Yksi merkittävistä hukkalämpöä tuottavista toimijoista ovat datakeskukset. Datakeskus on tila, jossa sijaitsee tieto- ja viestintätekniikan modulaarisia resursseja, kuten palvelimia, kytkimiä ja tallennustiloja, sekä lämpötilan, kosteuden ja pölyn hallintaan liittyvää laitteistoa (Ebrahimi et al. 2014). Datakeskukset ovat ratkaisevassa roolissa muun muassa pilvilaskennassa, 5G:ssä ja tekoälyn käytössä. Pilviyhteyksien ja suurteholaskennan kasvava kysyntä vauhdittaa datakeskusten nopeaa kehitystä. (Hao et al. 2025.)
Datakeskukset tukevatkin maailmanlaajuisesti laajenevaa digitaalista infrastruktuuria, mutta kuluttavat samalla huomattavia määriä sähköä (Hyvönen et al. 2024). Toiminnot ovat käynnissä jatkuvasti vuorokauden ja vuoden ympäri, ja datakeskusten hiilidioksidipäästöjen lisäksi suorat hukkalämpöpäästöt aiheuttavat ympäristöhaittoja (Yuan et al. 2023).
Kaukolämpöä pidetään Euroopassa tehokkaana lämmitysjärjestelmänä, sillä sen suuret keskitetyt tuotantoyksiköt ja laaja jakeluverkosto mahdollistavat erilaisten lämmönlähteiden, kuten aurinkoenergian, biomassan ja hukkalämmön, käytön. Lisäksi monenlaiset energianhallintamenetelmät ja optimointi, kuten lämpöpumput, lämpöenergian varastointi ja kysyntäjousto, ovat mahdollisia. (Yuan et al. 2025.)
Kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ohjaavat samaan aikaan sekä kaukolämpöyhtiöitä vähentämään lämmöntuotannon hiilidioksidipäästöjä että datakeskuksia energiatehokkuuteen ja hyödyntämään hukkalämpöä tehokkaammin. Datakeskusten hukkalämpöä voidaankin hyödyntää kaukolämpöverkkojen hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. (Tervo et al. 2025.)
Lupaavia teknologioita datakeskusten hukkalämmön uudelleenkäytössä ovat tutkimusten mukaan olleet absorptiojäähdytys ja orgaaninen Rankine-kierto (Ebrahimi et al. 2014). Uusimpia mekanismeja energian keräämiseen ja matala-asteisen hukkalämmön talteenottoon ovat pyroelektriset, termomagneettiset ja termogalvaaniset menetelmät. Lämpöputkiteknologia on passiivinen ja tehokas ratkaisu datakeskusten jäähdytysjärjestelmissä. Teknologioihin liittyvistä tutkimuksista on kuitenkin puuttunut hierarkkinen arviointikehys, jolla voitaisiin systemaattisesti vertailla teknologioiden suhteellista suorituskykyä. Tämä saattaa rajoittaa niiden laajempaa sovellettavuutta ja talteenottotehokkuuden arviointia. (Hao et al. 2025.)
Hukkalämpöä syntyy muistakin lähteistä kuin datakeskuksista. Lainsäädäntö, rahoitukseen liittyvät riskit ja lämmöntuoton jatkuvuuden epävarmuus saattavat hankaloittaa hukkalämmön hyödyntämistä, vaikka lämpöä olisi teknisesti mahdollista ohjata esimerkiksi olemassa oleviin kaukolämpöjärjestelmiin. Jotta tilannetta saataisiin parannettua, lainsäädännössä tulisi huomioida kiertotalousenergian lähteet ja ohjeistukset, rahoitusmekanismien tulisi mahdollistaa hukkalämmön hyödyntämiseen liittyvät investoinnit ja yhteistyössä tulisi panostaa avoimeen vuoropuheluun, selkeään vastuunjakoon ja kuntien osallistumiseen toimijoiden valtasuhteiden tasapainottamiseksi. (Energy4All 2025.)
Hankkeesta konkreettisia ratkaisuja hukkalämmön hyödyntämiseksi
Hämeen hukkalämmöt ja niiden teknologinen hyödynnettävyys (LÄMPÖ) -hanke luo edellytyksiä hukkalämpöjen paremmalle hyödyntämiselle nykyisissä ja tulevaisuuden energiajärjestelmissä kartoittamalla Hämeen alueen hukkalämpöjä. Hämeessä syntyvän hukkalämmön potentiaalin hyödyntäminen uudet teknologiat huomioiden vahvistaa alueellista energiatehokkuutta vähentämällä primäärienergian tarvetta. Se myös edistää hiilineutraaliustavoitteita ja vihreää siirtymää.
