Hiilineutraalius ja ilmastopäästöjen vähentäminen on yksi osa organisaation toiminnan ja prosessin ekologista kestävyyttä. Vähähiilisillä julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan päästövähennyksiin pyrkiviä valintoja hankintojen tekemisessä (Valtioneuvosto 2022).
Sanna Marinin hallitusohjelman yhtenä tavoitteena on, että Suomi olisi hiilineutraali sekä ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta vuoteen 2035 mennessä. Hallitusohjelmassa painotetaan kuntien ja valtion vähähiilisyyttä ja energiatehokkuutta varsinkin rakennuskannassa (Ympäristöministeriö 2021). Tämän seurauksena Suomen uusi kestävän kehityksen strategia julkaistiin 25.4.2022. Strategia pohjautuu YK:n Agenda 2030 toimintaohjelman kestävän kehityksen saavuttamiseen.
Julkiset hankinnat vaikuttavuuden edistäjinä
Hallitusohjelmasta löytyy julkisiin hankintoihin liittyviä tavoitteita. Valtiovarainministeriö yhteistyössä Kuntaliiton kanssa asettivat toimenpideohjelman kansallisten julkisten strategian laatimiseksi.
Strategiaa valmisteltiin laajassa yhteistyössä hankintojen ammattilaisten ja asiantuntijaorganisaatioiden kanssa. Yhteistyöstä syntyi Suomen ensimmäinen kansallinen julkisten hankintojen strategia (kuva 1). Strategiassa kehittämisen kärkinä on hankintataitojen edistäminen sekä strateginen johtaminen. Tavoitteena on, että julkiset tahot, kuten esimerkiksi kunnat, saavat työnsä avuksi konkreettisia työkaluja (Valtioneuvosto 2022).
Vähähiilisten hankintojen johtaminen
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan julkisia hankintoja tehdään vuodessa noin 47 miljardilla eurolla. Kuntien ja kuntayhtymien osuus on tästä kaksi kolmasosaa. Määrä on noin 20 % bruttokansantuotteesta eli julkisilla hankinnoilla on merkittävä vaikutus yhteiskunnan ja talouden kehittämisessä kohti kestävää kasvua (Työ- ja elinkeinoministeriö 2022).
Julkisella sektorilla on mahdollisuus sekä velvollisuus käyttää tätä valtavaa ostovoimaa viisaasti tekemällä kestäviä ja vaikuttavia hankintoja. Julkisia hankintoja ohjaa vahvasti hankintalaki, mutta kansallinen hankintalaki mahdollistaa myös ympäristönäkökulmien hyödyntämisen julkisten hankintojen valmistelussa (Motiva 2022). Jotta kansallisen kestävän kehityksen tavoitteet ja vähähiilisten hankintojen tavoitteet toteutuisivat, niin työ- ja elinkeinoministeriö rahoittaa ja ohjaa kestävää kehitystä KEINO- osaamiskeskuksen (KEINO 2022a) kautta. Vähähiilisyys hankinnassa tarkoittaa päästövähennyksiin pyrkiviä valintoja, joiden kriteerit valmistelussa ja sopimusehdoissa selvitetään, ja määritellään päästövähennyksiin vaikuttavia tekijöitä. Prosessien ymmärtämistä helpottamaan on laadittu esimerkiksi pelikirja (KEINO 2022b).
KEINO on tunnistanut kuntasektorille tehdyissä kyselyissä, että hankintoja koskeva strategia puuttuu melkein puolelta kunnista. Suurimmalla osalla kunnista kestävä kehitys on mukana koko organisaatiota koskevassa strategiassa. KEINO-osaamiskeskus pyrkii toiminnallaan tuomaan kansallisen julkisen strategian osaksi kunnan hankintastrategiaa. Lisäksi strategisten linjausten säännöllinen seuranta on yksi kehittämiskohteista julkisissa hankinnoissa.
Hankintojen strategista kehittämistä sekä johtamista tulisi vahvistaa. Kestävyysnäkökulma tulisi ottaa mukaan talouden kokonaissuunnitteluun. Lisäksi kunnan päättäjien ja virkamiesten ymmärryksen ja osaamisen lisääminen kestävien hankintojen elinkaarenaikaisista hyödyistä koettiin tärkeänä, jotta strateginen tuki sekä resurssointi huomioitaisiin hankintatoimeen (Alhola & Kaljonen 2017, 3).
Vähähiilisyyden toimintamallin kehittäminen ja vähähiilisten hankintojen johtaminen edellyttää, että hankintatoimelle tulisi määritellä hankintastrategia, joka mukailisi kansallisia julkisten hankintojen strategisia linjauksia. Muuten hankintayksiköiden on vaikea hankinnoin edistää vähähiilisyyden tavoitteita varsinkin, jos ja kun niihin kohdistuu kustannuspaineita. Hankintastrategian ja toimintamallin luominen auttavat hankintayksikköä Suomen ilmastotavoitteiden tukemisessa sekä helpottavat oikeanlaisten mittareiden asettamista hankintojen vähähiilisyyspotentiaalin tunnistamiseksi ja vaikuttavuuden seuraamiseksi (Rinne 2022).
Kirjoittajat
Minna Rinne on opiskellut LAB- ammattikorkeakoulussa uudistavan johtamisen koulutuslinjalta tradenomiksi (YAMK).
Jukka Sirkiä, KTT, DI, toimii LAB-ammattikorkeakoulun Liiketoiminta-yksikössä lehtorina.
Lähteet
Alhola, K. & Kaljonen, M., 2017. Kestävät julkiset hankinnat – nykytila ja kehittämisehdotuksia. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 32/2017. Saatavissa https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/228340/SYKEra_32_2017.pdf
KEINO. 2022a. Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus. Viitattu 5.6.2022. Saatavissa https://www.hankintakeino.fi/fi/mika-osaamiskeskus.
KEINO. 2022b. KEINO pelikirja. Viitattu 5.6.2022. Saatavissa https://www.hankintakeino.fi/sites/default/files/media/file/KEINO-pelikirja-08122021.pdf
Motiva. 2022. Kestävät julkiset hankinnat. Viitattu 5.6. Saatavissa https://www.motiva.fi/julkinen_sektori/kestavat_julkiset_hankinnat
Rinne, M. 2022. Hankintojen johtamisen malli vähähiilisten hankintojen toteuttamiseksi. Opinnäytetyö YAMK. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Viitattu 5.6.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022061618091
Työ- ja elinkeinoministeriö. 2022. Innovatiiviset julkiset hankinnat innovaatiopolitiikan välineinä. Viitattu 5.6.2022. Saatavissa https://tem.fi/ijh
Valtioneuvosto. 2022. Kansallinen julkisten hankintojen strategia 2020. Viitattu 5.6.2022. Saatavissa https://valtioneuvosto.fi/-//10616/suomelle-uusi-kestavan-kehityksen-strategia
