Perusterveydenhuollon kiireettömät hoitojonot ovat tunnetusti pitkiä. Esimerkiksi syksyllä 2023 ennen uutta hoitotakuu-uudistusta IS uutisoi, että Pohjois-Savossa vain 57 % kiireettömistä vastaanotoista toteutuivat uudessa kahden viikon määräajassa. Vantaalla tuo luku oli vain 48 %. (Gråsten-Lahtinen 2023). Syksyllä 2023 hoitotakuu tiukentui siten, että kiireettömään hoitoon tulee päästä 14 vuorokauden sisällä yhteydenotosta, aiemmin tuo aikamääre oli kolme kuukautta. Uuteen hoitotakuuseen kuuluvat sairaudet ja vammat, jotka eivät aiheuta välitöntä uhkaa henkilön terveydelle. Esimerkiksi lausuntojen tai todistusten saaminen ei kuulu tähän takuuseen. Nämä ovat toisin sanoen kiireettömiä asioita, joiden hoito on siis käytännössä jonojen perällä. (Hämäläinen ym. 2023).
Yksi iso potilasryhmä on ajokorttiaan uusivat henkilöt, joilla ei ole työ- tai opiskelijaterveydenhuoltoa. Kuopiossa joissain perusterveydenhuollon yksiköissä ennen ajokortin uusimista vaativaa lääkärin vastaanottoa sairaanhoitaja tekee potilaalle lyhyen muistitestin, jonka jälkeen potilas jää odottamaan lääkärin 30 minuutin mittaista vastaanottoa. Lääkärin tehtävänä on ollut näön ja näkökentän tutkiminen ja lausuntoa vaativan haastattelun tekeminen.
LAB-ammattikorkeakoulun täydennyskoulutuksen kehittämisidea lähti liikkeelle sairaanhoitajan ja lääkärin ajan ja työn tehostamisesta sekä lääkäriin pääsyn helpottumisesta. 30 minuutin vastaanottoajalla sairaanhoitaja suorittaa muistitestin ja tutkii samalla potilaan näön, näkökentän ja tarvittaessa haastattelee perussairauksien hoitotasosta ja päihteiden käytöstä. Täten lääkärille on vastaanotolla suurin osa tiedoista valmiina, ja jäljelle jää perusasioiden tarkastus ja lausunnon kirjoitus. Näin ollen lääkärille riittää lyhyempi aika potilaan tapaamiseen. Tämän jälkeen suunniteltiin ”ajoterveysiltapäivä”, jossa lääkäri tapaa kahden tunnin ajan potilaita 15 minuutin ajoilla lausunnon kirjoitusasialla.
Pilotoinneissa säädettiin kestoa ja muistutettiin pelisäännöistä
Iltapäivä järjestetään noin kolmen kuukauden välein. Ensimmäinen pilotointi toteutui tammikuussa 2024. Tuon jäljiltä aikaa nostettiin 20 minuuttiin. Toinen pilotointi tapahtui maaliskuussa. Palaute lääkäreiltä oli, että menetelmä nopeuttaa selkeästi toimintaa vastaanotolla. Ainoana miinuspuolena oli, että vastaanotolla, joka oli tarkoitettu lausunnon kirjoitukseen, käytiin läpi myös aiheeseen kuulumattomia vaivoja. Hoitajan vastaanotolla pyrittiin jo painottamaan, että vastaanotto on vain lausuntoa varten.
Konseptin kehittäminen jatkuu edelleen, mutta näillä tiedoin toiminta auttaa purkamaan jonoista näitä lausuntoja. Jatkossa ajoterveystarkastukseen pääsee siis noin kolmessa kuukaudessa. Jonoissa kuitenkin on vielä useita muita potilasryhmiä, kuten psykoterapia- tai kuntoutuslausunnot ja erinäiset kontrollit. Näissäkin sairaanhoitajan työpanos varmasti korostuu tulevaisuudessa, kunhan niiden osalta saadaan prosesseja kehitettyä eteenpäin.
Kirjoittajat
Matti Saukkonen on vastaanottotoimintaan erikoistuva sairaanhoitaja LAB-ammattikorkeakoulun täydennyskoulutuksessa. Hän työskentelee Pohjois-Savon hyvinvointialueella.
Tiina Simola toimii LAB-ammattikorkeakoulun hoitotyön lehtorina ja sairaanhoitajan vastaanottotoiminnan erikoistumiskoulutuksen vastuuopettajana.
Lähteet
Gråsten-Lahtinen, H. 2023. Hoitoon pitäisi päästä kahdessa viikossa – IL paljastaa karun totuuden: Katso oman alueesi tilanne. Iltalehti. Viitattu 15.4.2024. Saatavissa https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/4423eee4-5213-46d6-b79a-99041ecfe015
Hämäläinen, T., Mähkä, M. & Auero, M-L. 2023. Hoitotakuun tiukentaminen. Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 15.4.2024. Saatavissa https://stm.fi/hoitotakuu/ukk
RDNE Stock project. 2020. Waiting doctor. Pexels. Viitattu 16.4.2023. Saatavissa https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/naiset-odotus-sisustus-klinikka-6129107/
