Alakouluikäisten tulisi liikuntasuositusten mukaan liikkua ainakin 1½-2 tuntia päivässä (THL 2021a). Kouluterveyskyselyn mukaan vain alle puolet 4.- ja 5.-luokkalaisista liikkuu vähintään tunnin päivässä (THL 2021b). Noin 38 %:lla 5.-luokkalaisista fyysinen toimintakyky on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla (Opetushallitus 2023, 9).
Liikkumattomuuden vaikutukset ovat havaittavissa lapsilla alaraajojen kunnon yleisenä heikentymisenä, joka voi aiheuttaa lihasepätasapainoa, alaraajojen epätasaista kuormitusta ja jalkavaivoja (Saarikoski ym. 2010, 13). Lisäksi liikkumattomuus ja motoristen taitojen heikentyminen altistavat lapsia liikuntavammoille (Leppänen & Parkkari 2022, 102–103).
![[Alt-teksti: kahden henkilön, lapsen ja aikuisen paljaat jalat, jotka pelailevat pienellä pallolla.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2024/06/559_2024_Footbic-harjoittelu-lasten-jalkaterveyden-edistajaksi_1-1024x545.jpg)
Footbic on tehokas jalkaterien kuntouttaja
Footbic on fysioterapeutti Ahto Kärnän kehittämä menetelmä alaraajojen kuntoutukseen. Footbic-harjoittelulla ylläpidetään kaikenikäisten ja -kuntoisten jalkojen hyvinvointia. Sen avulla pyritään myös ehkäisemään ja korjaamaan urheiluvammoja sekä jalkaterän ja akillesjänteen virheasentoja. (Footbic 2020; Footbic 2024.)
Footbic-harjoitteilla vahvistetaan jalkaterän ja nilkan pieniä lihaksia ja kehon syviä tukilihaksia sekä kehitetään tasapainoa, kehontuntemusta ja alaraajan sensoriikkaa. Harjoittelussa vaikutetaan koko kehoon alhaalta ylöspäin. Footbic-harjoittelua toteutetaan Footbic basic- ja Footbic pro -terapiapalloilla (Kuva 1). (Footbic 2020; Footbic 2024.)
Ahto Kärnä on kehittänyt myös lasten Footbic-terapiapallot, mutta menetelmää ei ole toistaiseksi hyödynnetty lasten harjoittelussa. Lasten terapiapallot eroavat basic-terapiapalloista napakkuutensa osalta. Ne ovat pehmeämpiä kuin aikuisten terapiapallot, jotta lapsen vartalon paino riittää litistämään pallon jalkaterän alla (Kuva 2). LAB-ammattikorkeakoulussa laadittiin opinnäytetyönä Footbic-harjoitteluopas lasten harjoitteluun. (Hietala ym. 2024.)
![[Alt-teksti: lapsen jalat, kummankin jalkaterän alla on litistyvä sininen pieni pehmeännäköinen pallo.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2024/06/559_2024_Footbic-harjoittelu-lasten-jalkaterveyden-edistajaksi_2-1024x566.jpg)
Mitä lasten harjoittelussa tulee huomioida?
Jalkaterän terapeuttinen harjoittelu edistää kehon sekä alaraajojen optimaalista asentoa, kivutonta liikkumista ja optimaalista alaraajojen kuormitusta (Saarikoski & Hyytiä 2023, 383). Jalkaterät aktivoituvat luonnollisesti, kun jalkaterässä tapahtuu epätasaista liikettä (Aalto 2020).
Lasten jalkojen voimistelu perustuu usein jalkaterän pikkulihaksia vahvistaviin harjoitteisiin (Saarikoski 2016, 170). Jalkaterän vahvistavien harjoitteiden lisäksi lapsen on hyvä harjoittaa myös tasapainoa, koska tasapaino on edellytyksenä toteuttaa monimutkaisia liikkumistaitoja lapsuuden aikana. Lisäksi tasapaino on perustana vakaassa seisomisessa ja kävelyssä sekä urheilullisissa aktiviteeteissa. (Kim & Yoo 2017; Muehlbauer & Waldermann 2022.) Jalkaterän lihasvoiman vahvistaminen ja tasapainoharjoittelu ovat keinoja aktivoida ja vahvistaa lapsen kehonhallintaa ja kineettisen ketjun toimintaa sekä ehkäistä jalkavaivojen kehittymistä ja liikuntavammojen syntymistä (Hietala ym. 2024).
Motorisen oppimisen näkökulmasta alakouluikäisten harjoittelussa on tärkeää keskittyä liikkeiden variointiin, yhdistelemiseen ja koordinointiin. Toisaalta liikkeiden tulisi olla yksinkertaisia, koska monimutkaisten liikkeiden integrointi voivat tuottaa lapselle haasteita. (Kauranen 2021, 576.)
