Toukokuussa 2025 järjestetyssä Digilanka-webinaarisarjan toisessa osassa käsiteltiin datan merkitystä asiakaskokemuksessa. Erityisesti yrityksille suunnatun Data ja asiakaskokemus tekstiili- ja vaatealalla -webinaarin järjesti LAB-ammattikorkeakoulun SADE-hanke. Tilaisuudessa puheenvuoron datan roolista kestävässä liiketoiminnassa piti Sitran datan ja liiketoiminnan kehittämisen asiantuntija Taru Rastas.
Rastas kertoi Sitralla tehdyistä digitaalisen tuotepassin piloteista. Digitaalinen tuotepassi on osa kesällä voimaan astunutta ekosuunnitteluasetusta ja sillä tarkoitetaan digitaalista vastinetta fyysiselle tuotteelle. Sen avulla pyritään lisäämään tuotantoketjujen läpinäkyvyyttä sekä tuotteiden kestävyyttä ja jäljitettävyyttä koko tuotteen elinkaaren ajan. Tuotepassin muodostaa ”tuotteen identiteetin” ja sen avulla voidaan välittää tuotteeseen liittyvää informaatiota läpi arvoketjun. Tämän koko kierron kattavan informaation taakse tarvitaan dataa. (Rastas 2025)
Tuotepassin kehitystyö yrityksissä on käynnissä
Rastaan (2025) mukaan tekstiilialalla mielenkiintoista tuotepassin rakentamisen osalta on se, että tuotetiedon täytyy kulkea tuotteen mukana. Tällöin tuotteeseen täytyy liittää jonkinlainen tunniste. Tekstiilien kulutus ja käyttö tuovat oman haasteensa tunnisteelle, sillä esimerkiksi pesulappuun sijoitetut tiedot kuluvat helposti pois. Haasteena onkin pohtia, miten rakennetaan kestävää tapaa, jossa tieto liikkuu tuotteen mukana koko elinkaaren ajan. Yksi ratkaisu tähän voisi olla se, että kuituihin pystyttäisiin liittämään tieto, jota voisi lukea jollain laitteella.
Olemassa olevista tuotepassiratkaisuista löytyy vaatetusalalta jo joitain esimerkkejä: esimerkiksi Marimekko ja KappAhl ovat osana ruotsalaista Trace4Value-hanketta pilotoineet digitaalisia tuotepasseja sen osalta, miltä uusi järjestelmä näyttää, mitä tietoa on kerättävä, ja miten tiedon voi esittää asiakkaalle. (Leppänen 2024) Rastaan (2025) mukaan myös käytettyjen vaatteiden kauppapaikka Emmy on ollut edelläkävijänä siinä, että myös Second Hand -tuotteisiin voidaan lisätä tuotepassin vaatimia tietoja. Lastenvaateyritys Reima on puolestaan lähtenyt hiomaan omaa strategiaansa digitaalisuuden avulla luomalla esimerkin koko vaatekaapin digitaalisesta kaksosesta eli fyysisten vaatteiden digitaalisista vastineista. Tässä esimerkissä vaatteista voi tehdä digitaalisen vaatekaapin, jossa kuluttaja voi hallita omia vaatteita ja tekstiilejä palvelun kautta.
Yrityksen tulee tunnistaa oma roolinsa arvoketjussa
Rastaan ohje digitaalisen tuotepassin haltuunottoon yrityksille on yksiselitteinen; ensimmäisenä yritysten tulisi pohtia, missä roolissa se toimii osana arvoketjua. Tämä rooli määrittää sen, miten tuotetietoa voidaan lähteä tuottamaan tai hyödyntämään osana arvoketjua; toimiiko yritys brändin omistajana vai esimerkiksi jälkimarkkinoilla korjauksen ja huollon parissa. Seuraava vaihe on hahmottaa, miten data liikkuu eri kohdissa arvoketjua – millaisia dataa tukevia ratkaisuja tarvitaan tuotekehityksestä toimitusketjujen jäljitettävyyteen ja jälkimarkkinoille? Tällaisia dataratkaisuja voivat olla esimerkiksi takuukuittien kulkeminen tuotteen mukana tai design-tuotteiden aitoustodistukset. Lisäksi yrityksen on Rastaan mukaan hyvä muistaa, että digitaalisen tuotepassin avulla voidaan kasvattaa brändiarvoa: tuomalla esiin tuotteen tietoja ja kestävyyttä kuluttaja pystyy arvioimaan paremmin tuotteita suhteessa kilpailijoihin. (Rastas 2025)
Sitra on julkaissut digitaalisesta tuotepassista yrityksille suunnatun pelikirjan, joka tarjoaa näkökulmia, tietoa ja käytännön ohjeita tuotepassien kehitysprosessien käynnistämiseksi yrityksissä. Pelikirja esittää kehityspolun digitaalisen tuotepassin toteutukseen käyden läpi prosessin eri vaiheet perustietojen hallinnasta arvoketjun ja tietotarpeiden tunnistamiseen sekä toteutusprosessin organisointiin. (Sitra & VTT 2025)
Tietoiskun järjesti LAB-ammattikorkeakoulun SADE-hanke. SADE, Kestävä ja Digitaalinen Toimintaympäristö – Tekstiili- ja vaatealan digistrategiatiekartta -hanke on Euroopan unionin osarahoittama. (Linkki hankkeen verkkosivuille)
Kirjoittaja
Annariina Ruokamo työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutissa TKI-asiantuntijana ja sivutoimisena puettavan muotoilun opettajana. Hän on ammatiltaan vaatesuunnittelija (TaM) ja on erikoistunut muoti- ja tekstiilialan vastuullisuuteen ja kiertotalouteen.
Lähteet
Leppänen, P. 2024. KappAhl ja Marimekko pilotoivat jo digitaalista tuotepassia. GS1 Finland. Viitattu 21.5.2025. Saatavissa https://gs1.fi/fi/ajankohtaista/blogit/kappahl-ja-marimekko-pilotoivat-jo-digitaalista-tuotepassia
Ivanov, M. 2019. Unsplash. Viitattu 22.5.2025. Saatavissa https://unsplash.com/photos/person-holding-clear-glass-ball-with-qr-code-background-2HWkORIX3II
Rastas, T. 2025. Data ja asiakaskokemus tekstiili- ja vaatealalla. Esitys SADE-hankkeen tietoiskussa 6.5.2025.
Sitra & VTT. 2025. Digitaalinen tuotepassi. Pelikirja. Viitattu 21.5.2025. Saatavissa https://www.sitra.fi/julkaisut/digitaalinen-tuotepassi
Linkit
Linkki 1. SADE-hankkeen nettisivut. 2025. Viitattu 21.5.2025. Saatavissa https://www.digitiekartta.fi
