Tapahtuman verkkosivut ovat usein ensikosketus osallistujaan, ja ne luovat samalla ensivaikutelman esteettömyydestä. Digitaalinen saavutettavuus ei olekaan vain tekninen velvollisuus, vaan arvovalinta, joka kertoo tapahtumajärjestäjän sitoutumisesta yhdenvertaisuuteen.
Verkkosivut esteettömyyden ensilinjassa
Tapahtumien järjestäminen ei ole vain sisällön tai logistiikan hallintaa, vaan siihen sisältyy myös vastuu saavutettavuudesta, että mahdollisimman moni ihminen voi osallistua tapahtumaan yhdenvertaisesti. Tapahtuman verkkosivut toimivat usein ensimmäisenä kontaktipintana mahdollisten osallistujien ja tapahtuman välillä. Tästä syystä on ensiarvoisen tärkeää, että sivustolla tarjotaan selkeää ja kattavaa tietoa tapahtuman esteettömyydestä. Tällainen tieto ei palvele ainoastaan henkilöitä, joilla on toimintarajoitteita, vaan osoittaa myös järjestäjän arvostavan yhdenvertaisuutta. (Saikkonen & Partanen 2025.)
Esteettömyystieto kattaa monia osa-alueita. Fyysisen esteettömyyden lisäksi esteettömyydellä tarkoitetaan myös digitaalisesti saavutettavaa verkkosivua. Digitaalinen esteettömyys mahdollistaa sen, että myös näkö- tai kuulovammaiset, lukihäiriöiset tai kieltä osaamattomat henkilöt voivat saada tarvitsemansa tiedon tapahtumasta ja tehdä osallistumispäätöksen sen perusteella. Saavutettavat palvelut voivat mukautua jokaisen käyttäjän tarpeisiin. Verkkosivujen tulee siis olla rakenteeltaan ja sisällöltään saavutettavia. (Hahmotusvaikeuksien tietopalvelu 2025.)
Saavutettavuus näkyväksi alt-teksteillä ja ruudunlukijoilla
Verkkosisältöjen saavutettavuus on olennainen osa yhdenvertaista viestintää, ja erityisesti kuvat ja muu ei-tekstuaalinen sisältö vaativat erityishuomiota. Yksi tärkeimmistä keinoista on vaihtoehtoisten tekstien eli alt-tekstien käyttö, joka mahdollistaa kuvien ymmärrettävyyden esimerkiksi ruudunlukuohjelmilla. EU:n saavutettavuusdirektiivi edellyttää, että kuvien, videoiden ja äänitiedostojen sisältö tarjotaan myös tekstimuodossa. Hyvä alt-teksti on lyhyt ja informatiivinen, ja se auttaa sekä käyttäjiä että hakukoneita hahmottamaan kuvan merkityksen (LAB 2025).
Ruudunlukijayhteensopiva käyttöliittymä ei ole vain tekninen vaatimus, vaan osa hyvää käyttäjäkokemusta. Semanttinen HTML, selkeä rakenne ja näppäimistöllä toimivat elementit helpottavat sivuston käyttöä kaikille. Painikkeiden ja lomakekenttien on oltava ymmärrettäviä ja saavutettavia, ja dynaamisista sisällönmuutoksista, kuten virheilmoituksista, on viestittävä ohjelmallisesti. Kun saavutettavuus sisällytetään suunnitteluun alusta alkaen, voidaan luoda verkkosivuja, jotka palvelevat kaikkia käyttäjiä, myös apuvälineitä käyttäviä (Lebara 2024).
Kielet, selkokieli ja selkeä tieto saavutettavuudesta
Saavutettavuuteen kuuluu myös kielivalikoiman monipuolisuus. Suomessa on kaksi virallista kieltä, suomi ja ruotsi, mutta myös englanti on monille tapahtumakävijöille ensisijainen kommunikointikieli. Lisäksi kasvavassa määrin olisi syytä ottaa huomioon myös viittomakieliseen ja selkokieliseen kommunikointiin. Selkokielinen versio tapahtuman verkkosivuista palvelee erityisesti henkilöitä, joilla on kognitiivisia haasteita, oppimisvaikeuksia tai jotka opettelevat suomen kieltä. Selkokielessä käytetään yksinkertaista rakennetta ja arkisia sanoja, jotta sisältö on helposti ymmärrettävää. (Kuntaliitto 2025)
Tapahtuman verkkosivuille kannattaa lisätä selkeä ”Esteettömyys”-osio, josta kävijä löytää tiiviisti oleelliset tiedot, kuten fyysisen saavutettavuuden, pysäköinnin, avustajat, esteettömän sisäänkäynnin, lepotilat, erityisruokavaliot ja viestinnän tukipalvelut. Myös esteettömyysvastaavan yhteystiedot tulisi esittää näkyvästi. Esteettömyys ei ole vain erityisryhmien oikeus; selkeä kieli, saavutettavat sivut ja hyvä ennakkotieto hyödyttävät kaikkia. Avoin viestintä luo turvallisen ja kutsuvan ilmapiirin koko tapahtumalle (Saikkonen & Partanen 2025).
Kirjoittajat
Kerttu Saikkonen opiskelee restonomiksi LAB-ammattikorkeakoulussa.
Johanna Heinonen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa lehtorina.
Lähteet
Hahmotusvaikeuksien tietopalvelu. 2025. Digitaalinen saavutettavuus – verkkomaailman esteettömyys. Viitattu 5.6.2025. Saatavissa Digitaalinen saavutettavuus – verkkomaailman esteettömyys – HAHKU
Kuntaliitto. 2025. Kuntien saavutettavuus. Viitattu 5.6.2025. Saatavissa 2. Mitä on saavutettavuus, mitä sillä saavutetaan ja ketkä siitä hyötyvät? | Kuntaliitto.fi
LAB. 2025. Saavutettavuus. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 5.6.2025. Saatavissa Saavutettavuus – LAB Focus
Lebara. 2024. Ruudunlukijan saavutettavuus: Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää. Viitattu 12.6.2025. Saatavissa https://blog.lebara.co.uk/fi/ruudunlukijan-saavutettavuus-kaikki-mita-sinun-tarvitsee-tietaa/
Pixabay. 2015. Koodi, Html, Digitaalinen. Viitattu 12.6.2025. Saatavissa Koodi Html Digitaalinen – Ilmainen valokuva Pixabayssa
Saikkonen, K. & Partanen, E. 2025. Esteettömyys tapahtumissa. Opinnäytetyö (AMK). LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 12.6.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025061021969
