Pelastustoimintaa suorittava henkilöstö toimii pelastustehtävissä usein haastavissa olosuhteissa ja puutteellisin tiedoin. Tehokas pelastustoiminta tulee silti aloittaa nopeasti ja suunnata onnettomuuden torjumisen kannalta oikein. Pelastustoiminnan suorittamisen jälkeen onnettomuudesta, onnettomuutta edeltäneistä tapahtumista ja onnettomuuden etenemisestä on enemmän tietoa käytettävissä kuin pelastustoiminnan alkuvaiheen pelastustaktiikoita ja -tekniikoita valittaessa. Tämän vuoksi jokaisen pelastustoimintaa suorittavan tulisi hyväksyä, että jälkikäteen tarkasteltuna joitakin asioita olisi voitu tehdä ehkä toisin pelastustoimintaa suoritettaessa. Onnettomuuden jälkeinen pelastustoiminnan avoin ja luottamuksellinen tarkastelu mahdollistaa onnettomuuksista oppimisen yksilö- ja ryhmätasolla. (Lahtinen 2021.)
![[Alt-teksti: Täysin liekeissä oleva asuinrakennus ja sen luona palomiehiä sammuttamassa tulipaloa.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2021/10/496_2021_Onnettomuuksista-oppiminen-mahdollistaa-pelastustoiminnan-jatkuvan-parantamisen.jpg)
Pelastustehtävien hektisyys vaikuttaa oppimiseen
Oppimiseen vaikuttavat monet eri tekijät, kuten esimerkiksi oppimisen suhde aikaan, keskittyminen ja toiminnan reflektointi. Tärkeä ja kiireellinen tekeminen voi muuttua jatkuvaksi niin kutsutuksi tulipalojen sammutteluksi, jolloin toiminnasta voi tulla adrenaliininhuuruista ja oppiminen voi olla haastavaa. Keskittyminen opittavaan asiaa on tärkeää, koska oppiminen edellyttää havainnointia, jäsentelyä ja muistelemista. Reflektointi edellyttää asioiden kokoamista ja punnitsemista. Onnistunut reflektointi mahdollistaa laajempien kokonaisuuksien hahmottamisen, näkemyksien syntymisen sekä taitojen oppimisen. (Päivänsalo 2020, 44,86,209.)
Pelastustoimintaa suoritetaan monesti aikapaineen alla eri toimintoihin vahvasti keskittyneenä. Tämän kaltaisessa toiminnassa Åhmanin & Gustafsbergin (2017, 259−260) mukaan tulisi heti suorituksen jälkeen lyhyesti tarkastella, mitä tilanteessa oikeasti tapahtui. Tämä edellyttää heti pelastustoiminnan suorittamisen jälkeen toteutettavaa tarkastelua tapahtuneesta pelastustoimintaan osallistuneiden kesken.
Jaettua tietoa jatkuvan parantamisen toteutukseen
Jatkuvan parantamisen onnistumisen kannalta on tärkeää, että onnettomuuksista tehtyjä havaintoja ja parannustarpeita jaetaan niitä tarvitseville. Jaettu analysoitu tieto on tärkeää pelastustoiminnan jatkuvassa parantamisessa. Tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi pelastustoiminnan menetelmien, työvälineiden, koulutuksen, johtamisen sekä työturvallisuuden kehittämisessä.
Onnettomuuksista oppiminen mahdollistaa pelastustoimintaa suorittavien ammattitaidon ja työturvallisuuden kehittymisen onnettomuuksissa tehtyjen havaintojen perusteella. Havaintojen jakaminen edelleen mahdollistaa pelastustoiminnan laajemman kehittämisen onnettomuuksista saatuun tietoon perustuen. (Lahtinen 2021.)
Kirjoittajat
Juha Lahtinen työskentelee päivystävän palomestarin tehtävissä Päijät-Hämeen Pelastuslaitoksella Paavolan pelastusasemalla Lahdessa ja valmistuu LAB-ammattikorkeakoulusta uudistavan johtamisen koulutuksesta tradenomiksi (YAMK).
Kristiina Brusila-Meltovaara toimii yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulun Liiketoiminta-yksikössä.
Lähteet
Lahtinen, J. 2021. Onnettomuuksista oppimisen prosessin kehittäminen Päijät-Hämeen Pelastuslaitokselle. Opinnäytetyö (YAMK). LAB-ammattikorkeakoulu. [Viitattu 5.10.2021]. Saatavissa: https://www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021100818466
Päivänsalo, T-M. 2020. Oppimiskoodi. Kuinka oppiminen onnistuu. Jyväskylä: PS-kustannus.
Åhman, H & Gustafsberg, H. 2017. Tilannetaju : päätä paremmin. Helsinki: Alma Talent Pro.
