Asiantuntijatyötä luonnossa

Tietotyöksi voidaan katsoa itsenäiset asiantuntijatehtävät, joissa korostuvat tiedon vastaanottaminen, käsittely ja uuden tiedon tuottaminen eli aivoilla tehtävä työ (Parzefall & Huhtala 2006). Työssä korostuvat myös innovatiivisuus ja luovuus. Innovaatiokyky ja luovuus liittyvät oleellisesti työhyvinvointiin ja työn tuottavuuteen.

Tuottavuudella tarkoitetaan panosten ja tuotosten välistä suhdetta. Toimenpiteet, jotka edistävät työhyvinvointia, tuottavat välittömiä ja välillisiä talousvaikutuksia. Kestävää tuloskehitystä luodaan juuri työhyvinvoinnilla. (Kehusmaa 2011)

Digitalisaatio edistää monin tavoin tietotyön tekemistä. Visuaalisia ja ääniärsykkeitä tulvivat kuvaruudut ja älypuhelimet eivät ole aivotyön tekemisen kannalta pelkästään tuottavuutta lisäävä tekijä. Asiantuntijan tärkein työkalu on omat aivot. Aivokuormaa lisäävät tietotulva, häiriöt, keskeytykset ja aikapaine. (Työterveyslaitos 2021)

Yhä useampi kehittämiseen ja ideointiin varattu palaveri toteutetaan etänä, jolloin ympäristön ärsykkeiden aiheuttamaa kognitiivista kuormaa voi vähentää laittamalla kuulokkeet korviin ja siirtymällä ulkoilmaan. Kokoussovellukset toimivat myös mobiilisti älypuhelimessa, ja aivot ovat ulkoilmassa kuin kotonaan.

Avotaivaan alta työn imua ja tuottavuutta

Luonnossa liikkuminen virkistystarkoituksessa parantaa myös työhyvinvointia. Tutkimuksen mukaan luonnossa ulkoilu on yhteydessä erityisesti työn imuun. Tutkittavat, jotka viettivät enemmän aikaa luonnossa ulkoillen, kokivat myös tuottavuutensa paremmaksi. (Salonen ym. 2018). Nykyteknologia ja etätyön lisääntyminen ovat avanneet uusia mahdollisuuksia itse tietotyön tekemiseen ja rytmittämiseen.

Luonnossa liikkuen tehdyn tietotyön ja kävelykokouksien terveysvaikutukset ovat tietenkin ilmeiset. Se on myös verraten helppo tapa viedä aivot turvaan toimistoympäristön ärsyketulvasta, jolloin kognitiivista reserviä vapautuu itse käsiteltävään asiaan. Kyse onkin aidosti uudesta tavasta tehdä tietotyötä, ja sillä on suuri potentiaali niin työhyvinvoinnin kuin tuottavuuden ja innovatiivisuuden lisääjänä.

Palavereihin osallistuminen luonnossa edellyttää uuden opettelua. Toimiva tekniikka ja sen sujuva käyttäminen mobiilisti sekä luontoympäristön verkkoyhteyksien katvealueiden selvittäminen vaatii harjoittelua ja kokeilemista.

Luontotyöpäivä jälleen syyskuussa

Luontotyöpäivän tarkoituksena on tuoda luonnon hyvinvointivaikutukset normaaliksi osaksi suomalaista työtä. Päivä madaltaa kynnystä lähteä luontoon osana työarkea. Lisäksi tavoitteena on tuoda luontoa osaksi työtä, jos ulos lähteminen työpäivän aikana ei onnistu.

Historian ensimmäistä luontotyöpäivää vietettiin toukokuussa 2021. Päivä sai liikkeelle paljon työikäisiä ympäri Suomea, ja seuraavan kerran se järjestetään 17.9.2021. Mikään ei kuitenkaan estä tekemästä töitä luonnon helmassa jo aiemmin. Vinkkejä luontotyöpäivän suunnitteluun.

Lähteet

Kehusmaa, K. 2011. Työhyvinvointi kilpailuetuna. Helsingin kamari Oy. Hämeenlinna.

Meijän Polku. Luonto ja työhyvinvointi. [Viitattu 15.6.2021]. Saatavissa: https://www.meijanpolku.fi/luonto-ja-tyohyvinvointi/

Parzefall, M-R. & Huhtala, H. 2006. Innovatiivisuus ja aikapaine tietotyössä. [Viitattu 14.6.2021]. Saatavissa: http://eprints.lse.ac.uk/49875/1/Seeck_Innovatiivisuus_ja_aikapaine_2006.pdf.

Salonen, K., Hyvönen, K., Määttä, K., Feld, T., Mauno, S. ja Muotka, J. 2018. Luontoympäristön yhteydet työhyvinvointiin ja työssä suoriutumiseen: kysely-, interventio- ja haastattelututkimuksen tuloksia. Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen julkaisuja 355.  [Viitattu 15.6.2021]. Saatavissa: https://www.ttl.fi/tyontekija/aivot-tyossa/

Työterveyslaitos 2021. Aivotyön haasteita. [Viitattu 17.6.2021]. Saatavissa: https://www.ttl.fi/tyontekija/aivot-tyossa/

Linkit

Meijän Polku 2021. Meijän Polku – liiku ja huilaa Keski-Suomessa 2017-2047. Vinkkejä luontotyöpäivän suunnitteluun. [Viitattu 21.6.2021]. Saatavissa: https://www.meijanpolku.fi/luontotyopaivan-suunnittelu/