Vuonna 1993 perustettu Päijänteen kansallispuisto on erinomainen paikka tutustua ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksen historiaan. Alueen keskeisin käyttömuoto on viimeisen sadan vuoden aikana muuttunut kalastuksesta ja metsätaloudesta vapaa-ajan viettoon ja virkistykseen.
Vuosien myötä höyrylaivat ovat muuttuneet risteilyaluksiin, puutavaran uitto kadonnut maisemasta ja metsän virkistyskäytön rakenteet vallanneet alaa perinteiseltä metsätaloudelta (Metsähallitus 2023). Näiden suurten muutosten vaikutukset näkyvät maisemassa myös syvemmällä, vaikka matkailijan silmä ei niitä aina tavoitakaan.
Kulttuurihistoriaan liittyvät kohteet ja tarinat esille
LAB-ammattikorkeakoulun ja Metsähallituksen yhteisessä Luontokohteiden kulttuuriperintö eläväksi -hankkeessa (LAB 2023a) on avattu Päijänteen kansallispuiston luonnon käytön muotojen historiaa tuottamalla alueen kulttuuriperintöä esittelevä video (LAB 2023b). Videolla esitellään kiinnostavia kohteita ja niihin liittyviä tarinoita muun muassakalastuksen ja pyyntikulttuurin kehittymisestä, kaskenpoltosta sekä vanhoista hautaustavoista. Kuvaukset on tehty kesällä 2023. Pohjamateriaalina kohteiden valinnassa ja käsikirjoituksen laatimisessa on hyödynnetty hankkeessa aiemmin toteutettujen kulttuuriperintöinventointien havaintoja ja materiaaleja (Metsähallitus 2022).
Kohdetieto käyttöön myös matkailussa
Videolla esitellyt kohteet ja niiden tarinat ovat pääosin tapakulttuuriin, jota ei ole vielä tehty maastossa näkyväksi Päijänteen kansallispuiston alueella liikkuville matkailijoille. Video on hyvä avaus kohteiden tarinan esittelyyn yleisölle, mutta Metsähallitus tulee myöhemmin viemään tietoa kiinnostavimmista inventoinneissa havaituista kiinnostavimmista kohteista myös maastoon.
Matkailijan näkökulmasta kohteiden merkitseminen maastoon on arvokasta ja lisää oleellisesti luonnossa liikkumisen elämyksellisyyttä sekä auttaa lisäämään ymmärrystä oman ympäristön arvosta. Maastoinformaation lisääminen on tärkeää myös alueen suojelun näkökulmasta, sillä kiinteät muinaisjäännöksen on rauhoitettu muinaismuistolailla, ja niiden kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja poistaminen on kielletty (Muinaismuistolaki 17.6.1963/ 295).
Kirjoittaja
Päivi Tommola toimii LAB-ammattikorkeakoulussa projektipäällikkönä Luontokohteiden kulttuuriperintö eläväksi -hankkeessa. Hankkeen osatoteuttajana toimii Metsähallitus.
Lähteet
LAB. 2023a. Luontokohteiden kulttuuriperintö eläväksi -hanke. Viitattu 29.9.2023. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/luontokohteiden-kulttuuriperinto-elavaksi
Metsähallitus. 2022. Päijänteen kansallispuiston varhaisimmat arkeologiset löydöt ovat peräisin kivikaudelta. Luontoon.fi. Viitattu 29.9.2023. Saatavissa https://www.luontoon.fi/-/paijanteen-kansallispuiston-varhaisimmat-arkeologiset-loydot-ovat-peraisin-kivikaudelta
Metsähallitus. 2023. Päijänteen kansallispuisto. Luontoon.fi. Viitattu 29.9.2023. Saatavissa https://www.luontoon.fi/paijanne
Muinaismuistolaki 17.6.1963/ 295. Finlex. Viitattu 29.9.2023. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1963/19630295
Linkit
LAB. 2023b. Päijänteen saarten tarinat – Elämää luonnon ehdoilla. Video. Luontokohteiden kulttuuriperintö eläväksi -hanke. Viitattu 29.9.2023. Saatavissa https://vimeo.com/869444485/1f239a2aae?share=copy
