Digitaalisuus haastaa ikääntyneiden tasavertaisia mahdollisuuksia käyttää sote-palveluja

Kuten muillakin yhteiskunnan toimialoilla, myös sosiaali- ja terveydenhuollossa digitalisaatio etenee nopeasti. Kasvokkaisia palveluja korvaavien digipalvelujen, kuten etävastaanottojen ja chat-palvelujen, avulla pyritään vastaamaan soten resurssihaasteisiin. (Pennanen ym. 2023, 9─10.) Samalla osa väestöstä on riskissä jäädä tarvitsemiensa palvelujen ulkopuolelle (Lähdemäki-Pekkinen ym. 2024). Esimerkiksi osalle ikääntyneistä digipalvelujen käyttö on edelleen hankalaa tai mahdotonta (Kainiemi & Heponiemi 2024, 44–45), mikä haastaa tämän yhä kasvavan väestöryhmän tasavertaisia mahdollisuuksia hyödyntää sosiaali- ja terveyspalveluja.

Digikuilu on oleellinen käsite tarkasteltaessa ikääntyneiden digipalvelujen käyttöä. Sillä tarkoitetaan yhteiskunnan jakautumista niihin, joilla on mahdollisuus ja motivaatio käyttää digiteknologiaa ja niihin, joilta tämä mahdollisuus puuttuu (Vaarama 2013, 53). Vaikka ikääntyneiden digiosaaminen on kasvanut, on tilastollinen tosiasia, että digikuilu ilmenee edelleen erityisesti vanhemmissa ikäryhmissä. Vuoden 2023 Digitaitoraportin mukaan alle 45-vuotiailla on keskimäärin perustason ylittävät digitaidot, mutta iän myötä digitaitoisten osuus ja digitaidot vähenevät. Esimerkiksi 75–89-vuotiaista enää vajaalla neljäsosalla on vähintään digitaaliset perustaidot, ja tästä ryhmästä noin kolmasosa ei hyödynnä lainkaan internetiä. (Digi- ja väestötietovirasto 2023, 11.)

Digipalvelujen käytön esteet ikääntyneillä

Ihaksin (2025) opinnäytetyössä selvitettiin sosiaali- ja terveydenhuollon digipalvelujen käytön esteitä ikääntyneillä. Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella ikääntyneiden digipalvelujen käyttöä voivat hankaloittaa hankittujen taitojen lisäksi ikääntymiseen liittyvät fyysiset muutokset, kuten aistien tai hienomotoriikan heikkeneminen. Myös kognitiiviset haasteet, kuten muistin heikkeneminen, voivat tehdä digipalvelujen käytöstä vaikeaa.

Lisäksi palvelujen hyödyntämiseen vaikuttaa niiden käytettävyys, jota heikentävät esimerkiksi huono äänenlaatu, fonttien liian pieni koko, monimutkaiset käyttöliittymät tai järjestelmien yhteensopimattomuus. Käytettävyysongelmat voivat vähentää luottamusta digipalveluihin, mikä heikentää käyttömotivaatiota ja hyötyjen kokemista. Nämä ovat Hyppösen ja Ilmarisen (2018, 286) mukaan tärkeitä edellytyksiä palvelujen käytölle.

Kohti tasavertaisempia palveluja

Digikuilun kaventamiseksi on tärkeää, että palvelujen kehittämisessä huomioidaan eriarvoisuutta synnyttävät asiat ja käyttäjien moninaisuus (Tuorila 2016, 10). Käyttäjien tarpeita tulisikin selvittää aiempaa järjestelmällisemmin ja syvällisemmin. Luotettava asiakastieto tukee rajallisten resurssien kohdentamista palveluihin, jotka parhaiten edistävät asiakkaan terveyttä ja hyvinvointia. Ikääntyneet olisi myös tärkeä ottaa mukaan palvelujen kehittämiseen jo alkuvaiheessa, jotta palvelujen käytettävyys ja hyödyntäminen kasvaisivat. (Forss 2024, 23, 38–39.)

Henkilöille, joille digipalvelujen käyttö on haastavaa, tulee olla saatavilla oikea-aikaista ja laadukasta tukea. Forssin (2024, 34) mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukulttuuria tulisikin kehittää siten, että siinä huomioidaan entistä paremmin digituki ja haavoittuvassa asemassa olevat asiakkaat.

Ikääntyneillä ei ole aina riittävästi tietoa saatavilla olevista digipalveluista ja niiden hyödyistä (Kebede ym. 2022, 11). Palveluista olisikin hyvä tiedottaa monikanavaisesti, jotta tieto tavoittaisi paremmin erilaiset käyttäjäryhmät (Forss 2024, 35).

Lisäksi on tärkeä huomioida, että digipalvelujen käyttö vaihtelee ikääntyneillä myös terveydentilan mukaan (Bertolazzi ym. 2024, 11). Vehko ym. (2022, 319) toteavatkin, etteivät digipalvelut ole kaikille ikääntyneille esimerkiksi alentuneen toimintakyvyn tai palvelutarpeen lisääntymisen vuoksi aina oikeasuhtaisia palvelutarpeeseen nähden.  Tasavertaisten palvelujen turvaamiseksi on tärkeä säilyttää perinteiset asiointikanavat osana palveluvalikoimaa.

