Pienten ja keskisuurten yritysten innovaatiopolku on usein kaksiteräinen haaste. Toisaalta on löydettävä sellainen liiketoimintakonsepti, joka todella vastaa asiakkaiden tarpeisiin. Toisaalta taas on tunnistettava ne oikeat teknologiat, jotka tukevat konseptin toteuttamista ja liiketoiminnan kasvua. Liian usein pk-yritysten kehitystyö kaatuu siihen, että ratkaisu ei lunasta asiakkaiden odotuksia tai tarpeita.
Miksi asiakaslähtöisyys on ratkaisevaa
Asiakaslähtöisyyden vahvistaminen alkaa todellisten tarpeiden tunnistamisesta. Haastattelut, havainnot ja osallistavat työpajat auttavat hahmottamaan, mitkä kipupisteet ja odotukset ohjaavat asiakkaiden toimintaa. Varhainen kokeileminen ja nopeiden prototyyppien rakentaminen on tehokas tapa testata ideoita ja kerätä palautetta ennen suuria investointeja (Kirjavainen ym. 2023). Pitkäjänteinen kehitystyö, jossa ideaa muokataan ja parannetaan palautteen pohjalta, edellyttää kulttuuria, jossa epäonnistumiset nähdään oppimismahdollisuuksina.
Teknologiat tukena
Teknologioiden tunnistaminen kulkee usein käsi kädessä asiakaslähtöisyyden kanssa. Ennen laajamittaisia investointeja kannattaa arvioida teknologian soveltuvuus. Digitaalisten innovaatiokeskusten ”test before invest” -toimintamalli tarjoaa tähän väyliä, sillä yritys voi kokeilla ratkaisuja aidossa ympäristössä eikä kanna kaikkea riskiä heti. Varsinkin pk-yrityksille yhteistyö verkostojen ja asiantuntijoiden kanssa auttaa hahmottamaan, mihin teknologia soveltuu ja mitä resursseja käyttöönotto vaatii. Esimerkiksi LABin UXlab tarjoaa yrityksille mahdollisuuden kokeilla käyttäjäkokemukseen liittyviä teknologioita, kuten silmänliikekameroita ja virtuaalisia simulaatioita, aidossa testausympäristössä. Näin yritys voi arvioida, miten teknologia toimii käytännössä, millaisia resursseja sen käyttöönotto vaatii ja millaista asiakasarvoa se tuottaa (LAB 2025a).
Digitalisaation esteet ja mahdollisuudet pk-yrityksissä
Suomalaisissa pk-yrityksissä motivaatio digitalisaation hyödyntämiseen on korkealla, mutta esteitäkin on. Suurimmat haasteet liittyvät osaamisen ja resurssien puutteeseen. Vaikka digitalisaation ajureina toimivat kilpailukyky, tehokkuus ja asiakaspaine, yritysten on usein vaikea löytää riittävää tukea ja aikaa uusien teknologioiden käyttöönottoon (Katainen 2024). Siksi verkostot, innovaatiokeskukset ja korkeakoulut nousevat tärkeään rooliin tarjoamalla sparrausta, testialustoja ja asiantuntemusta.
Yhteistyön voima
Ylimaakunnallisten innovaatiosiltojen merkitys korostuu siinä, että yrityksen ei tarvitse navigoida monien toimijoiden välillä, vaan yhdellä yhteydenotolla avautuu laajempi osaamiskenttä. Esimerkiksi LAB-ammattikorkeakoulun Business Mill (LAB 2025b) täydentää tätä kokonaisuutta konkreettisella tuella: se tarjoaa pk-yrityksille maksuttomia asiantuntijapalveluita kaikissa kehitysvaiheissa aina ideoinnista pilotointiin. Business Mill neuvoo liiketoimintastrategioissa, rahoitusratkaisuissa, verkostoitumisessa ja kasvun suunnittelussa, mikä konkretisoi sen, että korkeakouluyhteistyö ei ole pelkkää teoriaa vaan arjen tuki.
![[Alt-teksti: henkilö pitämässä presentaatiota, vieressä suuri näyttötaulu, jossa lukee what is business mill.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2025/10/399_2025_Asiakaslahtoisyydesta-kasvua-pk-yrityksille-1024x611.jpg)
Tätä työtä edistetään myös INKA-hankkeessa (LAB 2025c), jossa kehitetään yhtenäinen palvelumalli kahden ammattikorkeakoulun välille. Malli mahdollistaa yrityksille sujuvan pääsyn tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioresursseihin yli aluerajojen. Malli integroidaan osaksi kummankin korkeakoulun palveluita. Käytännössä se tarkoittaa, että pk-yritykset pääsevät yhden yhteydenoton kautta laajempaan asiantuntijaverkostoon eli juuri siihen tukeen, jota tarvitaan liiketoimintakonseptien hiomisessa ja teknologioiden testaamisessa.
Yrityksen näkökulmasta tämä tarkoittaa ketterämpää kehitystä, vähemmän päällekkäistä työtä ja selkeämpiä reittejä asiantuntija-avun pariin. Samalla varmistetaan, että kehitystyö tukee juuri niitä asiakastarpeita, joihin pk-yritys haluaa vastata.


Kirjoittaja
Kati Korhola työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana sekä projektiasiantuntijana INKA-hankkeessa (LAB 2025c).
Lähteet
Katainen, A. 2024. Digitalisaation hyödyntäminen suomalaisten pk-yritysten liiketoiminnassa. Opinnäytetyö AMK. Tampereen ammattikorkeakoulu, liiketalouden tutkinto-ohjelma. Viitattu 13.10.2025. Saatavissa https://www.theseus.fi/handle/10024/860629
Kirjavainen, S., Lahdenne, H. & Björklund, T. 2023. Prototyping in practice – Paths and partners for testing novel industrial product and service ideas. Aalto University publication. Viitattu 13.10.2025. Saatavilla https://aaltodoc.aalto.fi/items/9f374a75-c726-4dbc-a4a0-366109d3839e
LAB. 2025a. UXlab. Viitattu 15.10.2025. Saatavissa https://labuxcenter.fi/info/
LAB. 2025b. Business Mill. Viitattu 15.10.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/palvelut/business-mill
LAB. 2025c. INKA – Pk-yritysten innovaatioiden ja kasvuedellytysten vahvistaminen kansainvälistyvissä ekosysteemeissä. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 15.10.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/inka-pk-yritysten-innovaatioiden-ja-kasvuedellytysten-vahvistaminen-kansainvalistyvissa