Aivoterveys ja sen edistäminen koskettavat meistä jokaista. Terveyskylä on julkinen verkkopalvelu, joka tarjoaa sairauksiin, oireisiin ja terveyteen liittyvää tietoa. Aivoterveyteen liittyvää koontisivua ei kuitenkaan löydy Terveyskylästä.
Terveydenlukutaito määritellään kansanterveyttä tarkastellessa kyvyksi löytää, ymmärtää sekä hyödyntää eri lähteistä löytyvää terveyteen liittyvää tietoa (Sørensen 2012; Eronen 2021). Yksilö- ja ympäristötekijät vaikuttavat terveydenlukutaitoon (Eronen 2021; Nurmeksela 2022). Hyvän terveydenlukutaidon omistavat yksilöt ovat fyysisesti aktiivisia ja syövät terveellisemmin, mikä madaltaa esimerkiksi riskiä sairastua 2-tyypin diabetekseen (Eronen 2021).
Fyysinen aktiivisuus ja terveellinen ruokavalio ovat myös aivoterveyttä suojaavia tekijöitä. Kansanterveydellisesti on tärkeää, että aivoterveydestä tarjotaan kansalaisille luotettavaa, näyttöön perustuvaa ja selkeää tietoa. Aivoliitto, Kestävä aivoterveys-hanke, Aivopankki, Aivosäätiö, Muistiliitto ja Työterveyslaitos ovatkin koonneet aivoterveystietoa kansalaisten käyttöön.
Aivoterveystietoa kaikkien saataville
Kansallisen aivoterveysohjelman pitkän aikavälin yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite on inhimillisesti kestävä, aivoterveyttä tukeva yhteiskunta. Yhtenä osatavoitteena on aivoterveys- ja aivosairausymmärryksen vahvistuminen. (Aejmelaeus 2022.) Aivoterveyteen liittyvää koontisivua ei kuitenkaan löydy Terveyskylästä, joka on julkinen verkkopalvelu. Se sisältää kattavasti näyttöön perustuvaa tietoa meille jokaiselle hyödynnettäväksi. Sivustoa hallinnoivat yliopistosairaalat sekä niiden moniammatilliset sote-alan ammattilaiset yhdessä palvelun käyttäjien kanssa. Terveyskylä koostuu sairaus- ja oireaiheisista taloista, digihoitopoluista ja ammattilaisten versiosta. (Terveyskylä 2023.)
Aivoterveystiedon lisääminen Terveyskylään on perusteltua kansallisen aivoterveysohjelman näkökulmasta. Aivoterveyden edistämisen erikoistumisopintojen kehittämistehtävässä selvitettiin mahdollisuutta tuottaa aivoterveysaiheinen sivu Terveyskylään. Kehittämistehtävän yhteistyökumppaniksi valikoitui Kuntoutumistalo. Kehittämistehtävän tuloksien perusteella moniammatillinen neurologinen työryhmä aloittaa sisällöntuoton prosessin Terveyskylään.
Kyselyllä kerättiin kansalaisten toiveita
Kehittämistehtävän tarkoituksena oli kartoittaa kansalaisten aivoterveystietämystä ja toiveita aivoterveystiedon etsimiseen liittyen. Tietoa kerättiin monimenetelmällisellä, lyhyellä kyselytutkimuksella, johon vastattiin nimettömästi.
Kansalaiset liittivät aivoterveyteen seuraavat teemat: toiminnanohjaus ja virikkeet, terveys ja sairauksien puute, (aivo)sairauksien ennaltaehkäisy ja hoito sekä mielenterveys. Vastauksissa nousivat esiin Muistiliitonkin (2023) alleviivaamat aivoterveyden edistämisen osa-alueet, eli terveelliset elämäntavat (liikunta, ravitsemus), uni ja palautuminen sekä stressin välttäminen. Näitä sisältöjä on tärkeä tuoda Terveyskylään tulevaan aivoterveyskoontiin.
Kirjoittajat
Katja Kolehmainen (ft) työskentelee HUS Meilahden sairaalassa neurologisilla osastoilla ja opiskelee LAB-ammattikorkeakoulun aivoterveyden edistämisen erikoistumiskoulutuksessa. Hänen sydäntään lähellä ovat voimanosto, aivot sekä aivoverenkiertohäiriöt.
Päivi Kousa (th YAMK, AmO, tth) työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä lehtorina ja aivoterveyden edistäminen -erikoistumiskoulutuksen toisena vastuuopettajana. Hänen mielenkiintonsa kohteena ovat aivoterveys, työkyvyn tuki ja työhyvinvointi.
Sari Soutukorva (TtM, AmO, ft) työskentelee LABin Hyvinvointi-yksikössä lehtorina ja aivoterveyden edistäminen -erikoistumiskoulutuksen toisena vastuuopettajana. Hän on kiinnostunut työelämän tutkimisesta ja kehittämisestä aivoterveyden edistämisen näkökulmasta.
Lähteet
Aejmelaeus, R., Hartikainen, K., Kalla, K., Keltto, T., Korkeila, J., Larivaara, M., Lisko, I., Lähteenkorva, S., Ojanen, V., Pyykkö, M., Ristikari, T., Sajaniemi, N. & Unkila, K. 2022. Kansallinen aivoterveysohjelma. Inhimillisesti kestävä, aivoterveyttä tukeva yhteiskunta. Aivoliitto. Viitattu 8.6.2023. Saatavissa https://dyajetwym1cg9.cloudfront.net/assets/files/21257/inhimillisesti_kestava-_aivoterveytta_tukeva_yhteiskunta-_edit_2023.pdf
chenspec. 2021. Nainen, aivot, oranssi, profiili. Pixabay. Viitattu 28.9.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/nainen-aivot-oranssi-profiili-p%C3%A4%C3%A4-6308922/
Eronen, J. 2021. Terveyden lukutaito – ajankohtainen mutta vähän tutkittu kansalaistaito. Gerontologia, 35(2), 180–185. Viitattu 28.9.2023. Saatavissa https://doi.org/10.23989/gerontologia.97439
Muistiliitto. 2023. Aivoterveys. Viitattu 8.6.2023. Saatavissa https://www.muistiliitto.fi/fi/aivotja-muisti/aivoterveys
Nurmeksela, S., Kontinen, T., Pigg, K., Ylönen, S., Rantakokko, M. & Rasa, L. 2022. Terveyden lukutaidolla on merkitystä. Sydänliitto. Viitattu 28.9.2023. Saatavissa https://sydan.fi/artikkeli/terveyden-lukutaidolla-on-merkitysta/
Sørensen, K., Van den Broucke, S., Fullam, J., Doyle, G., Pelikan, J., Slonska, Z., Brand, H. & (HLS-EU) Consortium Health Literacy Project European. 2012.Health literacy and public health: A systematic review and integration of definitions and models. BMC Public Health 12(80). Viitattu 28.9.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1186/1471-2458-12-80
Terveyskylä. 2023. Terveyskylä.fi. Viitattu 28.9.2023. Saatavissa https://www.terveyskyla.fi/
