Kiertotalous nähdään välttämättömänä jatkumona nykyiselle lineaariselle talousmallille (Sinervo ym. 2022, 7). Kiertotalous vaikuttaa vallitsevaan kestävyyskriisiin ratkaisuin, jotka pyrkivät pienentämään kulutusta ja tehostamaan toimintaa siten, että toiminnan kulutus pysyisi oman systeeminsä kantokyvyn rajoissa (Ellen McArthur Foundation). Yleisesti ottaen kiertotalouteen pyrkivät ratkaisut ovat monipuolisia. Ne vaikuttavat muun muassa materiaalikiertoihin, yrityksen toimintatapoihin, osaamiseen ja johtamiskäytäntöihin. Yksi korkeaa potentiaalia sisällään pitävä tapa edistää kiertotaloutta on hyödyntää digitalisaatiota datavetoisessa kiertotaloudessa (Työ- ja elinkeinoministeriö 2022, 27).
Kiertotalous on yhä useammin esillä keskusteluissa, mikä näyttäytyi myös Purkupäivä 2025 -seminaarissa. Suomen Purkuliikkeiden liiton järjestämän seminaarin esityksissä usein toistuva teema – uudelleenkäyttö – on selkeästi noussut yritysten kiinnostuksen kohteeksi. Kiertotalouden digitalisaation edistymisen esteeksi ovat kuitenkin nousseet järjestelmien hajanaisuuteen, datan varastoinnin muotoon sekä osaamiseen ja luottamukseen liittyvät ongelmat (Työ- ja elinkeinoministeriö 2022, 9).
Kiertotalouden omaksuminen tarkoittaa perustavanlaatuisia muutoksia nykyiseen kulutusmalliin. Muutoksen ollessa suuri tulisi sen aiheuttamaa kitkaa pyrkiä vähentämään, jotta muuttuneet toimintatavat säilyisivät. Digitalisaatiota tulisi siis pyrkiä hyödyntämään siten, että se helpottaisi mahdollisimman paljon kiertotaloutta edistävää toimintaa.
Informaatiota on runsaasti tarjolla jo valmiiksi tallennettuna. Esimerkiksi rakennettu ympäristö pitää sisällään runsaasti informaatiota liittyen käytettyihin materiaaleihin, rakenteiden käytön aikaiseen toimintaan sekä rakennus-, saneeraus- ja purkuvaiheen toimenpiteisiin. Kyseinen suuri informaatiomäärä koostuu tiedosta, jonka käytettävyys on haastavaa. Tiedon käytettävyyden haastavuutta aiheuttavat muun muassa tiedon hajanaisuus sekä puutteet ajantasaisuudessa, saatavuudessa ja luotettavuudessa. Jotta toiminta pysyisi tehokkaana ja järkevänä, on tunnistettava oikeat keinot, joilla informaatio saataisiin käsiteltyä käyttökelpoiseen muotoon.
Datan käsittelylle ominaista on tietotyyppien määrittely ja oikeanlaisten parametrien tunnistaminen kustakin materiaalista sekä tuotteesta. Toiminnan pitkäjänteisyyden kannalta olennaista on, että tietotyyppejä määriteltäessä oltaisiin mahdollisimman tietoisia tulevaisuuden tarpeista, jotta kerätty tieto olisi myös tulevaisuudessa käyttökelpoista. Tätä voidaan säädellä esimerkiksi julkisen toimijan kautta regulaatiolla ja standardeilla, mutta toiminnan sääntely ja rajoittaminen pitää luonnollisesti sisällään kehitystä rajoittavia riskejä.
Tietoperustainen ohjaus vahvistaa uudelleenkäyttöä
Tiedon talletuksella ja käsittelyllä on laaja-alaisia vaikutuksia. Rakennetun ympäristön näkökulmasta merkittävimmät hyödyt liittyvät tietoon perustuvan päätöksenteon vahvistumiseen, rakennusten käytönaikaisten päästöjen madaltumiseen energiatehokkuuden kautta sekä kiertotalouden edistymiseen. Elinkaarella saavutettujen hyötyjen lisäksi rakennusmateriaaleista ja -tuotteista kerätty tieto parantaa myös huomattavasti niiden uudelleenkäyttömahdollisuuksien tunnistamista.
Ympäristön ja kiertotalouden kannalta muukin toiminta kuin uudelleenkäyttö on kuitenkin kannattavaa (Sulin 2025, 49). Esimerkiksi rakennusten joustavuus erilaisiin käyttötarkoituksiin lisää rakennusten käyttöikää ja -astetta (Hakaste ym. 2024, 8). Tällaisessa tilanteessa tiedon määrä erilaisista järjestelmistä sekä rakenteista on olennaisessa asemassa, sillä oikean datan avulla voidaan valita esimerkiksi tapauskohtaisesti tehokkaimmat lämmitysmuodot sekä optimoida rakennuksen valaistus ja ilmanvaihto rakennuksen käytön mukaisesti. Kyseisessä tilanteessa rakennuksen materiaalit pysyvät kiertotalouden kannalta optimaalisesti käytössä, ja käytön aikaista energiatehokkuutta voidaan optimoida vaikuttaen päästöihin.
Kirjoittajat
Iiro Sulin opiskeli ympäristöteknologiaa LAB-ammattikorkeakoulussa ja valmistui insinööriksi syksyllä 2025. Hän työskentelee tällä hetkellä Afry Finland Oy:ssä.
Anne-Marie Tuomala työskentelee teknologiayksikössä lehtorina. Hän toimii myös TKI-hankkeissa projektipäällikkönä ja ohjasi Iiro Sulinin opinnäytetyön.
Lähteet
Ellen MacArthur Foundation. What is circular economy. Viitattu 7.10.2025. Saatavissa https://www.ellenmacarthurfoundation.org/topics/circular-economy-introduction/overview
Hakaste, H., Häkkinen, T., Lahdensivu, J. & Saarimaa, S. 2024. Elinkaariominaisuudet rakennuksen pitkäikäisyyden edistämisessä. Ympäristöministeriön julkaisuja 2024: 3. Helsinki: Ympäristöministeriö. Viitattu 2.3.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-059-0
Sinervo, R., Paajanen, T., Turkki, V. & Herlevi, K. 2022. 10 kiertotalousehdotusta Suomelle. Sitra. Viitattu 7.10.2025. Saatavissa https://www.sitra.fi/julkaisut/10-kiertotalousehdotusta-suomelle/
Sulin, I. 2025. Betonin kiertotalouden digitalisaatio: purkukartoituksen tietosisältö. AMK-opinnäytetyö, ympäristöteknologia. LAB-ammattikorkeakoulu.Lahti.Viitattu 9.3.2026. Saatavilla https://www.theseus.fi/handle/10024/898522
Työ- ja elinkeinoministeriö. 2022. Kiertotalouden digitalisaatio ja ekosysteemit. Nykytila, tavoitearkkitehtuuri ja toimenpiteet. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:66. Helsinki: Valtioneuvosto. Viitattu 7.10.2025. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-989-6
