The NEAR (NEw sociAl seRvices: innovative tools and skills for person-centred and community-based social models) -hanke (2023–2027), jonka rahoittaa Interreg Europe, järjesti kolmen päivän asiantuntijavaihdon Mecheleniin, Flandersin alueelle Belgiaan tammikuussa 2026. Me kirjoittajat ja kolme ammattilaista Päijät-Hämeen hyvinvointialueelta sekä Lahden Diakonialaitokselta osallistuimme asiantuntijavaihtoon.
![[Alt-teksti: Mechelenin kaupungin kattoja.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2026/04/LAB-FOCUS_164_2026_Hyvaan-hoivaan-ja-hoitoon-perehtymassa-Belgiassa_1-1.jpg)
Asiantuntijavaihdon tarkoituksena on mahdollistaa kansainvälinen oppiminen ja hyvien käytäntöjen siirtyminen hankkeen kumppanimaiden välillä. Asiantuntijavaihdon aikana osallistuimme työpajoihin, joissa tutustuttiin erilaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyviin hyviin käytäntöihin sekä vierailuille paikallisiin palveluihin. Asiantuntijavierailun käytännön järjestelyistä vastasi paikallinen kumppani, Eerstelijnszone Mechelen-Katelijne (2026). Mielenkiintoinen ja käytännönläheinen ohjelma tarjosi uusia näkökulmia yksilölliseen ja yhteisölliseen lähestymistapaan sosiaali- ja terveysalan palveluissa.
Työpajoissa tutustuttiin toimintamalleihin, jotka olivat jo jollain tavoin tuttuja mutta Belgian kontekstissa sovellettuna tarjosivat oivalluksia esimerkiksi asiakaslähtöisyydestä ja yhteisöllisyydestä. Ensimmäisenä päivänä tutustuimme tavoitteellisen hoivan tai työskentelyn (goal-oriented care) lähestymistapaan ja työkaluihin. Lähestymistavassa on kyse siitä, että asiakas ja ammattilainen yhdessä miettivät työskentelyn tavoitteita siten, että ne vastaavat asiakkaan yksilöllistä tilannetta ja tarvetta. Työpajan jälkeen meillä on uudenlaisia työkaluja, jotka tukevat yhteistä tavoitteenasettelua ammattilaisen ja asiakkaan välillä. Työpajassa pääsimme kokeilemaan käytännössä erilaisia visuaalisia pohjia tarkastella toiveita, tavoitteita, mennyttä ja tulevaa asiakkaan kanssa.
Läheisten antama hoiva ja apu on tuttua ja ihmisille merkityksellistä kaikkialla, mutta Belgiassa ‘informal care’ poikkesi kuitenkin suomalaisesta omaishoidosta. Belgiassa ‘informal care’ viittasi erilaisiin epävirallisiin hoivan järjestelyihin ja tapoihin, joissa läheiset tai ystävät auttavat arjessa eri tavoin – vaikkapa naapuri hoitamalla kauppaostoksia. Tällaisen läheisten antaman avun näkyväksi tekemiseen oli kiinnitetty huomiota. Työssä oli tärkeää tunnistaa myös ne, jotka antavat tällaista epävirallista apua tai tukea läheisilleen.
Toisena päivänä tutustuimme palliatiiviseen ja yhteisölliseen hoivaan. Samana päivänä kävimme myös Bosbeekhofin asumispalveluyksikössä, jossa erityisesti erilaiset yhteisölliset toimintatavat, kuten yhteinen ruokailutila asukkaille ja työntekijöille, jäivät mieleen. Vierailimme myös Mechelenin kaupungintalossa, jossa oppaana oli paikallinen ‘Eldermen’, joka kertoi miten Mechelen palvelee myös iäkkäitä asukkaitaan. Ikääntyvä väestö ja ikääntymisen mukanaan tuomat palveluntarpeet ja niihin vastaaminen ovat yhteisiä eri kumppanimaissa.
Kolmantena päivänä osallistuimme työpajaan terveyslukutaidosta ja terveyslukutaitoisen organisaation mallista (health-literate organisations). Työpajan tarjosi the Flemish Institute for Healthy Living (Vlaams Instituut Gesond Leven 2026), jonka tuella mallia pilotoidaan myös Päijät-Hämeessä.
![[Alt-teksi: tori, jossa kävelee muutamia ihmisiä. Taustalla Mechelenin koristeellinen kaupungintalo.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2026/04/LAB-FOCUS_164_2026_Hyvaan-hoivaan-ja-hoitoon-perehtymassa-Belgiassa_3.jpg)
Matkalta ideoita Päijät-Hämeeseen
Hoivatyön ja hoivajärjestelmien olosuhteet, kuten rahoitus, päätöksenteko, kansallinen ja alueellinen lainsäädäntö ja sääntely, ovat hieman erilaisia kuin Suomessa. Löysimme kuitenkin ideoita, joita pidimme inspiroivina ja omiin työpaikkoihimme ja käytäntöihimme sovellettavina. Tällaisia olivat esimerkiksi uudet menetelmät asiakkaisiin tutustumiseen ja tavoitteista keskustelemiseen, omaisten antaman avun arvostaminen ja tukeminen myös muodollisten omaishoitosopimusten ulkopuolella sekä yhteisölliset toiminnot asumispalveluissa yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi. NEAR-hankkeen kansainvälinen yhteistyö on tarjonnut paitsi inspiraatiota myös konkreettisia työkaluja, joita voidaan ottaa käyttöön sosiaali- ja terveydenhuollossa yksilöllisten ja yhteisöllisten hoivamallien edistämiseksi.

Kirjoittajat
Helena Hatakka toimii yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä ja NEAR-hankkeessa asiantuntijana.
Taija Nöjd toimii lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä ja NEAR-hankkeessa asiantuntijana.
Lähteet
Eerstelijnszone Mechelen-Katelijne (2026) Viitattu 6.3.2026. Saatavissa https://www.eerstelijnszone.be/eerstelijnszone-mechelen-katelijne
LAB. 2026. NEAR – NEw sociAl seRvices: innovative tools and skills for person-centred and community-based social models. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 6.3.2026. Saatavissa https://www.lab.fi/en/project/near
Vlaams Instituut Gesond Leven (2026) Viitattu 6.3.2026. Saatavissa https://www.gezondleven.be/