Elvytystilanteisiin osallistuvan ammattihenkilöstön tulisi hallita elvytystoimenpiteet päivitettyjen ohjeistojen mukaisesti. Suositusten mukaan parhaiten elvytystaito pysyy yllä säännöllisellä, 2–12 kuukauden välein toistettavalla harjoittelulla. (Käypä hoito 2021.)
Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (30.12.2015/1659,18§) velvoittaa terveydenhuollon ammattihenkilöstön ylläpitämään ja kehittämään ammattitoiminnan edellyttämiä tietoja ja taitoja sekä perehtymään ammattitoimintaansa koskeviin säännöksiin ja määräyksiin.
Työnjako elvytyksessä
Työnjako elvytyksessä on tärkeää itse elvytyksen onnistumiseksi. Elvytyksen työjako perustuu kolmeen osaan: ventilaatio, verenkierto, lääkkeet. Ryhmän keskeinen kommunikaatio on oleellinen osa toimintaa. Potilastilanteissa, jotka ovat aikakriittisiä, kuten elvytys, voidaan niin sanotun taktiikkamallin avulla parantaa elvytystoiminnan laatua. Ennalta sovittu työnjako on todettu hyödylliseksi ensimmäisen kerran tutkimuksessa, jossa tutkittiin potilaiden turvallista luovuttamista jatkohoitoon teho-osastolle. Tämän tutkimuksen innoittamana tekniikkamallien hyödyllisyys on osoitettu myös erilaisissa lääketieteellisissä hätätilanteissa, kuten elvytyksessä (Peltonen& Tommila 2022).
Selkeä johtaminen on elvytystä parantavia osatekijöitä. Sen avulla saadaan ryhmän toiminta toimivammaksi. Elvytyskoulutuksissa tulee harjoitella myös johtamista. Samoin johdettavana olemista kuuluu harjoitella simulaatioharjoituksissa. (Tölli 2017.)
Simulaatioharjoittelun edut
Simulaatiokoulutuksissa voidaan harjoitella vaativiakin hoitotilanteita siten, ettei potilaalle koidu haittaa. Simulaatioympäristö on turvallinen, ja siellä on hyväksyttävää tehdä virheitä. Simulaation päätteeksi harjoitustilanne keskustellaan läpi, niin että siitä saatu palaute on tiimin jäsenille positiivisella tavalla opettavainen. (Hoppu ym. 2014, 1747.) Simulaatioharjoitusten avulla voidaan harjoitella esimerkiksi uusien hoitokäytänteiden käyttöönottoa päivystyksessä sekä etsiä ratkaisua pulmallisiin hoitotilanteisiin.
Elvytysharjoitukset päivystyksessä
LAB-ammattikorkeakoulussa toteutettuun kardiologiseen hoitotyöhön erikoistunut osaaja -täydennyskoulutukseen liittyvä kehittämistehtävä sai aiheensa tarpeesta päivittää Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystyksen hoitohenkilökunnan elvytysharjoitusta. Päivystyksessä pidetään elvytysharjoituksia säännöllisesti puolivuosittain simulaatioharjoitusten ohella.
Elvytystilanteita itsessään on päivystyksessä harvoin; osalle päivystyksen hoitajista ei elvytystilannetta tule kohdalle useampaan vuoteen, lisäksi päivystyksessä työskentelee eripituisen työkokemuksen omaavia hoitajia, mikä myös vaikuttaa kokeneisuuteen.
On siis perusteltua, miksi elvytysharjoituksia kuuluu järjestää päivystyksen henkilökunnalle säännöllisesti ja mahdollistaa heidän osallistumisensa niihin. Sillä tavoin voidaan varmistaa henkilökunnan ammattitaito ja kyky toimia äkillisesti muuttuvissa tilanteissa, parantaa uuden hoitohenkilökunnan perehtymistä yksikköön sekä tehostaa potilasturvallisuutta.
Harjoitustilanteiden ei ole tarkoitus olla testaavia, vaan ohjaavia, jolloin ne luovat paremman kokemuksen tekijöilleen. Elvytysharjoitukset toteutetaan periaatteella ”yhdessä tekemällä ja harjoittelemalla, ei arvostelevana tai virheitä hakevana”.
Kirjoittajat
Kaija Aintila toimii sairaanhoitajana Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystyksessä ja osallistuu kardiologiseen hoitotyöhön erikoistunut osaaja -täydennyskoulutukseen LAB-ammattikorkeakoulussa.
Katja Puhakainen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa hoitotyön lehtorina sairaanhoitajakoulutuksessa sekä vastuuopettajana kardiologiseen hoitotyöhön erikoistunut osaaja -täydennyskoulutuksessa.
Lähteet
Hoppu, S., Niemi-Muurola, L. & Handolin, L. 2014. Simulaatiokoulutus potilasturvallisuuden parantajana – oppia tiimityöstä. Duodecim 130, 1744–1748. Viitattu 20.3.2024. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo11821
Käypä hoito -suositus. 2021. Elvytys. Viitattu 11.2.2024. Saatavissa https://www.kaypahoito.fi/hoi17010
Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä §18 (30.12.2015/1659). Finlex. Viitattu 11.2.2024. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940559
Peltonen, V. & Tommila, M. 2022: Elvytyksen taktiikka. Suomen Anestesiologiayhdistys. Viitattu 11.2.2024. Saatavissa https://say.fi/files/peltonen_elvytyksen.pdf.
Tölli, A. 2017. Johtamisen merkitys sairaalaelvytyksessä. Opinnäytetyö. Hämeen ammattikorkeakoulu, hoitotyön koulutus. Viitattu 12.2.2024. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/123474/Tolli_Anniina.pdf;jsessionid=5779B54813C0632EF69675686D1E8922?se