Lasten Footbic-harjoittelun tavoitteena on ensisijaisesti lapsen toimintakyvyn parantaminen ja ylläpitäminen sekä alaraajaongelmien ennaltaehkäisy (Hietala ym. 2024).
Kirjoittajat
Maija Hietala on valmistunut fysioterapeutiksi LAB-ammattikorkeakoulun Lahden kampukselta keväällä 2024. Hietalalla on kokemusta Footbic-harjoittelumenetelmän käytöstä terapiatyössä.
Pia Nieminen opiskelee fysioterapeutiksi LAB-ammattikorkeakoulun Lahden kampuksella.
Enni Sinisalo on valmistunut fysioterapeutiksi LABin Lahden kampukselta keväällä 2024.
Anu Kaksonen työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä ja OMT-fysioterapeuttina omassa yrityksessään, jossa kuntouttaa alaraajan oireista kärsiviä koululaisia.
Lähteet
Aalto, J. 2020. Kokemuksellinen anatomian opas. Helsinki: Jutta Aalto.
Footbic. 2020. Footbic-videoesittely. Video. Viitattu 23.5.20245. Saatavissa https://footbic.com/Mika+Footbic+on-110-page.html
Footbic. 2024. Footbic-videoesittely. Video. Viitattu 10.4.2024. Saatavissa https://www.footbic.fi/page/5
Hietala, M., Nieminen, P. & Sinisalo, E. 2024. Tasapainoharjoittelu ja jalkaterän lihasten vahvistaminen Footbic-harjoittelulla: Opas 7–12-vuotiaiden lasten harjoitteluun. Opinnäytetyö AMK. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 23.5.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051311240
Kauranen, K. 2021. Fysioterapeutin käsikirja. Helsinki: Sanoma Pro Oy.
Kim, MK. & Yoo, KT. 2017. The effects of open and closed kinetic chain exercises on the static and dynamic balance of the ankle joints in young healthy women. The Journal of Physical Therapy Science. Vol. 29 (5). 845–850. Viitattu 21.4.2024. Saatavissa DOI: 10.1589/jpts.29.845
Leppänen, M. & Parkkari, J. 2022. Liikuntavammat koulussa, vapaa-ajalla ja urheiluseuroissa. Teoksessa Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa: LIITU-tutkimuksen tuloksia 2022. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja. 2023:1. Viitattu 2.3.2024. Saatavissa https://www.liikuntaneuvosto.fi/wp-content/uploads/2023/03/Lasten-ja-nuorten-liikuntakayttaytyminen-Suomessa-2022-2.pdf
Muehlbauer, T. & Waldermann, F. 2022. Effects of balance exercises during daily tooth brushing on balance performance in healthy children. Gait & Posture. Vol. 92. 449–454. Viitattu 14.12.2023. Saatavissa DOI: 10.1016/j.gaitpost.2021.12.020
Opetushallitus 2023. Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä. Tulokset syksy 2022. Koko maa. Viitattu 16.5.2023. Saatavissa https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/kokomaa_helalandet_move2022_0.pdf3
Saarikoski, R., Stolt, M. & Liukkonen I. 2010. Terveet jalat. 3. uudistettu painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.
Saarikoski, R. 2016. Lasten ja nuorten jalkaterveyden tukeminen. Lasten ja nuorten jalkaterveydestä huolehtiminen. Teoksessa Stolt, M. & Saarikoski R. (toim.). Terveet jalat. 6. uudistettu painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 168–170.
Saarikoski, R. & Hyytiä, S. 2023. Alaraajojen ja toiminnallisten ongelmien ehkäisy ja kuntouttava hoito. Jalkavoimistelun tavoitteet ja toteutusperiaatteet. Teoksessa Stolt, M., Lepistö, J., Saarikoski, R. & Väyrynen, P. (toim.) Jalkaterveys. 2. painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 383–384.
THL. 2021a. Liikuntasuositukset. Viitattu 30.4.2023. Saatavissa https://thl.fi/fi/web/elintavat-ja-ravitsemus/liikunta/liikuntasuositukset#Liikuntasuositukset_lapsille_ja_nuorille
THL. 2021b. Kouluterveyskyselyn tulokset 2017–2021. Perusopetus 4. ja 5. luokan oppilaat. Viitattu 30.4.2023. Saatavissa https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/ktk/ktk4/fact_ktk_ktk4?row=200101L&row=measure-187203L&column=area1-600836.&column=time-601069&column=gender-143993&fo=1#
![[alt-teksti: Raskaana oleva nainen istuu vaaleassa huoneessa verhon edessä vihreän jumppapallon päällä, kädet vatsalla, hänen takanaan on viherkasvi ruukussa.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2024/05/497_2024_Rentoutumalla-positiivinen-synnytyskokemus-510x510.jpg)
