Hengitys- ja tunnetaitoharjoittelulla tukea tyypin 1 diabetesta sairastavan hyvinvointiin

Tyypin 1 diabetes vaikuttaa sairastuneen toimintakykyyn ja sitä kautta sairastuneen elämänlaatuun merkittävästi (International Diabetes Federation 2021, 13). Sairaus johtuu haiman puuttuvasta insuliinin erityksestä, joten keskeistä sairauden hallinnassa on verensokeritasapainon ylläpitäminen (Ilanne-Parikka 2021). On merkittävää, että noin kolmanneksella sairastuneista on huomattu olevan sosiaalisia tai mielenterveydellisiä ongelmia (Garrett & Doherty 2014). Lisäksi tutkimukset ovat osoittaneet, että tyypin 1 diabetesta sairastavilla olisi myös kaksinkertainen riski sairastua masennukseen verrattuna terveisiin henkilöihin (Anderson ym. 2001).

Tyypin 1 diabetes on Suomessa sekä muualla maailmassa yksi nopeimmin yleistyvistä sairauksista (Insuliininpuutosdiabetes: Käypä hoito -suositus 2022). Tämän takia diabetesta sairastavan toimintakyvyn haasteet vaikuttavat myös terveydenhuollon kustannuksiin. Sairastunut saattaa kärsiä samanaikaisesti masennuksesta. Masennuksen on todettu lisäävän terveydenhuollon kustannuksia 50–75% (Leppävuori 2010).

Verensokerin vaihtelut ja mieliala tyypin 1 diabeteksessa

Tyypin 1 diabetekseen liittyvät verensokerin vaihtelut vaikuttavat sairastuneen mielialaan ja hyvinvointiin, lisäten merkittävästi masennuksen ja ahdistuksen riskiä (Leppävuori 2010). Lisäksi on havaittu, että stressi voi nostaa tyypin 1 diabetesta sairastavan verensokeriarvoja, mikä pahentaa sairauden oireita ja vaikeuttaa sen hallintaa (Obaya ym. 2023). Emotionaalinen ahdistus, joka on yleinen ilmiö diabetesta sairastavilla, lisää verensokerin heittelyä ja siten vaikeuttaa sairauden hoitoa (Strandberg ym. 2015). Yhdessä nämä kaikki tekijät heikentävät sairastuneen motivaatiota pitää omaa toimintakykyä yllä sekä ajan myötä tämä johtaa heikompaan fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Tämä puolestaan lisää entisestään terveyspalveluiden käyttöä. (Leppävuori 2010.)

Tyypin 1 diabetes voi myös aiheuttaa erilaisia pelkotiloja, kuten hypoglykemian eli alhaisen verensokerin pelkoa. Tämä hypoglykemian pelko voi pahimmillaan heikentää sitoutumista säännölliseen verensokerin mittaamiseen sekä insuliinin pistämiseen ja näin lisätä sairaudesta johtuvaa ahdistusta. (Diabetes ja ahdistus: Käypä hoito -suositus 2018.)

Hengitys- ja tunnetaitoharjoitukset diabeteksen tueksi

Tyypin 1 diabetesta sairastavan psyykkistä hyvinvointia lisäämällä voidaan merkittävästi parantaa sairastuneen terveyttä, toimintakykyä ja elämänlaatua (Diabetesliitto 2025). Hengitys- ja tunnetaitoharjoituksia tutkiessa on havaittu, että ne auttavat vähentämään stressiä, masennusta ja ahdistusta. Näiden vähentyessä myös sairastuneen verensokeritasapainon hallinta paranee. (Saoji ym. 2018.) Hengitysharjoituksen aikana stressin väheneminen selittyy sillä, että hapen määrä lisääntyy verenkierrossa, kun taas verenpaine ja syke laskevat harjoituksen vaikutuksesta (Garg ym. 2024). Harjoitukset parantavat myös elimistön immuunipuolustusjärjestelmää, mikä voi osaltaan tukea yleistä hyvinvointia (Sonali ym. 2023).

Hengitys- ja tunnetaitoharjoitukset edistävät tietoisen läsnäolon ja kehotietoisuuden kehittymistä. Harjoitusten avulla opitaan tunnistamaan ja ymmärtämään, miten suurelta osin omat tunteet vaikuttavat käyttäytymiseen. (Gunvor ym. 2018.) Läsnäolon kasvaessa on helpompi tehdä parempia valintoja muun muassa liikunnan, ruuan ja unen suhteen (Diabetesliitto 2025). Näiden taitojen lisääntyminen tukee stressin käsittelyä sekä lisää sairastuneen rentoutumiskykyä. Myös minäpystyvyys kasvaa sekä ryhti ja tasapaino sekä koordinaatio paranevat. (Gunvor ym. 2018.)

Mielen joustavuus ja psyykkiset selviytymiskeinot tukevat tyypin 1 diabetesta sairastavan toimintakykyä arjessa (Diabetesliitto 2025), joten harjoitusten monipuoliset vaikutukset tekevät niistä arvokkaan ja tarpeellisen tukimuodon tyypin 1 diabetesta sairastaville (Gunvor ym. 2018). Säännöllisesti toteutettuna hengitys- ja tunnetaitoharjoitteet lisäävät tasapainoa kehon ja mielen välillä sekä auttavat hallitsemaan sairauden aiheuttamia haasteita (Härkönen ym. 2016). Kun kehon ja mielen yhteys toimii, on myös helpompaa huolehtia oman jaksamisen ohella myös mielen hyvinvoinnista ja omasta toimintakyvystä. (Diabetesliitto 2025). Tyypin 1 diabetesta sairastavien hoitoväsymystä ja sen omahoitoa käsittelevässä Lehtisen ja Metsälän (2025) opinnäytetyössä tuotettiin opas, joka sisältää hengitys- ja tunnetaitoharjoituksia.

