Kansainvälistyvässä koulutustarjonnassa osalla Suomeen saapuvista opiskelijoista on jo kotimaasta hankittu peruskielitaito. Madridin virallisen kielikoulun opiskelijoiden kokemukset valaisevat, miten suomea opitaan ei‑suomenkielisessä ympäristössä. Säännöllinen opiskelu auttaa, ja oppiminen sinänsä motivoi. Kun autenttiset kielenkäyttötilanteet puuttuvat, motivaatiota löytyy esimerkiksi oman kielen ja suomen kielen yhtäläisyyksien ja erojen havainnoinnista.
Suomen kieltä, mutta ei Suomessa
Kielen oppimisessa kielen käyttöä arjessa ja asiointia opiskeltavalla kielellä pidetään olennaisena oppimista edistävänä asiana. LAB-ammattikorkeakoulun strategiassa kansainvälisyys on ollut pitkään tärkeä elementti, ja osaaja- ja osaamistarpeeseen on vastattu jatkuvasti lisäämällä kansainvälistä koulutustarjontaa (LAB 2024). LABin kansainvälisissä koulutusohjelmissa osa opiskelijoista hankkii kuitenkin peruskielitaidon jo ennen saapumistaan Suomeen.
Meidän onkin todella tärkeää ymmärtää, millaista kielenopiskelu ei-suomenkielisessä ympäristössä on. Madridin virallisen kielikoulun suomen kielen laitoksella opiskelee kuusi vuosikurssia, ja opetusta annetaan Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoilla A1─B2 (EOI jesusmaestro 2026).
Kysyinkin syksyn 2025 opettajavaihdossani Madridin virallisen kielikoulun suomea opiskelevilta, millaiset asiat antavat heille merkityksellisyyttä ja motivaatiota kielen opiskeluun. Millaisia asioita indoeurooppalaista espanjan kieltä äidinkielenään käyttävät opiskelijat pitävät helppoina ja vaikeina suomen kielen opiskelussa? Mistä he saavat motivaatiota opintoihin, kun arjen toimintaympäristössä kieltä ei oikeastaan voi juurikaan käyttää?
Helppoa ääntää ja kirjoittaa
Laura Roullier ja Helena Amoeedo ovat opiskelleet suomea muutaman vuoden. Kuin yhdestä suusta he kertovat suomen kielen ääntämisen olevan espanjalaisille helppoa. Naiset kertovat, että espanja on suomen tapaan foneettinen kieli. Tämä tarkoittaa, että jokainen kirjain vastaa yleensä yhtä äännettä.
Myös espanjan vokaalit muistuttavat suomen kielen vokaaleja sekä ääntämisasultaan että järjestelmänä. Tämän lisäksi suomen kielen r-äänne muistuttaa espanjan kielen vastaavaa äännettä. Laura mainitsee, että suomen kielen sukupuolineutraalius helpottaa oppimista.
Motivaatiota matkailusta ja tulevaisuuden tavoitteista
Eläkkeellä oleva matematiikan opettaja ja kokenut Suomen-kävijä Hugo Nadal on päässyt suomenopinnoissaan jo taitotasolle B1. Hänen mukaansa ääntämisen lisäksi kirjoittaminen tuntuu helpolta, sillä kun kirjoittamissäännöt oppii, muistuttaa suomen kirjoittaminen monelta osin espanjan kirjoittamista. Hugo Nadal on käynyt Suomessa lukuisia kertoja, ja mainitsee arjessa selviämisen olevan hänen tärkeimpiä tavoitteitaan.
Englanninopettajaksi pian valmistuva Alvaro Elipe on myös päässyt suomen kielessä eurooppalaisen viitekehyksen mukaiselle taitotasolle B1. Tämä tarkoittaa toimivaa peruskielitaitoa, eli kykyä ilmaista itseään suhteellisen vaivattomasti (Opetushallitus 2026). Hän kertookin oikein sujuvalla suomella, miten sanaston oppiminen tuntuu vaikealta (sanat eivät ole tuttuja muista opiskelluista kielistä), mutta kielioppi on ollut melko helppoa säännöllisyytensä vuoksi. Alvaro kertoo pyrkivänsä usein lukemaan suomeksi, ja sanoo löytävänsä motivaatiota esimerkiksi haaveestaan päästä opiskelemaan Suomeen.
Tarpeet, tavoitteet ja kielenoppimiskäsitys lähtökohtina
Erilaisten opiskelijoiden tarpeiden ja tavoitteiden tunnistaminen oppimisprosessin eri vaiheissa on oleellinen osa suomen kielen opettamista (Eloranta & Jalkanen 2015). On tärkeää huomata, että opiskelijoiden oppimisessa myös heidän oppimiskäsityksensä ja kokemuksensa kielen oppimisesta sekä käsityksensä kielen helpoista ja vaikeista asioista vaikuttavat oppimismotivaatioon.
Kun opiskelija, jolla on peruskielitaito saapuu Suomeen, on hänellä jo hyvä käsitys oppimisesta ja paljon kokemusta toimivista ja toimimattomista tavoista oppia. Opetuksen järjestämistä ja suunnittelua helpottaa, jos opiskelijalle tarjotaan mahdollisuus tuoda esiin näitä käsityksiään ja reflektoida niitä suhteessa oppimiskokemuksiinsa suomalaisessa korkeakoulussa.
Kirjoittaja
Ruusa Einiö, FM, on viestinnän ja suomen kielen lehtori. Hän työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun ja LUT-yliopiston Kielikeskuksessa ja on erikoistunut taidelähtöisiin menetelmiin opetuksessa. Hän on käynyt opettajavaihdossa Montenegrossa, Belgiassa, Sloveniassa ja Espanjassa.
Lähteet
Eloranta, J. & Jalkanen, J. 2015. Learning paths on elementary university courses in Finnish as a second language. In J. Jalkanen, E. Jokinen, & P. Taalas (toim.): Voices of pedagogical development: expanding, enhancing and exploring higher education language learning, 225-240. Viitattu 17.3. 2026. Saatavissa https://doi.org/10.14705/rpnet.2015.000294
EOI jesusmaestro. 2026. Suomi finés. Viitattu 9.2.2026. Saatavissa https://www.educa2.madrid.org/web/eoijm.fines
LAB. 2024. Strategia 2030. Viitattu 17.3.2026. Saatavissa https://lab.fi/sites/default/files/2024-05/LAB%20Stategia%202030.pdf
Opetushallitus. 2026. Taitotasoasteikko. Viitattu 17.3.2026. Saatavissa http://www02.oph.fi/ops/taitotasoasteikko.pdf
