Väkivallan väistämistä ennakoiden – Ensihoidon turvallisuus -hankkeen koulutuspäivä Lappeenrannassa

Ensihoidon toimintaympäristö on viime vuosina muuttunut aiempaa haastavammaksi ja uhka- ja väkivaltatilanteiden määrä on kasvanut koko maassa. Vuonna 2024 ensihoidossa kohdattiin yhteensä 668 uhka- tai väkivaltatilannetta, mikä tarkoittaa yhtä tilannetta jokaista 1 319 tehtävää kohden. Määrä on selvästi suurempi kuin edeltävinä vuosina ja kertoo väkivaltatilanteiden lisääntymisestä ensihoitotyössä. (Pelastustoimi 2024.)

Samaan aikaan tuore tutkimustieto on syventänyt ymmärrystä ensihoidon väkivaltariskiä lisäävistä tekijöistä ja väkivallan prosessinomaisesta luonteesta. Paulin ym. (2026) mukaan väkivaltaa esiintyy noin 0,7 prosentissa ensihoitotehtävistä, mutta todellinen määrä on arviolta suurempi aliraportoinnin vuoksi. Riskitekijöitä ovat erityisesti päihteiden käyttö, mielenterveysongelmat, viikonloppuyöt ja kaupunkialueet, mutta väkivaltaa voi ilmetä myös tilanteissa, joissa poliisi on jo paikalla. Vaaran merkit voivat olla hienovaraisia: potilaan kiihtyneisyys, jännittynyt kehonkieli, vuorovaikutuksen katkeaminen tai ympäristön epäselvyydet voivat ennakoida tilanteen muuttumista.

Tutkimuksessa korostuu vahvasti, että tehokkain keino parantaa ensihoidon turvallisuutta on ennakointi. Varhainen tilannekuvan muodostaminen, ympäristön ja potilaan käyttäytymisen aktiivinen havainnointi sekä johdonmukaiset rauhoittavat vuorovaikutustaidot ovat merkittäviä suojaavia tekijöitä. Myös riskien tunnistamiseen liittyvillä toimintamalleilla, viranomaisyhteistyöllä ja koulutuksen yhdenmukaistamisella on keskeinen rooli väkivallan ehkäisyssä. (Paulin ym. 2026.)

Ennakointitaitojen harjoittelua toimien

Näihin tarpeisiin pohjautuu LAB-ammattikorkeakoulun ja Tampereen ammattikorkeakoulun yhteinen Ensihoidon turvallisuus -hanke, jonka tavoitteena on kehittää valtakunnallisesti hyödynnettävä koulutusmalli ensihoidon uhka- ja väkivaltatilanteiden ennakointiin, tunnistamiseen ja hallintaan. Hankkeessa rakennettava kokonaisuus sisältää verkkokoulutusta, simulaatiopohjaisia harjoitteita ja käytännön menetelmiä, joiden avulla vahvistetaan sekä opiskelijoiden että työelämässä toimivien ensihoitajien valmiuksia. Koulutusmallissa painopiste on reaktiivisen toiminnan sijaan ennakoivissa työskentelytavoissa sekä tilanteiden varhaisessa rauhoittamisessa. (LAB 2025.)

Lappeenrannassa 17.2.2026 järjestetty toiminnallinen koulutuspäivä oli hankkeen toinen pilottitoteutus. Päivän tarkoituksena oli testata ennakoiviin menetelmiin perustuvia harjoitteita LABin omissa oppimisympäristöissä. Koulutuspäivän sisällöt olivat suunniteltu siten, että ne tukivat erityisesti tilannekuvan muodostamista, vuorovaikutuksen hallintaa ja turvallisia toimintaratkaisuja haastavissa tilanteissa. Koulutuspäivään osallistui kolmekymmentä LABin ensihoidon opiskelijaa.

Päivän ensimmäisissä harjoitteissa keskityttiin tilannekuvan muodostamiseen, nonverbaalisen ja verbaalisen viestinnän hyödyntämiseen sekä potilaan turvalliseen tutkimiseen ilman provosointia. Näissä harjoitteissa korostui se, kuinka pienillä vuorovaikutuksen valinnoilla voidaan vaikuttaa tilanteen kulkuun ja luoda rauhoittava ilmapiiri myös silloin, kun lähtötilanne on jännittynyt tai potilaan käyttäytyminen arvaamatonta. Samalla harjoiteltiin havainnoimaan ympäristön ja potilaan kehonkielen muutoksia, jotka voivat ennakoida uhkaavaa tilannetta.

Toiset rastit käsittelivät ensihoitajan asemoitumista ja liikkeen hyödyntämistä turvallisuuden tukena. Harjoitteissa käytiin läpi esimerkiksi kolmioliike ja L-liike, joiden avulla ensihoitaja voi arvioida tilannetta ja ylläpitää turvallista etäisyyttä ilman, että potilas kokee toiminnan uhkaavana. Lisäksi harjoiteltiin hätäkutsun tekemistä, toimintaympäristön riskien arviointia sekä maassa olevan potilaan hallittua herättelyä. Harjoitteita yhdisti ajatus siitä, että turvallinen toiminta alkaa aina tilanteen ennakoinnista, ei vasta uhkan ilmetessä.

Lappeenrannan koulutuspäivä oli tärkeä osa hankkeen laajempaa kokonaisuutta. Pilotista saadut havainnot ja osallistujien palautteet tukevat koulutusmallin kehittämistä ja auttavat varmistamaan, että sen sisällöt vastaavat ensihoidon todellisiin tarpeisiin. Tuloksia hyödynnetään hankkeen myöhemmissä toteutuksissa sekä lopullisen koulutusmallin rakentamisessa. Hankkeessa valmistuva ennakointikeskeinen koulutusmalli luo pohjan turvallisemmalle ensihoidon työympäristölle ja vahvistaa ammattilaisten kykyä toimia turvallisesti muuttuvissa tilanteissa.

Lähteet

Pelastustoimi. 2024. Ensihoitopalveluiden uhka- ja väkivaltatilanteet vuonna 2024. Viitattu 7.10.2025. Viitattu 19.2.2026. Saatavissa https://pelastuslaitokset.fi/sites/default/files/2025-03/Uhka_ja_vakivaltatilanteet_2024.pdf

Paulin, J., Peltonen, L. M., Riihimäki, H., Hänninen, J., Jyrkkänen, V., & Lahti, M. 2026. Ensihoitohenkilöstön kohtaama väkivalta: ennakointi ja riskienhallinta muuttuvassa toimintaympäristössä. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 313. Viitattu 19.2.2026 Saatavissa https://www.theseus.fi/handle/10024/910410

LAB-ammattikorkeakoulu 2025. Ensihoidon turvallisuus -hanke. Viitattu 19.2.2026.
Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/ensihoidon-turvallisuus