Perehdytyskortti väliaikaisen tahdistimen turvalliseen käyttöön sydänvalvonnassa

Biotronik reocor s eli ulkoisen väliaikaisen tahdistimen asentaminen sydänvalvonnassa on harvinaista. Syitä miksi päädytään asentamaan, väliaikainen tahdistin on potilaan epävakaa hemodynamiikka, hidaslyöntisyys ei ole lääkkein hallittavissa, infektio estää pysyväisen tahdistimen asennuksen, hidas lyöntisyyden ajatellaan korjautuvan ajan kanssa esimerkiksi sydäninfarktin jälkeen tai hidastavien lääkkeiden tauotuksen myötä. Implantoitua tahdistinta tarvitaan monesta syystä; hidaslyöntisyys, sydämen vaikean vajaatoiminnan hoitoon sekä rytmihäiriöiden vuoksi. (Väre & Heikkala, 2023) Tahdistinta valittaessa mietitään tarkoin, millainen tahdistin valitaan sekä tahdistin säädetään yksilöllisesti. Implantoidut tahdistimet ovat joko yksi tai kaksi lokeroisia eli yksi johtoisia tai kaksijohtoisia ja vajaatoiminta tahdistin kolmejohtoinen. Johdot asennetaan oikeaan eteiseen, oikeaan kammioon ja mikäli on kolmejohtoinen vajaatoiminta tahdistin, asennetaan kolmas johto sepellaskimohaaraan vasemman kammion sivuseinämälle. (Koivisto ym. 2020). Sydänvalvonnassa asennettava väliaikainen tahdistin on yksijohtoinen, joka viedään sydämen oikeaan kammioon. Päijät-Hämeen keskussairaalan sydänvalvonnassa ulkoisia väliaikaisia tahdistimia asennetaan vuosittain melko vähän, mikä korostaa osaamisen ylläpidon ja hyvän perehdytyksen merkitystä. Implantoituja tahdistimia asennetaan Päijät-Hämeen keskussairaalassa vuosittain noin 400.

[Alt-teksti: sinisellä kankaalla suojatulla steriilipöydällä tahdistimen asennusta vaativia työvälineitä.]
Steriilipöytä väliaikaisen tahdistimen asennusta varten sydänvalvonnassa. Pöydän valmistelee hoitaja. (Kuva: Ira Koskinen, 2026)

Laadukkaalla perehdyttämisellä työntekijä saa riittävät valmiudet työskennellä turvallisesti ja sujuvasti uudessa työyksikössään sekä organisaatiossa. Perehtymistä tarvitaan yksiköissä myös silloin, mikäli tulee uusia toimintatapoja tai laitteita käyttöön. (Työturvallisuuskeskus, 2026). Perehdytys tukee työntekijän integroitumista työyhteisöön, vahvistaa yhdenmukaisia käytäntöjä ja varmistaa potilasturvallisen hoidon. Perehdytyksen tueksi on hyödyllistä laatia kirjallinen suunnitelma, joka toimii perehtyjälle selkeänä runkona ja henkilökunnalle muistilistana, jotta perehdytys on tasalaatuista ja kattavaa. (Saalo, 2023; Työterveyslaitos, 2026).

Kardiologiseen hoitotyöhön erikoistunut osaaja koulutukseen kuului kehittämistehtävä, jonka tarkoituksena oli tuottaa Päijät-Hämeen keskussairaalan sydänvalvontaan väliaikaisen tahdistimen Biotronik Reocor S- perehdytyskortti. Perehdytyskortti on suunnattu uudelle työntekijälle asiaan perehtymisen tueksi ja toisaalta toimia tukena henkilökunnalle kiire tilanteessa, josta voi nopeasti varmistaa turvallisen asennuksen onnistumiseksi tarpeelliset tiedot. Perehdytyskorttiin kasattiin keskeiset asiat väliaikaisen tahdistimen asennuksen onnistumiseksi sydänvalvonnassa. Näitä oli hätäsetin paikka, potilaan valmistelu ennen asennusta, biotronikin valmistelu sekä yleisimmät säädöt tahdistimesta sekä asennuksen jälkeisen hoidon keskeisimmät asiat.

Perehdytyskortti toimii myös tukena laiteajokortin suorittamista varten. Terveydenhuollossa laiteajokortti on järjestelmä, jonka avulla varmistetaan, että työntekijällä on riittävä ja ajantasainen osaaminen tietyn lääkinnällisen laitteen turvalliseen käyttöön. Laiteajokortti perustuu lääkinnällisiä laitteita koskevaan lainsäädäntöön, jonka mukaan laitteiden käyttäjien osaaminen on varmistettava ja dokumentoitava. (Duodecim, 2025) Laiteajokortti varmistaa, että vain koulutettu ja osaamisensa osoittanut henkilökunta käyttää lääkinnällisiä laitteita. Se lisää potilasturvallisuutta, tuo selkeyttä perehdytykseen ja toimii henkilöstön osaamisen laadunvarmistuksen välineenä (Duodecim, 2025). Väliaikainen tahdistin on yksikössä määritelty kuuluvaksi niihin lääkinnällisiin laitteisiin, joista työntekijän on suoritettava laiteajokortti ennen laitteen itsenäistä ja potilasturvallista käyttöä.

Kirjoittajat

Ira Koskinen työskentelee Päijät-Hämeen keskussairaalassa sydänvalvonnassa sairaanhoitajana ja osallistuu LAB-ammattikorkeakoulun kardiologiseen hoitotyöhön erikoistunut osaaja -täydennyskoulutukseen.  

Fanny Kilpinen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa hoitotyön lehtorina ja vastuuopettajana kardiologisen hoitotyönosaaja -koulutuksessa.  

Lähteet

Duodecim. 2025. Oppiportti. Viitattu 16.3.2026. Saatavissa Laitehallinnan perusteet – Duodecim Oppiportti

Työturvallisuuskeskus. 2026. Perehdyttäminen ja työnopastus. Viitattu 30.1.2026. Saatavissa https://ttk.fi/tyoturvallisuus/vastuut-ja-velvoitteet/tyonantajan-yleiset-velvollisuudet/perehdyttaminen-ja-tyonopastus/

Väre, S. & Heikkala, A-M. 2023. Tahdistinhoito. Sydänliitto. Viitattu 6.2.2026. Saatavissa Tahdistinhoito – Sydänliitto

Koivisto, U-M., Junttila, J. & Karvonen, J. 2020. Sydämentahdistimet- millaisia, keille ja mitä kliinikoiden tulee huomioida? Duodecim. Viitattu 6.2.2026. Saatavissa Sydämentahdistimet – millaisia, keille ja mitä kliinikon tulee huomioida?

Saalo, S. 2023. PEREHDYTTÄMINEN JA TYÖHÖN SITOUTUMINEN Perehdytyksen tavoitteellisuus ja perehtyjän asema perehdytysoppaiden kuvauksissa. Tampereen yliopisto. Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma. Viitattu 10.2.2026. Saatavissa https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/150855/SaaloSaara.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Työterveyslaitos. 2026. Perehdytys lähtee suunnittelusta. Viitattu 10.2.2026. Saatavissa Perehdytys lähtee suunnittelusta | Työterveyslaitos