Haavanhoito on terveydenhuollon erityisosaamista, jolla on väestön ikääntyessä yhä kasvava tarve. Digitaalisia haavanhoidon konsultoinnin palveluita kehittämällä voidaan tukea asiantuntijatyön toteuttamista laajoilla maantieteellisillä alueilla.
Haavojen hoidolla tarkoitetaan tässä terveyspalveluissa tunnustettua erikoisosaamista (Suomen haavanhoitoyhdistys 2024a; Suomen haavanhoitoyhdistys 2024b; Hotus 2023; Lääkäriliitto 2021). Varsinkin painehaavoja, niin sanottuja makuuhaavoja, esiintyy 5–15 % potilaista. Ne aiheuttavat potilaille kipua, heikentävät elämänlaatua sekä aiheuttavat muita terveyshaittoja. (Soppi 2010.) Yhteiskunnalle painehaavat aiheuttavat huomattavia kustannuksia (mm. Soppi 2010), mihin tutkijat ovat pyrkineet löytämään ratkaisuja ennaltaehkäisyyn perustuvasta teknologiasta (mm. Aalto 2022). Vaikka painehaavojen ehkäisyyn kiinnitetään huomiota, ikääntyneille henkilöille syntyy niitä herkästi varsinkin pitkän paikallaanolon yhteydessä (ks. Saarisalmi & Koivula 2017, 14).
Konsultoinnin kehittäminen ratkaisusuuntana
Digitaalisia terveysteknologian ratkaisuja on käytetty haavanhoidon kehittämisessä systeemitason, haavan kuvantamisen ja arvioinnin sekä kommunikaation osa-alueilla. Systeemitason digitaaliset ratkaisut voivat liittyä potilastietojärjestelmiä, päätöksentekoa tukevia sovelluksia tai johtamisen osa-alueita, esimerkiksi taloussuunnittelun näkökulmista. Haavan kuvantamiseen liittyvät digitaaliset ratkaisut ovat usein liittyneet muun muassa haavasta otetun valokuvan käsittelyyn ja tallentamiseen potilastietojärjestelmään sekä osaksi hoidon tarpeen arviointia. Digitaaliset ratkaisut kommunikaation tukemiseksi ovat usein perustuneet teknologiaan, jolla mahdollistetaan etäyhteydellä tapahtuva kaksisuuntainen konsultointi esimerkiksi videoyhteyden tai muun viestien vaihdon avulla. (Shi ym. 2022.)
Uusien digitaalisten ratkaisujen kehittäminen, implementointi ja hankinta edellyttävät taloudellisia resursseja, henkilöstön ja asiakkaiden kouluttamista sekä myös aikaa. Konsultoinnin kehittämisessä ja vastavuoroisten yhteyksien parantamisessa on mahdollista luoda myös pieniä parannuksia vähäisillä resursseilla (mm. Stephens ym. 2022). Terveydenhuollon ammattilaisten välisessä konsultoinnissa on jo pitkät perinteet digitaalisten ratkaisujen ja teleteknologian hyödyntämisestä (mm. Henner & Grönroos 2011). Kuitenkin keskeiset haasteet hoitohenkilökunnan ja potilaiden välillä etäyhteyksien käytössä vaikuttavat muodostuvan samankaltaisiksi kuin kasvokkaisessakin vuorovaikutuksessa (van Lieshout ym. 2020).
Asiakas- ja käyttäjälähtöistä palvelujen muotoilua
Palvelumuotoilun keinoilla voidaan kehittää myös haavanhoitoon osaratkaisuja. Tätä toteutetaan keväällä 2024 LAB-ammattikorkeakoulun työelämälähtöisessä digitaalisten palvelujen muotoilun opetuksessa (ylempi AMK).
Kirjoittaja
Arja-Tuulikki Malin on LAB-ammattikorkeakoulun lehtori hyvinvointiyksikössä. Hän opettaa digitaalisten palvelujen muotoilua.
