Arkiliikunnan trendien ja kehittämisvisioiden yhteydet pyörämatkailuun

Suomalaisen liikkumisen kehittymisessä on viime vuosikymmenten aikana noussut esille kaksi toisilleen vastakkaista suuntausta. Vaikka vapaa-ajan liikkumisen määrä on noussut selkeästi vuodesta 1950, on liikkumisen määrä kokonaisuutena kuitenkin vähentynyt johtuen arkiliikkumisen romahtamisesta. Pyykkönen (2019) on kiteyttänyt tämän kehityksen osuvasti luonnehdinnassaan suomalaisista ”maailman istuvimpana urheilukansana”. FinTerveys 2017 -tutkimuksen mukaan vuonna 2017 terveysliikuntasuositukset täytti omalta osaltaan 39 prosenttia miehistä ja 34 prosenttia naisista. Vapaa-ajallaan kuntoliikuntaa harrasti noin joka kolmas miehistä ja joka neljäs naisista. Kesäkaudella suosituin liikuntamuoto oli kävely, jonka jälkeen hyvänä kakkosena tuli pyöräily. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019).

Suosituksia arkiliikunnan edistämiseen

Arkiliikunnan määrän lisääminen ja liikenteen päästöjen vähentäminen näkyvät tavoitteena Marinin hallitusohjelmassa. Tuoreessa Kävelyn ja pyöräilyn edistämisen mahdollisuudet ja haasteet -selvityksessä (Mannola & al. 2021) on nostettu esille seuraavat kahdeksan konkreettista suositusta kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen Suomessa:

Kävely ja pyöräily ensisijaisiksi liikkumisvaihtoehdoiksi etenkin tiiviillä kaupunkiseuduilla
Lisää taloudellisia kannustimia
Tiiviimpää yhteistyötä eri hallinnonalojen kesken ja vastuut selviksi
Selkeät tavoitteet ja tarkempaa seurantaa
Kävelyyn ja pyöräilyyn liittyvät ristiriidat ratkaistava tutkittuun tietoon perustuen.
Kävely- ja pyöräilyinfraa kehitettävä nopeammin
Kävely ja pyöräily ympärivuotisiksi
Digitaaliset sovellukset käyttöön

[Alt-teksti: Kaksi pysäköityä pyörää kaupunkipuistossa.] — Kuva 1. Erityisesti kaupunkiympäristössä pyörällä liikkuminen on erinomainen tapa yhdistää hyöty ja huvi. (Kuva: Päivi Tommola)

Yhteyksiä pyörämatkailun kehittämiseen

LAB-ammattikorkeakoulun ja Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n yhteisen Pyörämatkailijan Päijät-Häme -hankkeen teeman mukaisesti lähdin miettimään, millaisia yhteyksiä ja mahdollisuuksia näistä arkiliikunnan edistämiseen laadituista suosituksista löytyy pyörämatkailun kehittämiseen.

Modernilla pyörämatkailijalla ympäristötietoisuus painaa kulutuskäyttäytymiseen liittyvissä valinnoissa entistä enemmän. Taloudellisista kannustimista tuskin vielä voidaan tässä yhteydessä puhua, mutta Tervetuloa pyöräilijä -tunnus on pieni askel kohti palvelun ekologisuuden muuntamista taloudelliseksi hyödyksi. Kuten arkipyöräilyssä, myös pyörämatkailussa kokonaisuuden kehittäminen vaatii useiden eri sektorien toimijoiden yhteistyötä. Tässä avainasemassa on palveluillaan toisiaan täydentävien yritystoimijoiden yhteistyön kehittäminen, jota myös tunnuksen toimintamalli edistää.

Infran kehittäminen on pyörämatkailun kehittämiselle välttämätöntä ja kaupunkiliikenteen kehittäminen palvelee varsin hyvin myös matkailun intressejä. Reittien kehittämisessä on etsitty ja löydetty ratkaisuja eri käyttäjäryhmien välisiin ristiriitoihin muun muassa erilaisten etikettien (esim. Metsähallitus 2021, Suomen Latu 2021) ja infran käyttöön liittyvän ohjeistuksen kautta. Digitaaliset sovellukset ovat pyörämatkailijalle tärkeitä tiedonlähteitä muun muassa navigoinnissa sekä reitteihin liittyvien nähtävyyksien ja palvelujen esittelyssä.

Kuten kaikessa luontomatkailussa, myös pyörämatkailussa ympärivuotisuus on noussut viime vuosina tärkeäksi kehitysteemaksi. Päijät-Hämeessä ympärivuotisuuden ja erilaisten kävijäryhmien intressien yhteensovittaminen on noussut esille esimerkiksi Salpausselkä Trails -monikäyttöreittien kehittämisen yhteydessä Lahden ympäristössä.

Edellä esitetty tarkastelu osoittaa, että arkiliikkumisen ja pyörämatkailun kehittämisellä on paljon yhteisiä intressejä. Tervetuloa mukaan LAB-ammattikorkeakoulun ja Päijät-Hämeen Liikunta ja urheilu ry:n yhteisen Pyörämatkailijan Päijät-Häme -hankkeen 13.10. järjestämään webinaariin kuulemaan lisää pyörämatkailun ajankohtaisista kehitysteemoista Päijät-Hämeessä.

[Alt-teksti: Kaksi pyöräilijää ajaa keskelle lumimaisemaa auratulla pyöräväylällä kuun loistaessa talvisessa hämärässä.] — Kuva 2. Ympärivuotisuus on eräs teemoista, joiden näkyminen tämän päivän pyörämatkailussa on paljolti talvisen arkipyöräilyn yleistymisen ansiota. Ylläs on eräs Suomen kärkikohteista talviseen pyörämatkailuun. (Kuva: Päivi Tommola)

Kirjoittaja

Päivi Tommola toimii Pyörämatkailijan Päijät-Häme -hankkeen projektipäällikkönä LAB-ammattikorkeakoulussa.

Lähteet

Mannola, M., Aavajoki, S., Koramo, M., Lamuela, C. & Päivänen, J. 2021. Kävelyn ja pyöräilyn edistämisen mahdollisuudet ja esteet. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021: 53. [Viitattu 30.09.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-398-2

Metsähallitus. 2021. Retkietiketti. [Viitattu 30.09.2021]. Saatavissa: https://www.luontoon.fi/retkietiketti

Pyykkönen, T. 2019. Maailman istuvin urheilukansa – ihmettelyjä liikuntapolitiikan labyrinteissa. Liikuntatieteellisen seuran Impulssi nro 30. Helsinki. [Viitattu 30.09.2021]. Saatavissa: https://www.lts.fi/media/lts_julkaisut/impulssit/impulssi_nro30_maailman_istuvin_kansa_2019.pdf

Suomen latu. 2021. Maastopyöräilijän etiketti. [Viitattu 30.09.2021]. Saatavissa: https://www.suomenlatu.fi/media/ulkoile/maastopyoraily/mtb-etiketti.pdf

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2019. FinTerveys 2017 -tutkimus. [Viitattu 30.09.2021]. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/138989/Tilastoraportti_Aikuisv%c3%a4est%c3%b6n%20liikunta%20Suomessa%20-FinTerveys%202017%20tutkimus_BANNERILLA.pdf?sequence=1&isAllowed=y’