Lähteet

Bertolazzi, A., Quaglia, V. & Bongelli, R. 2024. Barriers and facilitators to health technology adoption by older adults with chronic diseases: an intergrative systematic review. BMC Public Health. Vol.  24 (1), 1–17. Viitattu 12.3.2025. Saatavissa https://link.springer.com/content/pdf/10.1186/s12889-024-18036-5.pdf?utm_source=scopus&getft_integrator=scopus.

Digi- ja väestötietovirasto. 2023. Digitaitoraportti. Viitattu 12.3.2025. Saatavissa https://dvv.fi/documents/16079645/0/Digitaitoraportti_2023_saavutettava.pdf.   

Forss, S. 2024. Yleisopas digitaalisten sote-palvelujen kehittämiseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 12.3.2025. Saatavissa https://yhteistyotilat.fi/wiki08/display/JULYDSK?preview=/161037188/167754265/Yleisopas%20digitaalisten%20sote-palveluiden%20kehitt%C3%A4miseen%20v1.1.pdf.

Hyppönen, H. & Ilmarinen, K. 2018. Sähköisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjonta, palvelujen käyttö ja esteet. Teoksessa Kestilä, L. & Karvonen, S. (toim.). Suomalaisten hyvinvointi 2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 279–290. Viitattu 12.3.2025. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137697/SH%202018_17%20S%c3%a4hk%c3%b6isten%20sosiaali-%20ja%20terveyspalvelujen%20tarjonta%20_%20H%20Hypp%c3%b6nen%20et%20al.pdf?sequence=1&isAllowed=y.

Ihaksi, S. 2025. Ikääntyneiden esteet sosiaali- ja terveydenhuollon digipalvelujen käyttöön. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, sosionomikoulutus. Viitattu 12.3.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503053688.

Kainiemi, E. & Heponiemi, T. 2024. Helppoa yhdelle, mahdotonta toisille – ihmisten väliset resurssi- ja taitoerot. Teoksessa Digitalisaatio, työn murros ja sosiaaliturva -tietokooste. Sosiaaliturvakomitean ja strategisen tutkimuksen tietokumppanuus. Helsinki: Suomen Akatemia, 44–48. Viitattu 12.3.2025. Saatavissa https://www.aka.fi/globalassets/3-stn/1-strateginen-tutkimus/tiedon-kayttajalle/tietoaineistot/digitalisaatio_tyon_murros_ja_sosiaaliturva_tietokooste.pdf

Kebede, A., Ozolins, L-L., Holst, H. & Galvin, K. 2022. Digital Engagement of Older Adults: Scoping Review. Journal of Medical Internet Research. Vol 24 (12). Viitattu 12.3.2025. Saatavissa  https://www.jmir.org/2022/12/e40192.

Lähdemäki-Pekkinen, J., Poussa, L. & Rekola, S. 2024. Hyvinvoinnin haasteet kasvavat, mutta mitä jää katveeseen? Sitra. Viitattu 12.3.2025. Saatavissa https://www.sitra.fi/artikkelit/hyvinvoinnin-haasteet-kasvavat-mutta-mita-jaa-katveeseen/.

Pennanen, P., Jansson, M., Torkki, P., Harjumaa, M., Pajari, I., Laukka, E., Lakoma, S., Härkönen, H., Verho, A., Martikainen, S., Kouvonen, A. & Leskelä, R.-L. 2023. Digitaalisten palvelujen vaikutukset sosiaali- ja terveydenhuollossa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja. 2023:52. Viitattu 12.3.2025. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165147/VNTEAS_2023_52.pdf?sequence=1&isAllowed=y

SHVETS production. 2021. Man Using Macbook Pro. Pexels. Viitattu 20.3.2025. Saatavissa https://www.pexels.com/photo/man-using-macbook-pro-7545266/

Tuorila, H. 2016. Sähköisten palvelujen käyttämättömyyden seuraukset välttämättömyyspalveluissa. Kilpailu- ja kuluttajaviraston selvityksiä 6/2016. Viitattu 12.3.2025. Saatavissa https://www.kkv.fi/uploads/sites/2/2021/11/2016-kkv-selvityksia-6-2016-sahkoisten-palvelujen-kayttamattomyys.pdf.

Vaarama, M. 2013. Kaikenikäisille Hyvä Suomi. Sukupolvipolitiikalla sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävään hyvinvointiyhteiskuntaan. Työpaperi 18/2013. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 12.3.2025. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/110167/THL_TY%c3%96018_2013web.pdf?sequence=1&isAllowed=y.

Vehko, T., Kyytsönen, M., Ikonen, J., Koskela, T., Kainiemi, E. & Parikka, S. 2022. Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten vastaanottopalveluiden käyttö kaupunki-maaseutu-alueluokituksen mukaan Suomessa. Finnish Journal of eHealth and Welfare, Vol. 14 (3), 309─325. Viitattu 12.3.2025. Saatavissa 114017-Article Text-254197-1-10-20221107 (7).pdf.