija on muutosagentti ja fasilitaattori, joka auttaa sulattamaan ja muuttamaan toimimatonta sekä kehittämään ja juurruttamaan uutta.

Muotoiluprosessin vaiheet ja iteratiivisuus toimivat myös uudistavien innovaatioiden yhteiskehittämisessä: tutkitaan systeemisesti, lisätään ymmärrystä, ideoidaan, kokeillaan systemaattisesti ja juurrutetaan onnistumiset. Muotoilu on aina luonteeltaan osallistavaa, luovaa sekä tulevaan suuntavaa. Planeettakeskeisyyden lisäksi huomioidaan ihmisen tarpeet, teknologian hyödyt sekä liiketoiminnan kannattavuus.

Uudistava, orgaaninen innovaatio kaupungin vehreyttäjänä

Kaupunkien viherryttäminen auttaa lievittämään kesäaikaista kuumuutta ja istutettu alue auttaa myös hulevesiongelman hallinnassa erityisesti kattopinnoilla. Kasvipeitteen lisääminen kasvattaa hapentuotantoa ja toimii hiilinieluna. Sammaleen on erityisesti todettu puhdistavan ilmaa epäpuhtauksista. Kasvikattojen avulla voidaan viivyttää hulevesistä 70 prosenttia, ja loppuja voidaan hidastaa muilla keinoilla, kuten vertikaalivihreällä, hulevesikivillä ja -altailla. Vertikaalikasvatus, kuten kasviseinät, ovat yksi tulevaisuuden mahdollisuus lisätä vehreyttä kaupungeissa. Kaupunkivehreys luo oman mikroympäristönsä, joka palvelee myös muunlajisia. Kasvit tuottavat happea, viilentävät kaupunki-ilmaa ja luovat hyvinvointia kaikille. Orgaaninen estetiikka pehmentää kaupunkikuvaa ja lisää luontopositiivisuutta.

Näitä erilaisia ratkaisuja kehitettiin LAB-ammattikorkeakoulun Muoks-hankkeen aikana yhteistyössä yritysten ja yhteisön kanssa. Kehitystyössä tarkasteltiin kaupunkiympäristöä muotoiluajattelun ja regeneratiivisen suunnittelun avulla. Tällä hetkellä viherrakennusalalla geokankaat ja imeytysmatot ovat pääosin muovipohjaisia. Muovia korvaamaan innovoitiin uusi vaihtoehto hyödyntämällä orgaanisia kierrätyskuituja. Orgaanisessa kasvualustamatossa hyödynnettiin kierrätysvillaa ja puuvillaa. Villa on todettu hyväksi materiaaliksi viherratkaisuissa. Puuvilla on paras orgaaninen kuitu pidättämään kosteutta, ja villa taas on keratiinipohjainen kuitu, jolla on hyvä imeytyskyky ja kestävyys. (Begum ym. 2021.)

Kehitystyön toimenpiteet todentavat regeneratiivisen suunnittelun ajatusta, jossa paikalliset, konkreettiset kokeilut ja toiminta ympäristön hyväksi ovat osa systeemistä ratkaisua. Regeneraatio on prosessi, ja kestävyys seuraa sen tuloksena. Ajattelutapamme määrittää, miten näemme maailman; toimintamme muokkaa ympäristöä ja ympäristö muokkaa ajatteluamme (Loopconsulting 2018). Prosessissa työskennellään kyvykkyyksien parissa, etsitään paikkojen, materiaalien ja ihmisten potentiaaleja ja hyödynnetään niitä tavoilla, jotka vaikuttavat systeemeihin palvelemalla yhteisöä ja elämää (Wahl 2024).

Keskeisiä kyvykkyyksiä uudistavassa muotoilussa ovat luovuus, empatia, rohkeus ja intohimo.

Lähteet

Begum, H., Tanni, T. & Shahid, M. 2021. Analysis of Water Absorption of Different Natural Fibers. Journal of Textile Science and Technology. Vol 7, No 4. 152–160. Viitattu 9.2.2026. Saatavissa https://doi.org/10.4236/jtst.2021.74013

Design Council. 2026. Design for Planet. Viitattu 8.2.2026. Saatavissa https://www.designcouncil.org.uk/design-for-planet/

Loopconsulting. 2018. Systems Thinking and Systems Modelling. Viitattu 8.2.2026. Saatavissa https://loopsconsulting.kumu.io/systems-thinking-and-systems-modelling

Mang, P. & Reed, B. Regenerative Development and Design. Encyclopedia Sustainability Science & Technology, Chapter 303. Viitattu 10.2.2026. Saatavissa https://regenesisgroup.com/wp-content/uploads/2015/02/Encylopedia_Sustainability_Science_Ch303.pdf

Nurminen, P., Koistinen, M., Apajalahti, S., Tanskanen, C. & Pirttijärvi, P. 2025. Elävä kaupunki – Toimintamalli kaupungin luontopositiiviseen viherrakentamiseen. Lahti: LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 18.2.2026 Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-513-1

Stockholm Resilience Center. 2025. Planetary boundaries. Viitattu 8.2.2026. Saatavissa https://www.stockholmresilience.org/research/planetary-boundaries.html

Wahl, D. 2022. Designing Regenerative Cultures. Dorset: Triarchy Press.

Wahl, D. 2024. Master Class, Regenerative Design. RCA x Design for Good Academy Masterclass talk: Design as a Regenerative Practice. Royal College of Art. YouTube-video 6.3.2024. Viitattu 10.2.2026. Saatavissa https://www.youtube.com/watch?v=-YBxX1nCRf0