Hankkeessa syntyviä konkreettisia ratkaisuja ovat muun muassa Kanta- ja Päijät-Hämeen kattava paikkatietopohjainen kartta hukkalämpökohteista, teknologiset arviot ja investointeihin liittyvät suositukset. Hankkeen tulokset julkaistaan avoimesti, jolloin aihepiirin äärellä työskentelevät yritykset, kunnat ja muut toimijat saavat lisää tietoa hukkalämpöjen paremmasta hyödyntämisestä energiankustannusten vähentämiseksi. Hankkeen myötä yhteistyöverkostot rakentuvat ja vahvistuvat, ja toimijoiden kannattaakin aktivoitua vaikuttamaan ja kertomaan omista tarpeistaan sekä kehittämään ratkaisuja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Hankkeen toteuttajina toimivat Hämeen ammattikorkeakoulu, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT ja LAB-ammattikorkeakoulu, ja se on Euroopan unionin osarahoittama. (Hämeen ammattikorkeakoulu 2026.)
Linkki LÄMPÖ-hankkeen nettisivuille
Kirjoittaja
Raisa Pajarinen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun teknologiayksikössä kehitysinsinöörinä. Hän on Hämeen hukkalämmöt ja niiden teknologinen hyödynnettävyys -hankkeen projektipäällikkö.
Lähteet
Ebrahimi, K., Jones, G. F. & Flescher, A. S. 2014. A review of data center cooling technology, operating conditions and the corresponding low-grade waste heat recovery opportunities. Renewable and Sustainable Energy Reviews. Vol. 31, 622–638. Viitattu 19.5.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.rser.2013.12.007
Energy4All. 2025. Partnerships for Energy Innovation: How Stavanger is Reusing Waste Heat. Viitattu 12.5.2026. Saatavissa https://energy4allproject.eu/blog/report/partnerships-for-energy-innovation-how-stavanger-is-reusing-waste-heat/
Hao, Y., Zhou, H., Tian, T., Zhang, W., Zhou, X., Shen, Q., Wu, T. & Li, J. 2025. Data centers waste heat recovery technologies: Review and evaluation. Applied Energy. Vol. 384, 125489. Viitattu 8.5.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.apenergy.2025.125489
Hyvönen, J., Mori, T., Saunavaara, J., Hiltunen, P., Pärssinen, M. & Syri, S. 2024. Potential of solar photovoltaics and waste heat utilization in cold climate data centers. Case study: Finland and northern Japan. Renewable and Sustainable Energy Reviews. Vol. 201, 114619. Viitattu 8.5.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.rser.2024.114619
Hämeen ammattikorkeakoulu. 2026. LÄMPÖ. Hämeen hukkalämmöt ja niiden teknologinen hyödynnettävyys. Viitattu 12.5.2026. Saatavissa https://www.hamk.fi/projektit/hameen-hukkalammot-ja-niiden-teknologinen-hyodynnettavyys-lampo/
Kanenori. 2022. Ilmastonmuutoskysymys, Kotitalousjätteen poltto, Savu. Viitattu 19.5.2026. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/ilmastonmuutoskysymys-7575216/
Tervo, S., Syri, S. & Hiltunen, P. 2025. Reducing district heating carbon dioxide emissions with data center waste heat – Region perspective. Renewable and Sustainable Energy Reviews. Vol. 208, 114992. Viitattu 8.5.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.rser.2024.114992
Yuan, X., Liang, Y., Hu, X., Xu, Y., Chen, Y. & Kosonen, R. 2023. Waste heat recoveries in data centers: A review. Renewable and Sustainable Energy Reviews. Vol. 188, 113777. Viitattu 8.5.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.rser.2023.113777
Yuan, X., Liu, J., Sun, S., Lin, X., Fan, X., Zhao, W. & Kosonen, R. 2025. Data center waste heat for district heating networks: A review. Renewable and Sustainable Energy Reviews. Vol. 219, 115863. Viitattu 8.5.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.rser.2025.115863
Linkit
Linkki 1. LAB-ammattikorkeakoulu. Hämeen hukkalämmöt ja niiden teknologinen hyödynnettävyys. Viitattu 2.6.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/hameen-hukkalammot-ja-niiden-teknologinen-hyodynnettavyys
