Endometrioosi on gynekologisista sairauksista yleisin, ja arviolta noin 10 % hedelmällisessä iässä olevaa naista sairastaa sitä. Kyseessä on kohdun limakalvon sirottumatauti. Endometrioosipesäkkeitä voi löytyä pikkulantion elimien lisäksi myös vatsakalvolta, munasarjoista, munanjohtimista tai emättimen ja peräsuolen välistä. Keskeinen oire ovat kivuliaat kuukautiset. Kipuoireet alkavat tyypillisesti päiviä ennen kuukautisia, mutta vaikeassa taudinkuvassa kivut voivat olla jatkuvia. Koettuihin kipuihin vaikuttaa endometrioosipesäkkeiden sijainti. Endometrioosi voi aiheuttaa myös lapsettomuutta. (Terveyskirjasto 2023.)
Yhteiskunnalliset vaikutukset
Endometrioosin aiheuttamat yhteiskunnalliset kulut ovat vuosittain noin 1,5 miljardia euroa. Sairaus aiheuttaa naisille runsaiden kipujen lisäksi monenlaisia oireita. (STTinfo 2019.) Oulun yliopiston tutkimuksen mukaan endometrioosi heikentää naisten työkykyä. Heidän kaksi vuotta kestäneeseen tutkimukseensa osallistuneiden 3835:n endometrioosia sairastavien naisten arvio omasta työkyvystään oli heikompi vielä keski-iässä verrattuna naisiin, joilla sairautta ei ole. Samoin sairauspoissaoloja heille kertyi enemmän. (Rossi ym. 2021.)
Endometrioosi saattaa huonontaa naisen elämänlaatua erityisesti kroonisen kivun vuoksi. Sairaus voi vaikuttaa hedelmällisyyteen, parisuhteeseen, mielenterveyteen sekä työkykyyn negatiivisesti ja aiheuttaa huomattavia kustannuksia yhteiskunnalle lääke- ja leikkaushoidon vuoksi. Oireet alkavat tyypillisesti murrosiässä ja voimakkaat kuukautiskivut saattavat aiheuttaa poissaoloja koulusta. Endometrioosiin liittyy usein herkistyminen kivulle, ja vaikeasti hoidettava kiputila voi syntyä diagnoosin sekä hoidon viivästyessä. Olisi tärkeää, että oireet tunnistettaisiin ajoissa. Tällöin elämänlaatua voisi parantaa, hidastaa taudin etenemistä, ylläpitää hedelmällisyyttä ja näin vähentää myös tarvetta leikkaushoidolle. Aikainen diagnoosi sekä hoito edistävät myös työkykyä sekä pienentävät kustannuksia yhteiskunnallisesti. (Lääkärilehti 2020.)
Endometrioosia sairastavien kokemuksia
Korento ry:n kanssa yhteistyössä tehtiin opinnäytetyö, joka selvitti kyselytutkimuksen avulla liikunnan vaikutuksia endometrioosikipuihin. Apulin ym. (2025) mukaan liikunta vaikuttaa mielialaan positiivisesti ja vie ajatuksia pois kivuista. Yli 90 % vastaajista koki endometrioosikipujen haittaavan elämää ja liikunnan määrä sekä intensiteetti vaihtelivat voimakkaasti kuukautiskierron mukaan.
Osa vastaajista oli kokenut vähättelyä oireiden suhteen. Opinnäytetyössä pohdittiin, miten diagnoosin viivästymiseen voisi vaikuttaa. Apulin ym. (2025) mukaan olisikin tärkeää, että lääkärit ja hoitohenkilökunta puuttuisivat koviin kuukautiskipuihin riittävän ajoissa ja henkilökunnan tietämys endometrioosista olisi ajan tasalla. Hoito-ohjeet tulisi olla yksilöllisiä, sillä oireet ovat vaihtelevia. Erityisesti kouluterveystarkastuksissa nuorta voisi tarvittaessa neuvoa hakeutumaan lisätutkimuksiin, jos endometrioosiin viittaavia oireita tai kipuja on ilmennyt. Fysioterapeutti voisi työssään ehdottaa sopivia liikuntalajeja sekä ohjata soveltuvia lihaskuntoliikkeitä. Endometrioosia sairastavien elämänlaatua tulisikin pyrkiä parantamaan moniammatillisesti sekä välttämään diagnoosi- ja hoitoviive. (Apuli ym. 2025.)
Opinnäytetyön yhteistyökumppani Korento ry on gynekologinen potilasjärjestö, jonka tavoitteena on antaa luotettavaa tietoa gynekologisista sairauksista ja se tarjoaa myös vertaistukea sairastuneille. Järjestön tavoitteena on, ettei gynekologisista oireista kärsivä jäisi ilman hoitoa, diagnoosia ja tukea. (Korento ry 2024a) Vaikka endometrioosi on varsin yleinen sairaus, se diagnosoidaan edelleen noin 6–9 vuoden viiveellä. Jo oireiden perusteella voidaan epäillä sairautta. (Korento ry 2024b)
Kirjoittajat
Anne Virrankoski opiskelee fysioterapeutiksi LAB-ammattikorkeakoulussa.
Heli Lahtio toimii LAB-ammattikorkeakoulussa fysioterapian lehtorina.
Lähteet
Apuli, E., Uusitalo, M. & Virrankoski, A. Liikunta osana endometrioosikipuja kokevien kivunhoitoa. 2025. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 28.12.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202501221818
Korento ry. 2024a. Keitä olemme. Viitattu 28.12.2024. Saatavissa https://korento.fi/jarjesto/keita-olemme/
Korento ry. 2024b. Endometrioosi. Viitattu 28.12.2024.Saatavissa https://korento.fi/tietoa/endometrioosi/
Lääkärilehti. 2020. Suvitie, P. Milloin epäilen endometrioosia? Lehti 14–15. Katsausartikkeli. Viitattu 28.12.2024. Saatavissa https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/katsausartikkeli/milloin-epailen-endometrioosia/?public=355a1d447f1e6752c8b689f656e8431e
Rossi, H-R., Uimari, O., Arffman, R., Vaaramo, E., Kujanpää, L., Ala-Mursula, L. & Piltonen, T. 2021. The association of endometriosis with work ability and work life participation in late forties and lifelong disability retirement up till age 52: A Northern Finland Birth Cohort 1966 study. Viitattu 28.12.2024. Saatavissa https://obgyn.onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/aogs.14210
STT info. 2019. Uusi potilasjärjestö edustaa 600 000 naista Suomessa ─ 20-vuotias Endometrioosiyhdistys laajensi toimintaansa ja on nyt Gynekologinen potilasjärjestö Korento ry. Viitattu 28.12.2024. Saatavissa https://www.sttinfo.fi/tiedote/69853399/uusi-potilasjarjesto-edustaa-600-000-naista-suomessa—20-vuotias-endometrioosiyhdistys-laajensi-toimintaansa-ja-on-nyt-gynekologinen-potilasjarjesto-korento-ry?publisherId=69817313
Terveyskirjasto. 2023. Lääkärikirja Duodecim. Endometrioosi. Tiitinen, A. Viitattu 28.12.2024. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00119
unknownuserpanama. 2021. Nainen, vartalo, kipu. Pixabay. Viitattu 28.12.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/nainen-vartalo-kipu-pijamat-5941896/