Lähteet

Anderson, R., Freebland, K., Clouse, R. & Lustman, P. 2001. The Prevalence of Comorbid Depression in Adults With Diabetes. American Diabetes Association. Viitattu 17.3.2025. Saatavissa https://diabetesjournals.org/care/article/24/6/1069/22483/The-Prevalence-of-Comorbid-Depression-in-Adults

Diabetes ja ahdistus. Käypä hoito -suositus. 2018. Suomen lääkäriseura Duodecim. Viitattu 17.3.2025. Saatavissa https://www.kaypahoito.fi/nix02546

Diabetesliitto. 2025. Tyypin 1 diabetes -polku: Mielen hyvinvointi. Viitattu 17.3.2025. Saatavissa https://diabetes.fi/diabetestietoa/tyypin-1-diabetes/mielen-hyvinvointi/

Garg, P., Mendiratta, A., Banga, A., Bucharles, A., Victoria, P., Kamaraj, B., Qasba, R. Bansal, V., Thimmapuram, J., Pargament, R. & Kashyap, R. 2024. Effect of breathing exercises on blood pressure and heart rate: A systematic review and meta-analysis. International Journal of Cardioody Cardiovascular Risk and Prevention. Vol 20. Viitattu 17.3.2025. Saatavissa https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S277248752300065X?via%3Dihub

Garrett, C & Doherty, A. 2014. Diabetes and mental health. Clinical Medicine. Vol 14 (6), 669–672. Viitattu 17.3.2025. Saatavissa https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1470211824022255?via%3Dihub

Gunvor, G., Nyboe, L. & Gyllensten, A. 2018. Clinical reasoning and clinical use of basic body awareness therapy in physiotherapy – qualitative study? Taylor & Francis Online. Viitattu 17.3.2025. Saatavissa https://www.tandfonline.com/doi/epdf/10.1080/21679169.2018.1549592?needAccess=true

Härkönen, U., Muhonen, M., Matinheikki-Kokko K. & Sipari, S. 2016. Psykofyysinen fysioterapia kuntoutusmuotona: Kuntoutuksen vaikutukset ja hyödyt asiakas- ja ammattikokemusten sekä kirjallisuuskatsauksen valossa. Helsinki: Kirjoittajat ja Kela. Viitattu 17.3.2025. Saatavissa https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/f742b96f-988b-42c9-8491-0c7c0e8e1cda/content

Ilanne-Parikka, P. 2021. Tyypin 1 diabeteksen hoito. Duodecim Terveyskirjasto. Viitattu 17.3.2025. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00774

Insuliininpuutosdiabetes. Käypä hoito -suositus. 2022. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 17.3.2025. Saatavissa https://www.kaypahoito.fi/hoi50116?tab=suositus#K1

International Diabetes Federation. 2021. IDF Diabetes Atlas, 10^TH edition. Viitattu 17.3.2025. Saatavissa https://diabetesatlas.org/idfawp/resource-files/2021/07/IDF_Atlas_10th_Edition_2021.pdf

Lehtinen, O. & Metsälä, M. 2025. Tyypin 1 diabeetikoiden hoitoväsymyksen omahoito: psykofyysisten harjoitteiden opas kotiin. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 15.4.2025. Saatavissa https://www.theseus.fi/handle/10024/882521

Leppävuori, A. 2010. Masennus ja diabetes. Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim. Viitattu 17.3.2025. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo98643

Obaya, H., Abdeen, H., Salem, A., Shehata, M., Aldhahi, M., Muka, T., Marques-Sule, E., Taha, M., Gaber, M. & Atef, H. 2023. Effect of aerobic exercise, slow deep breathing and mindfulness meditation on cortisol and glucose levels on women whit type 2 diabetes mellitus: a randomized controlled trial. PMC. Viitattu 17.3.2025. Saatavissa https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC10373883/

Saoji, A., Raghavendra, B. & Manjunath, N. 2019. Effects of yogic breath regulation: A narrative review of scientific evidence. Journal of Ayurveda and Integrative Medicine. Vol. 10 (1), 50–58. Viitattu 17.3.2025. Saatavissa https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0975947617303224?via%3Dihub

Sonali, S., Bhardwaj, S., Gupta, A., Katoch, V., Sharma, K. & Gupta, R. 2023. Influence of 24-Week Yoga Intervention on Cardiovascular Risk Factors and Inflammatory Markers in Type 2 Diabetes. PMC. Viitattu 17.3.2025. Saatavissa https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC10424277/

Strandberg, R., Graue, M., Wentzel-Larsen, T., Peyrot, M., Thordanrson, H. & Rokne, B. 2015. Longitudinal relationship between diabetes-specific emotional distress and follow-up HbA1c in adults with Type 1 diabetes mellitus. PMC. Viitattu 17.3.2025. Saatavissa https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC4676291/