Varsinaisen korona-ajan toivottavasti jäädessä taakse, on mielestäni tärkeää reflektoida kokemuksia niin meillä kuin muualla. Näin voidaan kirkastaa hyviä käytänteitä sekä suodattaa ei-toivottuja toimintamalleja. Olen aloittamassa tätä pohdintaa ja tähän liittyen minulla oli mahdollisuus keskustella opetuksesta korona-aikana kahden kokeneen hollantilaisen kollegan kanssa. Jantien Belt ja Tim Hoppen työskentelevät Haagin ammattikorkeakoulussa ja tapasin heidät Alkmaarissa (kuva 1.). Heidän kokemuksissaan oli yllättävän paljon samaa kuin omissa kokemuksissani tuolta samalta ajalta.
Työskentely korona-aikana Haagissa
Korona-aika alkoi shokilla oppilaitoksen sulkiessa ovensa – kontakti opiskelijoihin ja kollegoihin muuttui. Seuranneina kuukausina erityisesti työyhteisön kaipuu nousi keskeiseksi asiaksi. Esimerkiksi kaikki tiedekunnan kokoukset olivat teamsissä. Kollegoista toinen hoiti opetuksensa pääasiassa etänä ja toinen kollegoista opetti myös paikan päällä – tosin hänelläkin oli paljon etäopetusta. Käytössä on Blackboard Collaborate. Toinen kollegoista piti tärkeänä käydä kampuksella 1–2 kertaa viikossa yhteisöllisyyden takia.
Lockdown-aikojen ulkopuolella lähiopetus oli organisoitu Haagissa niin, että opiskeltiin pienemmissä ryhmissä ja luokkaa kohden sallittiin 12 opiskelijaa. Tällä hetkellä osa opiskelijoista on heidän mukaansa apaattisia. He arvioivat, että 10–15 % opiskelijoista on opinnoissaan ei-aktiivisia (”switched-off”). Toisella kollegalla oli myös asiaa kuvaava havainto omista yliopistossa opiskelevista lapsistaan, joiden mielialan hän näki laskevan 3 tunnin etäluentojen aikana. Oppimisesta puhuttaessa, nousi esiin se, että korona-aikana kurssien sisältöä ja tehtäviä pidettiin helpompina. Osaltaan arvioitiin lähiopetuksessa saatuja oppimistuloksia paremmiksi, toisaalta dataa ei ole vielä tutkittu, joten tämä ei ole varmaa. Keskusteluun osallistunut kollega Glasgow Caledonian Universitystä totesi, että heillä on ylikompensoitu tilannetta ja arvosanat ovat itse asiassa parempia.
Kokemuksia
Hyväksi tavaksi toimia etäopetuksessa pidettiin lyhyttä alustusta/luentoa, jonka jälkeen siirryttiin tekemään tehtäviä, joiden jälkeen tuli palautevaiheen vuoro. Myös isompia tapahtumia järjestettiin etänä. Toinen kollegoista oli mukana satojen osallistujien kansainvälistymistä käsittelevässä tapahtumassa, joka pidettiin etänä. Tapahtuman kesto oli 4 päivää ja jokaiselle päivälle oli oma teemansa. Aamuisin oli keynote-puhujia ja iltapäivällä tehtiin aamun tietoihin perustuen tehtäviä. Tässä kohdatut haasteet liittyivät lähinnä tekniikkaan, kuten striimaus.
Ikävimpänä asiana opettajan näkökulmasta nähtiin vuorovaikutuksen vähyys kollegojen kanssa. Lockdownin aikana ihmiset ovat myös hyvin erilaisessa asemassa riippuen siitä onko pieniä lapsia ja millaiset tilat ovat käytössä – ”Hei, joudun menemään vessaan puhumaan. Se on kodin rauhallisin paikka.” Positiivisena puolena nähtiin parantuneet etätyöskentelytaidot ja mahdollisuus terveellisen lounasruuan valmistamiseen kotona.
Kirjoittaja
Juha Hyytiäinen on työskennellyt vuodesta 2009 tieto- ja viestintätekniikan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa alueenaan sulautetut järjestelmät. Myöhemmin palettiin ovat tulleet mukaan insinöörin ongelmanratkaisu matematiikan ja fysiikan muodossa. Kirjoittajan aiempi kokemus on elektroniikkateollisuudesta sekä metsäntutkimuksen ja suunnittelun teknisistä järjestelmistä. Luonto ja kansainvälisyys ovat lähellä kirjoittajan sydäntä.
