Ajankohtaisia alueellisia kehitysnäkymiä Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa

Etelä-Karjala ja Kymenlaakso kulkevat monessa suhteessa rinnakkaisia polkuja talouden murroksessa. Molempien maakuntien tilannetta leimaavat teollisuuden rakennemuutokset, logistiikan hiljeneminen ja matkailun vaikeudet. Alueiden välillä on kuitenkin selviä eroja siinä, miten voimakkaasti muutokset heijastuvat ja millaisia investointeja on näköpiirissä. KaakkoACT -hankkeessa luodaan tilannekuvaa alueen todellisuudesta ja luodaan tämän pohjalta uusia tulevaisuuskuvia, joiden pohjalta mietitään ja kokeillaan myös käytännön ratkaisuja alueen elinvoiman kehittymisen tueksi (LAB 2025).

Kaakkois-Suomen talouskehityksen erot ja yhteiset haasteet

Metsäteollisuuden laskusuhdanne koskee molempia maakuntia, mutta Etelä-Karjalassa vaikutukset ovat olleet selvästi syvempiä. Laajat irtisanomiset ja sulkemiset Lappeenrannan ja Imatran seuduilla heijastuvat myös alihankintaan, logistiikkaan ja palveluihin, kun taas Kymenlaaksossa muutos ei ole ollut yhtä jyrkkä.

Vaikka Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson talouden tilanne on monella mittarilla vaikea, molemmissa maakunnissa on käynnissä hankkeita, jotka voivat muuttaa kehityksen suunnan. Investointikohteet bio- ja kiertotaloudessa, uusiutuvassa energiassa, nanoteknologiassa, datakeskuksissa ja teollisuuden uusissa ratkaisuissa tarjoavat mahdollisuuksia uudenlaiseen kasvuun.

Myös matkailu ja logistiikka ovat haastavassa tilanteessa, mutta eri syistä. Etelä-Karjalassa venäläismatkailun hiipuminen ja Lappeenrannan lentokentän epävarmuus ovat romahduttaneet asiakasvirrat, kun taas molemmat maakunnat kärsivät tavaravirtojen rajusta vähenemisestä Venäjän hyökkäyssodan seurauksena. Työmarkkinoilla Etelä-Karjalan luvut näyttävät hetkellisesti tasaantuneilta, koska jyrkin pudotus koettiin aiemmin, mutta suuret irtisanomiset metsäteollisuudessa ja hyvinvointialueella näkyvät tilastoissa vielä pitkään.

Naisten omistamat pienyritykset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Viime aikojen konkurssit ja lopettamiset kohdistuvat vahvasti juuri hyvinvointi-, palvelu- ja kotipalvelualoihin, mikä heijastaa talouden yleistä epävarmuutta ja kuluttajakysynnän heikkenemistä. (Paananen 2025.)

KaakkoACT -hankkeessa luodaan Kaakkois-Suomen alueellisia tulevaisuuskuvia

Kun tulevaisuus näyttäytyy epävarmana, se kaventaa jo itsessään mahdollisuuksia tavoitella parempaa. Siksi KaakkoACT-hankkeessa rakennetaan realistista tilannekuvaa ja sen pohjalta uusia tulevaisuuskuvia, jotka auttavat hahmottamaan alueen kehityspolkuja ja kokeilemaan käytännön ratkaisuja elinvoiman vahvistamiseksi (LAB 2025). Yhteinen tulevaisuuskuvien rakentaminen lisää paitsi uskoa tulevaan myös rohkaisee toimijoita investoimaan alueen kehittämiseen. Kuvitellut tulevaisuudet vaikuttavat vahvasti siihen, mitä pidämme mahdollisena, ne voivat ylläpitää nykytilaa tai muovata täysin uuden suunnan, kun niitä haastetaan ja jaetaan dialogissa (Bell 1997).

Osallistavaa ja yhteisöllistä ennakointia

Ennakointiosaaminen ei ole pelkkää ajattelun taitoa, vaan käytännön toimintaa, tulevaisuuteen vaikuttavien tekijöiden tunnistamista, oivallusten etsimistä, valintojen tekemistä ja yhteisen ymmärryksen rakentamista. Siihen kuuluu pitkän aikavälin näkökulma, asioiden tarkastelu monesta suunnasta ja vaiheittainen eteneminen erilaisin menetelmin. Ennakointi on myös erilaisten näkemysten kuulemista ja arvojen näkyväksi tekemistä, jotta tieto muuntuu toiminnaksi. Ennakointiin liittyy olennaisesti yhdessä tekeminen ja tiedon muokkaaminen yhteisöllisesti. Yhteisöllisyydellä saadaan kerättyyn tulevaisuustietoon monia näkökulmia, joita yhdistelemällä tulevaisuustieto saa uusia ulottuvuuksia. (Siikaniemi ym. 2010.)

Tähän tavoitteeseen pyrkii myös alkuvuodesta 2026 KaakkoACT-hankkeen järjestämä Kaakkois-Suomen tulevaisuudet -työpaja, jossa alueen yritykset ja kehittäjät pohtivat yhdessä tulevaisuuden skenaarioita itärajaan liittyen. Hankkeen tuloksena syntyy tulevaisuuskuvia, joissa tarkastellaan laajasti erilaisia vaihtoehtoja, myös ei-toivottuja, ja niiden pohjalta voidaan rakentaa skenaarioita, visioita sekä konkreettisia toimenpiteitä. Osallistava prosessi vahvistaa alueellista ennakointia ja tuo esiin monenlaisia näkökulmia. KaakkoACTin tavoitteena on lisätä alueelle realistisia tulevaisuuskuvia ja niiden myötä vahvistaa tulevaisuususkoa (LAB 2025).

Lähteet

Bell, W. 1997. Foundations of futures studies: human science for a new era; Vol.1: History, purposes and knowledge. New Brunswick (N.J.): Transaction Publishers.

LAB 2025. KaakkoACT – Ennakoiva tieto toiminnaksi. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 4.12.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/kaakkoact-ennakoiva-tieto-toiminnaksi

Paananen, T. 2025. Alueelliset kehitysnäkymät Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa. Esitys KaakkoACT-toimijoille. TEAMS. 20.11.2025.

Siikaniemi, L., Saikkonen, S. & Härkönen, A. 2010. Innovaatiojärjestelmä haastaa osaamisen ennakoinnin. Teoksessa S. Saikkonen (toim.)  Osaavaa työvoimaa ja aluekehittämistä. Lahden ammattikorkeakoulun julkaisu, sarja C, Artikkelikokoelmat, raportit ja muut ajankohtaiset julkaisut, osa 68. Viitattu 4.12.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010092113139