Kestävät ratkaisut elintapaohjauksessa

Elintapasairaudet eli sydän- ja verisuonisairaudet lisääntyvät. Suomalaiset ikääntyvät, ja elintapasairauksien hoitokustannukset lisääntyvät samalla. Elintavoilla ja elintapaohjauksella on mahdollista ehkäistä väestön sairastuvuuden lisääntymistä ja sairauksien tuottamaa kustannusten nousua. Elintapoja voi valita yksilöllisten mahdollisuuksien mukaan. Valintoihin vaikuttavat muun muassa opitut tavat ja tottumukset, elinympäristö ja kulttuuri. Valintoja tehdään tiedostaen tai tiedostamattomasti. Elintapojen parantamiseen tarvitaan tietoa, motivaatiota ja päätöksiä niiden toteuttamiseksi. Terveyden edistäminen on lakisääteistä toimintaa, johon kaikilla on oikeus. (Vuori 2015, 729.)

Terveydenhuollolla suuri rooli

Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti sekä paikallisesti että alueellisesti tapahtuvaa jatkuvaa ohjattua yhteiskunnallista muutosta. Sen tavoitteena on luoda nykyisille ja tuleville sukupolville pohja hyvään elämään. Kestävään kehitykseen kuuluu neljää eri ulottuvuutta; ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen. Ihmisten hyvinvointi rakentuu ekologiseen kestävyyteen, ja taloudellinen kestävyys helpottaa uusien haasteiden ja arvovalintojen kohtaamista. Yhteiskunnan jäsenten keskinäinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus kuvastavat sosiaalista kestävyyttä. Kulttuurinen kestävyys mahdollistaa kulttuurin kehittymisen ja säilymisen sukupolvelta toiselle. (Ympäristöministeriö s.a.)

Kestävä kehitys eri ulottuvuuksineen on nykypäivänä haaste monelle terveydenhuollon organisaatiolle. Kestävä kehitys mainitaan esimerkiksi sairaaloiden ympäristövastuuohjelmissa ja -strategioissa. Käytännön työssä kestävän kehityksen ratkaisuja on kartoitettu kuitenkin melko vähän.

Ravintoon ja liikkumiseen voidaan vaikuttaa

YAMK-opinnäytetyössä (Heimonen & Peippo 2021) tunnistettiin kestäviä ratkaisuja elintapaohjauksessa. Keskeisempiä asioita, joihin voitiin vaikuttaa, olivat muun muassa ravitsemuksessa kasvisten syönnin lisääminen, punaisen lihan syömisen vähentäminen, ruokahävikin vähentäminen. Liikunnassa luonto- ja lähiliikuntapaikkojen suosiminen sekä arki- ja hyötyliikunnan lisääminen. Tuotoksena luotiin infograafit, joissa kuvataan kestäviä ratkaisuja elintapaohjauksessa tiivistetysti ja helposti luettavassa muodossa (kuva 1.).

Tämän opinnäytetyön tulosten mukaan pääteltiin, ettei kestävän kehityksen kaikkia ulottuvuuksia vielä tunnisteta. Kestävä kehitys aiheena on tuttu, mutta sen ymmärrys vaikuttaa pinnalliselta kyselyyn vastanneiden terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa.

Kuva 1. Kestävät ratkaisut elintapaohjauksessa –infograafit (Kuva: Ulla Heimonen 2021) 

Globaalisti ajateltuna on ajankohtaista lisätä soveltavaa tutkimusta kestävän kehityksen periaatteiden juurruttamisesta sekä lisätä terveydenhuollon ammattilaisten tietämystä kestävästä kehityksestä kouluttamalla sekä oppilaitoksissa sekä työyhteisöissä (Hone ym. 2018, Rosa ym. 2019.). Näyttöön perustuvalla tiedolla saadaan lisää perusteluja ja ymmärrystä, mikä puolestaan motivoi terveydenhuollon ammattilaisia huomioimaan elintapaohjauksen kestävät ratkaisut asiakaslähtöisessä työssään.

Kirjoittajat

Ulla Heimonen ja Ulla Peippo ovat LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen -koulutuksen sairaanhoitajatutkintoon (YAMK) liittyvässä opinnäytetyössään tarkastelleet kestäviä ratkaisuja elintapaohjauksessa.

Anja Liimatainen on LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikön yliopettaja, joka on kiinnostunut kestävän kehityksen periaatteiden jalkauttamisesta korkeakoulutukseen.

Lähteet

Heimonen, U. & Peippo, U. 2021.  Kestävät ratkaisut elintapaohjauksessa. Opinnäytetyö YAMK. Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen. LAB-ammattikorkeakoulu. Hyvinvointi. Lappeenranta. [Viitattu 14.05.2021.] Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105118294

Hone, T.; Macinko, J. & Millett, C. 2018. Revisiting Alma-Ata: what is the role of primary health care in achieving the Sustainable Development Goals? The Lancet. Vol. 392, No 10156, 1461-1472.  [Viitattu 14.05.2021.]  Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/30343860/

Rosa, W., Upvall, M., Beck, D. & Dossey, B. 2019. Nursing and sustainable development: Furthering the global agenda in uncertain times. Online Journal of Issues in Nursing. Vol. 24, No 2. [Viitattu 14.05.2021.] Saatavissa: 10.3912/OJIN.Vol24No02Man01

Vuori, I. 2015. Elintapojen terveysvaikutukset. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. 2015;131(8):729–36. [Viitattu 14.05.2021.] Saatavissa: https://www.duodecimlehti.fi/duo12209

Ympäristöministeriö s.a. Mitä on kestävä kehitys. [Viitattu 14.05.2021.] Saatavissa: https://ym.fi/mita-on-kestava-kehitys