Moniammatillista yhteistyötä tarvitaan vastaamaan perheiden monitahoisiin tarpeisiin. Asiantuntijoiden samanaikainen yhteistyö pureutuu syvällisemmin ja laajemmin perheiden haasteisiin vähentäen palveluiden päällekkäisyyksiä ja perheiden asioimista ”monen luukun” kautta. Keskeisintä lapsi- ja perhepalveluiden moniammatillisessa yhteistyössä ovat lapsen etu sekä perheen osallisuus.
Kirjallisuuskatsauksessaan Luotonen (2021) kuvaa lapsi- ja perhepalveluissa työskentelevien ammattilaisten kokemuksia moniammatillisesta yhteistyöstä. Toisen ammattilaisen työn arvostus ja omaan työhön sekä asiantuntijuuteen liittyvän vastuun ja toimivaltuuden tiedostaminen ovat avainasemassa moniammatillisessa yhteistyössä. Tärkeää on ammattilaisten toimiminen asiakkaan vuoksi ja hänen parhaakseen. Toiseen ammattilaiseen tutustuminen lisää moniammatillisen työskentelyn sujumista ja lisää rohkeutta yhteydenottoihin. Hyvässä, onnistuneessa moniammatillisessa työskentelyssä jaetun tiedon määrä kasvaa ja onnistumisen tunne lisääntyy.
Yhteistyö motivoi ja tuntuu tärkeältä
Tulosten perusteella lapsi- ja perhepalveluiden työntekijät pitävät moniammatillista yhteistyötä merkittävänä ja motivoivana. Moniammatillisen työskentelyn kautta on löytynyt uusia toimintatapoja osaksi omaa työtä, tullut rohkeutta ylittää omia rajoja ja oma aktiivisuus sekä kollegiaalisuus ovat lisääntyneet. Toisen ammattilaisen näkemys lapsiperhettä koskevaan asiaan koetaan tärkeäksi, varsinkin vaikeiden päätösten edessä, jolloin haastavampaankin asiaan puuttuminen helpottuu. (Luotonen 2021).
Toimivan yhteistyön onnistumiseen tarvitaan oikeita toimintamalleja, pyrkimystä yhteiseen päämäärään, yhteisiä tavoitteita, eri ammattiryhmien tiedon yhteen kokoamista, johdon tukea, riittäviä henkilöresursseja, koulutusta sekä keskinäistä luottamusta.
Kehittämiskohteita
Puutteellinen tiedonjakaminen ja vähäinen keskusteluyhteys heikentävät moniammatillisen yhteistyön sujumista. Koulutusta kaivataan tukemaan moniammatillista positiivista vuorovaikutusta ja lisäämään toisen työn tuntemusta sekä yhdessä kehittymistä. Moniammatillinen työskentely edellyttää käytäntöjen toimivuutta, esimerkiksi tilasto- ja potilasasiakirjojen parempaa hyödyntämistä. Täydennyskoulutus lisäisi yhdessä kehittymistä, toisen työn tuntemusta sekä positiivista vuorovaikutusta.
Lapsi- ja perhepalveluissa työn kuormittavuus on lisääntynyt eikä laadukkaan työn tekeminen normaalin työajan puitteissa aina onnistu. Alaa vaanii resurssipula (Ammattibarometri 2021), ja työntekijät väsyvät suuren työkuorman alla. Työn sujuvuuden ja asiakasprosessien selkeyttämiseksi tarvitaan toimia ja jatkuvaa työn kehittämistä. Työn laatu ja jatkuvuus sekä työntekijöiden pysyvyys tarvitsevat johdon tukea moniammatillisen yhteistyön koordinoimisessa, kehittämisessä ja toimintaperiaatteiden luomisessa. Nokela ym. tutkimuksen (2021) mukaan terveydenhuollon organisaatioissa on tarvetta kiinnittää huomiota oikeudenmukaisiin henkilöstöjohtamiskäytäntöihin ja tukea esimiestyöskentelyä esimerkiksi mentoroinnin ja työnohjauksen avulla.
Kirjoittajat
Tanja Luotonen on terveydenhoitaja (YAMK) LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksiköstä.
Anja Liimatainen toimii yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä.
Lähteet
Ammattibarometri 2021. [Viitattu 17.11.2021]. Saatavissa: https://www.ammattibarometri.fi/
Luotonen, T. 2021. Moniammatillinen yhteistyö lapsi- ja perhepalveluissa: kuvaileva kirjallisuuskatsaus. YAMK opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu Hyvinvointi Lappeenranta. [Viitattu 17.11.2021]. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021102118819
Nokela, T., Laitinen, J., Huhtakangas, M., Kanste, O. & Pesonen P. 2021. Kokemus johtamisen oikeudenmukaisuudesta ja hoitotyöntekijöiden työssä jatkamisen aikeet, Hoitotiede 33 (3), 142−153.
Kuvat
Kuva 1. Peggy_Marco. 2015. Lachmann-Anke, P. & M. Puzzle, zusammenarbeit, gemeinsam. Pixabay. [Viitattu 17.11.2021]. Saatavissa: https://pixabay.com/de/illustrations/puzzle-zusammenarbeit-gemeinsam-1020424/