Lähteet
Aalto. 2022. Painehaavoista aiheutuu vuosittain 500 miljoonan euron kustannukset – tutkijatiimi kehittää peitettä, joka hälyttää jo orastavasta haavasta. Aalto-yliopisto. Viittaus 14.2.2024. Saatavissa https://www.aalto.fi/fi/uutiset/painehaavoista-aiheutuu-vuosittain-500-miljoonan-euron-kustannukset-tutkijatiimi-kehittaa-peitetta
ckstockphoto. 2019. Ambulanssi, tausta, hoito. Pixabay. Viitattu 14.2.2024. Saatavissa https://pixabay.com/photos/adult-ambulance-background-care-4402808/
Henner, A., & Grönroos, E. 2011. Röntgenhoitajan työnkuva teleradiologiassa. Finnish Journal of EHealth and EWelfare, 3(1), 15–28. Viitattu 14.2.2024. Saatavissa https://journal.fi/finjehew/article/view/4073
Hotus. 2023. Painehaavojen ehkäisysuosituksen käyttöönotto iäkkäiden ympärivuorokautisessa hoitolaitoksessa. Viitattu 14.2.2024. Saatavissa https://hotus.fi/blogi/painehaavojen-ehkaisysuosituksen-kayttoonotto-hoitolaitoksessa/
van Lieshout, F., Yang, R., Stamenova, V., Agarwal, P., Cornejo Palma, D., Sidhu, A., Engel, K., Erwood, A., Bhatia, R. S., Bhattacharyya, O. & Shaw, J. 2020. Evaluating the Implementation of a Remote-Monitoring Program for Chronic Obstructive Pulmonary Disease: Qualitative Methods from a Service Design Perspective. Journal of Medical Internet Research, 22(10), e18148–e18148. Viitattu 14.2.2024. Saatavissa https://doi.org/10.2196/18148
Lääkäriliitto. 2021. Haavanhoito. Erityispätevyydet. Viitattu 14.2.2024. Saatavissa https://www.laakariliitto.fi/palvelut/koulutukset/erityispatevyydet/haavanhoito/
Saarisalmi, O. & Koivula, R. 2017. Näkökulmia sosiaalihuollon palvelujen turvallisuuteen. Ohjaus 19/2016. 2. versio/2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 14.2.2024. Saatavissa
Shi, C., Dumville, J. C., Juwale, H., Moran, C. & Atkinson, R. 2022. Evidence assessing the development, evaluation and implementation of digital health technologies in wound care: A rapid scoping review. Journal of Tissue Viability, 31(4), 567–574. Viitattu 14.2.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.jtv.2022.09.006
Soppi, E. 2010. Painehaava – esiintyminen, patofysiologia ja ehkäisy. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. 126(3):261–8. Viitattu 13.2.2024. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo98591
Stephens, M., Wynn, M., Pradeep, S. & Bowshall, J. 2022. Frugal innovation in wound care: a critical discussion of what we can learn from low-resource settings. British Journal of Nursing (Mark Allen Publishing), 31(20), S16–S23. Viitattu 14.2.2024. Saatavissa https://doi.org/10.12968/bjon.2022.31.20.S16
Suomen haavanhoitoyhdistys. 2024a. Painehaavojen/Painevaurioiden ehkäisy ja hoito – tiivistelmä suosituksesta 2019. Hoitosuosituksia ja toimintaohjeita. Suomen haavanhoitoyhdistys ry. Viitattu 14.2.2024. Saatavissa https://www.shhy.fi/hoito-toimintaohjeet/painehaavojen-painevaurioiden-ehkaisy-ja-hoito-tiivistelma-suosituksesta-2019/
Suomen haavanhoitoyhdistys. 2024b. Auktorisoitu haavahoitaja. Suomen haavanhoitoyhdistys ry. Viitattu 14.2.2024. Saatavissa https://www.shhy.fi/auktorisoitu-haavahoitaja/
